Dags att tända lyset

JOURNALISTI
21.12.2018

Johan Svenlin

Skribenten är frilansjournalist i Jakobstad.

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

När Time sin vana trogen i början av december utsåg årets person, föll valet på Jamal Khashoggi. För Time representerar den mördade saudiske journalisten alla världens journalister som under året riskerat sina liv i jakten på sanningen. Och året 2018 blev ett år när världens journalister verkligen fick kämpa för sanningen på flera fronter. Den dagliga kampen mot fake news och trollfabrikernas giftspridning på sociala medier kan kännas tröstlös, men ännu mer alarmerande är att hoten mot journalister blivit mer påtagliga. Risken för hot ökar i synnerhet om man gräver i nationalistiska rörelser, organiserad brottslighet eller korruption.

 

I februari skakades Slovakien av mordet på den grävande journalisten Jan Kuciak och hans sambo Martina Kusnirova. Kuciak undersökte förskingrade EU-medel med kopplingar till en italiensk maffia och hade mottagit hot ett par veckor innan han sköts ihjäl i sitt hem.

Några månader tidigare hade Daphne Caruana Galizia blivit dödad i ett bombdåd på Malta efter att ha kommit ekonomisk brottslighet på spåren. Även hon hade mottagit hot ett par veckor innan sin död. Den bulgariska tv-reportern Viktoria Marinova blev nästa grävande journalist i ett EU-land som fick sätta livet till. Hon hittades misshandlad till döds i en park i staden Ruse, en kort tid efter att hennes tv-program om förskingrade EU-pengar sänts. En viss tröst är att de tre fallen inom EU fick stor uppmärksamhet och att mordet på Khashoggi i Istanbul slog tillbaka mot dem som beordrat det.

 

Också i Finland och i övriga nordiska länder har trycket ökat på journalister som rapporterar om ljusskygga rörelser och antidemokratiska organisationer. I sociala medier frodas hatprat och enskilda journalister får anonyma hot. På Journalistförbundets svenska seminarium i november berättade Hanna Andersson om Demokratijourens systematiska arbete för att motarbeta och förebygga hot och hat mot journalister i Sverige. Där har framförallt de växande nationalistiska rörelserna bidragit till att journalister allt oftare utsätts för hot. Mörkertalet är stort eftersom många utgår ifrån att en polisanmälan ändå inte leder någon vart.

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat. Andersson hänvisade till undersökningar som visar att var fjärde journalist i Sverige medger att han eller hon undviker att rapportera om vissa ämnen eftersom de befarar repressalier. Självcensur är en delseger för de mörka makterna och Andersson hade ett tydligt budskap: prata med kollegor varje gång ni blir hotade, skriv om dem så att allmänheten får en uppfattning om läget, bryt normaliseringen som bara kommer att leda till mer hot.

I årets första nummer av Journalisten intervjuades årets Topeliuspristagare Marko Hietikko, som sammanfattade det så här:

”Jag brukar likna nynazister vid shiitakesvamp. De trivs när det är mörkt, fuktigt och lagom kvavt. Men om man öppnar fönstren, vädrar och låter ljuset flöda in försvinner de förr eller senare.”

Vi får se till att det blir förr.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta