75 prosenttia

JOURNALISTI
21.12.2018

Vesa Heikkinen

Twitter: @tosentti

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin.

Viime eduskuntavaalien alla tikitti velkakello. Keskuskauppakamarin lanseeraama kello näytti Suomen valtionvelan määrää ja kiihdytti keskustelua puolueiden leikkauslistoista. Osa journalisteistakin seurasi silmä kovana, milloin pamahtaa rikki maaginen 100 miljardin euron raja.

Yhteen pisteeseen, vaikka sitten velkakelloon, tuijottaminen saattaa aiheuttaa näkemäpuutteita muualla. Kuinka monta analyysia jäikään kirjoittamatta siitä, mitä valtion velka ylipäätään tarkoittaa ja mitä velkarahoilla tehdään? Moni journalistinen tuotos oli poliitikkojen jankkaamisten toistamista.

”Pitäisikö parantaa köyhimpien asemaa?”

”Ei voi, koska sata miljardia.”

”Pitäisikö pienentää koulujen ryhmäkokoja ja lisätä vanhustenhoitopalveluja?”

”Ei voi, koska velkakello.”

Tuohon tapaan sanailtiin neljä vuotta sitten. Vaan kuinka on nyt?

Työllisyysaste on uusi velkakello, 75 prosenttia on uusi 100 miljardia. Ekonomistit linjaavat lukemattomissa haastatteluissa, millä kyljellä maa makaa ja mitä poliitikkojen pitää tehdä. ”Työllisyysaste pitää nostaa 75 prosenttiin, jos kasvun halutaan jatkuvan hyvänä”, uutisoi Kauppalehti Etlan sanoin. Talouselämässä haastatellaan työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtajaa, jonka mukaan toimivat keinot työllisyysasteen nostamiseksi ovat ”entistä epäsuositumpia”.

Taas meitä valmistetaan ottamaan iskuja vastaan. Koska 75 %. Koska pakko. Koska kasvu.

Mutta mitä on numeroiden alla ja takana? Mikä on rahan arvon suhde ihmisten arvoihin?

Politiikasta kirjoiteltaessa päägenre tuntuu olevan hokijoiden haastatteleminen. Voisiko kevään koittaessa päägenre vaihteeksi olla hokijoiden haastaminen?



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta