Elämäntapajohtaja

Hanne Aho

Journalistiliiton puheenjohtaja vuodesta 2015. Valittiin joulukuussa toiselle kaudelle johtamaan liittoa vuosiksi 2019 – 2022. Vastaehdokkaita ei ollut.

Työskennellyt aiemmin graafikkona Suomen Kuvalehdessä. Toiminut myös useissa järjestö- ja luottamustehtävissä, kuten Otavamedian pääluottamusmiehenä ja Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtajana.

Toimi SDP:n edustajana Sipoon kunnanvaltuustossa vuosina 1993 – 2014.

JOURNALISTI
21.12.2018

Janne Salomaa, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Vahva edunvalvonta, kehitys- ja uudistustyön jatkaminen – siinä Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Ahon tärkeimmät periaatteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Journalistiliiton valtuusto valitsi joulukuussa Ahon jatkokaudelle johtamaan liittoa vuoteen 2022 asti.

Tärkeimpinä kehityskohteina Aho pitää palvelujen yhtäläistä saatavuutta jäsenistölle ja viestintää.

”Monelle on epäselvää, mitä liitto tekee. Etenkin jäsenyyteen liittyvissä asioissa on harhaluuloja. Moni ajattelee, että esimerkiksi viestijät, opettajat tai esimiehet eivät saisi kuulua Journalistiliittoon.”

 

Aho uskoo, että paremmalla viestinnällä Journalistiliiton jäsenmäärä voidaan kääntää nousuun. Yksi mahdollisuus tuoda esille jäsenkunnan moninaisuutta olisi liiton nimen muuttaminen.

”Nimen pitää olla sellainen, että jäsenet kokevat sen omakseen ja ymmärrän hyvin, että monen mielestä nimessä pitää jatkossakin olla sana journalisti. Tanskassa asia on ratkaistu lisäämällä alaotsikko nimeen: Dansk Journalistforbund – Medier & kommunikation. Tanskan liiton jäsenistä viestijöitä on 25 prosenttia, ja liitto on vahvempi kuin koskaan myös journalistien edunvalvojana.”

Suomessa jäsenkunnasta viestijöitä on pari prosenttia.

Myös freelancerien jäsenmäärässä on Ahon mielestä kasvupotentiaalia.

”Porukassa olemme vahvempia. Meidän pitää paremmin viestiä työstä, jota teemme freelancerien aseman parantamiseksi, vaikka työ on harmillisen hidasta ja vastakaikua on ollut hankala saada eduskunnasta ja muualta ammattiyhdistysliikkeestä.”

Aho pitää tärkeänä, että ay-liike yhdessä työskentelisi voimakkaasti uusien freelance-, silppu- ja pätkätyötä tekevien aseman kohentamiseksi. Aho toivoo, että suomalainen yhteiskunta kohtelisi kaikkia työtä tekeviä samalla tavalla riippumatta työnteon tavasta tai muodosta.

”Se ratkaisee ammattiyhdistystoiminnan tulevaisuuden.”

Jäsenmäärän kasvu auttaisi myös liiton talouden tasapainottamisessa. Liitto on paikannut talouttaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Monen hyvän vuoden jälkeen tämä vuosi näyttää osakemarkkinoilla huonommalta.

”Liiton omaisuus on niin iso, että tilapäinen häiriö ei vaikuta, mutta jos muutos on pysyvä, niin on tehtävä toimenpiteitä.”

 

Puheenjohtajan työ vaatii usein 10 – 12-tuntisia päiviä. Ilta- ja viikonlopputöihin Aho tottui jo 19-vuotiaana, jolloin hänet valittiin kunnanvaltuustoon.

”Tätä ei voi ajatella normaalina työnä, vaan elämäntapana. Työ, jota meidän alalla olevat ihmiset tekevät, on niin tärkeää, että teen todella mielelläni töitä sen eteen, että ihmiset saavat työskennellä mahdollisimman hyvin ehdoin ja edellytyksin.”

Hanne Aho

Journalistiliiton puheenjohtaja vuodesta 2015. Valittiin joulukuussa toiselle kaudelle johtamaan liittoa vuosiksi 2019 – 2022. Vastaehdokkaita ei ollut.

Työskennellyt aiemmin graafikkona Suomen Kuvalehdessä. Toiminut myös useissa järjestö- ja luottamustehtävissä, kuten Otavamedian pääluottamusmiehenä ja Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtajana.

Toimi SDP:n edustajana Sipoon kunnanvaltuustossa vuosina 1993 – 2014.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta