Dags att tända lyset

JOURNALISTI
21.12.2018

Johan Svenlin

Skribenten är frilansjournalist i Jakobstad.

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

När Time sin vana trogen i början av december utsåg årets person, föll valet på Jamal Khashoggi. För Time representerar den mördade saudiske journalisten alla världens journalister som under året riskerat sina liv i jakten på sanningen. Och året 2018 blev ett år när världens journalister verkligen fick kämpa för sanningen på flera fronter. Den dagliga kampen mot fake news och trollfabrikernas giftspridning på sociala medier kan kännas tröstlös, men ännu mer alarmerande är att hoten mot journalister blivit mer påtagliga. Risken för hot ökar i synnerhet om man gräver i nationalistiska rörelser, organiserad brottslighet eller korruption.

 

I februari skakades Slovakien av mordet på den grävande journalisten Jan Kuciak och hans sambo Martina Kusnirova. Kuciak undersökte förskingrade EU-medel med kopplingar till en italiensk maffia och hade mottagit hot ett par veckor innan han sköts ihjäl i sitt hem.

Några månader tidigare hade Daphne Caruana Galizia blivit dödad i ett bombdåd på Malta efter att ha kommit ekonomisk brottslighet på spåren. Även hon hade mottagit hot ett par veckor innan sin död. Den bulgariska tv-reportern Viktoria Marinova blev nästa grävande journalist i ett EU-land som fick sätta livet till. Hon hittades misshandlad till döds i en park i staden Ruse, en kort tid efter att hennes tv-program om förskingrade EU-pengar sänts. En viss tröst är att de tre fallen inom EU fick stor uppmärksamhet och att mordet på Khashoggi i Istanbul slog tillbaka mot dem som beordrat det.

 

Också i Finland och i övriga nordiska länder har trycket ökat på journalister som rapporterar om ljusskygga rörelser och antidemokratiska organisationer. I sociala medier frodas hatprat och enskilda journalister får anonyma hot. På Journalistförbundets svenska seminarium i november berättade Hanna Andersson om Demokratijourens systematiska arbete för att motarbeta och förebygga hot och hat mot journalister i Sverige. Där har framförallt de växande nationalistiska rörelserna bidragit till att journalister allt oftare utsätts för hot. Mörkertalet är stort eftersom många utgår ifrån att en polisanmälan ändå inte leder någon vart.

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat. Andersson hänvisade till undersökningar som visar att var fjärde journalist i Sverige medger att han eller hon undviker att rapportera om vissa ämnen eftersom de befarar repressalier. Självcensur är en delseger för de mörka makterna och Andersson hade ett tydligt budskap: prata med kollegor varje gång ni blir hotade, skriv om dem så att allmänheten får en uppfattning om läget, bryt normaliseringen som bara kommer att leda till mer hot.

I årets första nummer av Journalisten intervjuades årets Topeliuspristagare Marko Hietikko, som sammanfattade det så här:

”Jag brukar likna nynazister vid shiitakesvamp. De trivs när det är mörkt, fuktigt och lagom kvavt. Men om man öppnar fönstren, vädrar och låter ljuset flöda in försvinner de förr eller senare.”

Vi får se till att det blir förr.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta