Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Anni Kuittinen, 25

 

Joensuussa asuva toimittaja.

Työskennellyt verkkotoimittajana Karjalaisessa runsaat kaksi vuotta. Tätä ennen työskenteli Karjalaisen uutistoimituksessa tuuraajana ja kesätoimittajana.

Opiskelee yhteiskuntapolitiikkaa Itä-Suomen yliopistossa. Opinnoista puuttuu vain gradu, joka on tekeillä.

Tanssii kansantanssia nuorisoseura Motoran Pelmakat-ryhmässä. Harrastaa myös lenkkeilyä, hiihtoa ja kuntosalilla käymistä.

JOURNALISTI
30.11.2018

Janne Salomaa, teksti
Johanna Kokkola, kuva

”Lenkkeillessä työasiat saattavat pyöriä mielessä, mutta tanssiessa ne unohtuvat”, sanoo kansantanssia harrastava Karjalaisen verkkotoimittaja Anni Kuittinen.

Tanssitreeneissä työasiat on pakkokin unohtaa.

”Tanssiessa on vastuussa koko ryhmälle. Jos harjoituksissa on muissa maailmoissa, se vaikuttaa myös muiden suoriutumiseen.”

Kuittinen on harrastanut kansantanssia kahdeksanvuotiaasta saakka. Yhdessä tekeminen vetosi heti häneen.

”Ryhmästä sai nopeasti kavereita. Lisäksi kansantanssissa oli vauhtia, joka sopi luonteelleni.”

Kouluaikoina kansantanssiharrastuksesta kertominen tuntui Kuittisesta kiusalliselta. Usein hän tyytyi mutisemaan harrastavansa ”sellaista tanssia”.

”Jos olisin kertonut, että harrastan kansantanssia, olisin saanut heti oikoa ennakkoluuloja.”

 

Nykyisin Kuittinen kertoo ylpeänä harrastuksestaan, vaikka kohtaa yhä vääriä mielikuvia.

Ensimmäinen yleinen ennakkoluulo on, että kansantanssin harrastajat olisivat pääosin eläkeikäisiä, kun tosiasiassa valtaosa harrastajista on lapsia ja nuoria. Kuittinenkin harrastaa kansantanssia nuorisoseura Motorassa.

Toinen väärä mielikuva on, että kansallispuku olisi aina päällä.

”Esityksissä asuna voi olla esimerkiksi farkut ja t-paita tai jotain muuta. Asua myös saatetaan vaihtaa esityksen aikana. Joskus ulkotapahtumissa olen joutunut vaihtamaan asua vauhdilla pusikossa.”

Kolmas ennakkoluulo on, että kansantanssi vain toistaisi vanhoja kaavoja. Motorassa suunnitellaan kuitenkin koko ajan uusia koreografioita.

”Teemme tanssit raikkaalla otteella yleisöä ajatellen. Puhumme tanssiteoksista, jotka ovat 10 – 15 minuutin mittaisia juonellisia kokonaisuuksia. Ilmaisu on erittäin olennainen osa tätä, ja meillä käy välillä harjoituksissa myös teatterialan ammattilainen.”

Kuittisen ryhmä esiintyy säännöllisesti kansantanssi- ja musiikkitapahtumissa ja erilaisissa paikallisissa tilaisuuksissa. Esiintymisiä on ollut myös Espanjassa, Italiassa, Virossa ja Norjassa.

”Tunteikkaimpia hetkiä ovat ne, kun tanssiesityksen jälkeen kumartaa lavalla ja yleisö nousee taputtamaan seisaaltaan. Silloin tulee välillä kyynel silmään. On niin hienoa seisoa lavalla ystävien kanssa, joiden kanssa on saanut tanssilla tehtyä yleisöön suuren vaikutuksen.”

Esiintymiskokemuksesta on ollut hyötyä myös toimittajan työssä.

”Tanssijana olen tottunut olemaan esillä ja sen vuoksi en ole ainakaan ujo. Tanssiharrastus on myös antanut reippautta, jota tarvitsee esimerkiksi, kun täytyy kaupungilla pysäytellä ihmisiä gallupia varten. Samalla se on edustusroolin ottamista, mitä tanssijanakin teen tapahtumissa.”

Anni Kuittinen, 25

 

Joensuussa asuva toimittaja.

Työskennellyt verkkotoimittajana Karjalaisessa runsaat kaksi vuotta. Tätä ennen työskenteli Karjalaisen uutistoimituksessa tuuraajana ja kesätoimittajana.

Opiskelee yhteiskuntapolitiikkaa Itä-Suomen yliopistossa. Opinnoista puuttuu vain gradu, joka on tekeillä.

Tanssii kansantanssia nuorisoseura Motoran Pelmakat-ryhmässä. Harrastaa myös lenkkeilyä, hiihtoa ja kuntosalilla käymistä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta