Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Hanne Aho

Journalistiliiton puheenjohtaja vuodesta 2015. Valittiin joulukuussa toiselle kaudelle johtamaan liittoa vuosiksi 2019 – 2022. Vastaehdokkaita ei ollut.

Työskennellyt aiemmin graafikkona Suomen Kuvalehdessä. Toiminut myös useissa järjestö- ja luottamustehtävissä, kuten Otavamedian pääluottamusmiehenä ja Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtajana.

Toimi SDP:n edustajana Sipoon kunnanvaltuustossa vuosina 1993 – 2014.

JOURNALISTI
21.12.2018

Janne Salomaa, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Vahva edunvalvonta, kehitys- ja uudistustyön jatkaminen – siinä Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Ahon tärkeimmät periaatteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Journalistiliiton valtuusto valitsi joulukuussa Ahon jatkokaudelle johtamaan liittoa vuoteen 2022 asti.

Tärkeimpinä kehityskohteina Aho pitää palvelujen yhtäläistä saatavuutta jäsenistölle ja viestintää.

”Monelle on epäselvää, mitä liitto tekee. Etenkin jäsenyyteen liittyvissä asioissa on harhaluuloja. Moni ajattelee, että esimerkiksi viestijät, opettajat tai esimiehet eivät saisi kuulua Journalistiliittoon.”

 

Aho uskoo, että paremmalla viestinnällä Journalistiliiton jäsenmäärä voidaan kääntää nousuun. Yksi mahdollisuus tuoda esille jäsenkunnan moninaisuutta olisi liiton nimen muuttaminen.

”Nimen pitää olla sellainen, että jäsenet kokevat sen omakseen ja ymmärrän hyvin, että monen mielestä nimessä pitää jatkossakin olla sana journalisti. Tanskassa asia on ratkaistu lisäämällä alaotsikko nimeen: Dansk Journalistforbund – Medier & kommunikation. Tanskan liiton jäsenistä viestijöitä on 25 prosenttia, ja liitto on vahvempi kuin koskaan myös journalistien edunvalvojana.”

Suomessa jäsenkunnasta viestijöitä on pari prosenttia.

Myös freelancerien jäsenmäärässä on Ahon mielestä kasvupotentiaalia.

”Porukassa olemme vahvempia. Meidän pitää paremmin viestiä työstä, jota teemme freelancerien aseman parantamiseksi, vaikka työ on harmillisen hidasta ja vastakaikua on ollut hankala saada eduskunnasta ja muualta ammattiyhdistysliikkeestä.”

Aho pitää tärkeänä, että ay-liike yhdessä työskentelisi voimakkaasti uusien freelance-, silppu- ja pätkätyötä tekevien aseman kohentamiseksi. Aho toivoo, että suomalainen yhteiskunta kohtelisi kaikkia työtä tekeviä samalla tavalla riippumatta työnteon tavasta tai muodosta.

”Se ratkaisee ammattiyhdistystoiminnan tulevaisuuden.”

Jäsenmäärän kasvu auttaisi myös liiton talouden tasapainottamisessa. Liitto on paikannut talouttaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Monen hyvän vuoden jälkeen tämä vuosi näyttää osakemarkkinoilla huonommalta.

”Liiton omaisuus on niin iso, että tilapäinen häiriö ei vaikuta, mutta jos muutos on pysyvä, niin on tehtävä toimenpiteitä.”

 

Puheenjohtajan työ vaatii usein 10 – 12-tuntisia päiviä. Ilta- ja viikonlopputöihin Aho tottui jo 19-vuotiaana, jolloin hänet valittiin kunnanvaltuustoon.

”Tätä ei voi ajatella normaalina työnä, vaan elämäntapana. Työ, jota meidän alalla olevat ihmiset tekevät, on niin tärkeää, että teen todella mielelläni töitä sen eteen, että ihmiset saavat työskennellä mahdollisimman hyvin ehdoin ja edellytyksin.”

Hanne Aho

Journalistiliiton puheenjohtaja vuodesta 2015. Valittiin joulukuussa toiselle kaudelle johtamaan liittoa vuosiksi 2019 – 2022. Vastaehdokkaita ei ollut.

Työskennellyt aiemmin graafikkona Suomen Kuvalehdessä. Toiminut myös useissa järjestö- ja luottamustehtävissä, kuten Otavamedian pääluottamusmiehenä ja Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtajana.

Toimi SDP:n edustajana Sipoon kunnanvaltuustossa vuosina 1993 – 2014.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta