Dags att tända lyset

JOURNALISTI
21.12.2018

Johan Svenlin

Skribenten är frilansjournalist i Jakobstad.

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

När Time sin vana trogen i början av december utsåg årets person, föll valet på Jamal Khashoggi. För Time representerar den mördade saudiske journalisten alla världens journalister som under året riskerat sina liv i jakten på sanningen. Och året 2018 blev ett år när världens journalister verkligen fick kämpa för sanningen på flera fronter. Den dagliga kampen mot fake news och trollfabrikernas giftspridning på sociala medier kan kännas tröstlös, men ännu mer alarmerande är att hoten mot journalister blivit mer påtagliga. Risken för hot ökar i synnerhet om man gräver i nationalistiska rörelser, organiserad brottslighet eller korruption.

 

I februari skakades Slovakien av mordet på den grävande journalisten Jan Kuciak och hans sambo Martina Kusnirova. Kuciak undersökte förskingrade EU-medel med kopplingar till en italiensk maffia och hade mottagit hot ett par veckor innan han sköts ihjäl i sitt hem.

Några månader tidigare hade Daphne Caruana Galizia blivit dödad i ett bombdåd på Malta efter att ha kommit ekonomisk brottslighet på spåren. Även hon hade mottagit hot ett par veckor innan sin död. Den bulgariska tv-reportern Viktoria Marinova blev nästa grävande journalist i ett EU-land som fick sätta livet till. Hon hittades misshandlad till döds i en park i staden Ruse, en kort tid efter att hennes tv-program om förskingrade EU-pengar sänts. En viss tröst är att de tre fallen inom EU fick stor uppmärksamhet och att mordet på Khashoggi i Istanbul slog tillbaka mot dem som beordrat det.

 

Också i Finland och i övriga nordiska länder har trycket ökat på journalister som rapporterar om ljusskygga rörelser och antidemokratiska organisationer. I sociala medier frodas hatprat och enskilda journalister får anonyma hot. På Journalistförbundets svenska seminarium i november berättade Hanna Andersson om Demokratijourens systematiska arbete för att motarbeta och förebygga hot och hat mot journalister i Sverige. Där har framförallt de växande nationalistiska rörelserna bidragit till att journalister allt oftare utsätts för hot. Mörkertalet är stort eftersom många utgår ifrån att en polisanmälan ändå inte leder någon vart.

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat. Andersson hänvisade till undersökningar som visar att var fjärde journalist i Sverige medger att han eller hon undviker att rapportera om vissa ämnen eftersom de befarar repressalier. Självcensur är en delseger för de mörka makterna och Andersson hade ett tydligt budskap: prata med kollegor varje gång ni blir hotade, skriv om dem så att allmänheten får en uppfattning om läget, bryt normaliseringen som bara kommer att leda till mer hot.

I årets första nummer av Journalisten intervjuades årets Topeliuspristagare Marko Hietikko, som sammanfattade det så här:

”Jag brukar likna nynazister vid shiitakesvamp. De trivs när det är mörkt, fuktigt och lagom kvavt. Men om man öppnar fönstren, vädrar och låter ljuset flöda in försvinner de förr eller senare.”

Vi får se till att det blir förr.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta