75 prosenttia

JOURNALISTI
21.12.2018

Vesa Heikkinen

Twitter: @tosentti

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin.

Viime eduskuntavaalien alla tikitti velkakello. Keskuskauppakamarin lanseeraama kello näytti Suomen valtionvelan määrää ja kiihdytti keskustelua puolueiden leikkauslistoista. Osa journalisteistakin seurasi silmä kovana, milloin pamahtaa rikki maaginen 100 miljardin euron raja.

Yhteen pisteeseen, vaikka sitten velkakelloon, tuijottaminen saattaa aiheuttaa näkemäpuutteita muualla. Kuinka monta analyysia jäikään kirjoittamatta siitä, mitä valtion velka ylipäätään tarkoittaa ja mitä velkarahoilla tehdään? Moni journalistinen tuotos oli poliitikkojen jankkaamisten toistamista.

”Pitäisikö parantaa köyhimpien asemaa?”

”Ei voi, koska sata miljardia.”

”Pitäisikö pienentää koulujen ryhmäkokoja ja lisätä vanhustenhoitopalveluja?”

”Ei voi, koska velkakello.”

Tuohon tapaan sanailtiin neljä vuotta sitten. Vaan kuinka on nyt?

Työllisyysaste on uusi velkakello, 75 prosenttia on uusi 100 miljardia. Ekonomistit linjaavat lukemattomissa haastatteluissa, millä kyljellä maa makaa ja mitä poliitikkojen pitää tehdä. ”Työllisyysaste pitää nostaa 75 prosenttiin, jos kasvun halutaan jatkuvan hyvänä”, uutisoi Kauppalehti Etlan sanoin. Talouselämässä haastatellaan työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtajaa, jonka mukaan toimivat keinot työllisyysasteen nostamiseksi ovat ”entistä epäsuositumpia”.

Taas meitä valmistetaan ottamaan iskuja vastaan. Koska 75 %. Koska pakko. Koska kasvu.

Mutta mitä on numeroiden alla ja takana? Mikä on rahan arvon suhde ihmisten arvoihin?

Politiikasta kirjoiteltaessa päägenre tuntuu olevan hokijoiden haastatteleminen. Voisiko kevään koittaessa päägenre vaihteeksi olla hokijoiden haastaminen?



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta