Tv-työssä. Yellow Film tekee yhteistyössä saksalaisen Bavaria Filmin kanssa televisiosarjaa Ivalo, jossa näyttelevät muun muassa Maximilian Bruckner ja Iina Kuustonen. Muun muassa draamaan, viihteeseen ja urheiluun erikoistunut tuotantoyhtiö on yksi alan järjestäytyneistä työnantajista. Kuva: Tarmo Lehtosalo / Lehtikuva

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

JOURNALISTI
30.11.2018

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, grafiikka
Tarmo Lehtosalo/Lehtikuva, kuva

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Elokuva- ja tv-ala odottaa päätöstä työehtosopimuksensa yleissitovuudesta. Yhdelle media-alan viimeisistä villeistä toimialoista haetaan kaikkia koskevaa kattavuutta jo toistamiseen. Edellisen kerran asiaa käsiteltiin vuonna 2015.

Asian ratkaisee sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Se tekee päätöksensä sillä perusteella, onko sopimus soveltamisalallaan edustava. Puolet alan työntekijöistä pitäisi siis olla sen piirissä.

Journalistiliitto, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Teme) ja Palvelualojen työnantajat Palta odottivat päätöstä yleissitovuudesta jo keväällä. Päätös on kuitenkin edelleen lautakunnan valmistelussa. Aikaisintaan asia ratkeaa joulukuussa, ministeriöstä kerrotaan.

Jos elokuva- ja tv-alan sopimus olisi yleissitova, kaikkien alan yritysten, myös työnantajaliittoihin kuulumattomien toimijoiden pitäisi noudattaa vähintään tiettyjä vähimmäisehtoja, esimerkiksi vähimmäispalkkaa.

”Tv-tuotantojen kentällä ansiot vaihtelevat huomattavasti. Näin voitaisiin päästä säälliselle palkkatasolle”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen arvioi.

Kirittävää on. Journalistiliiton lokakuussa julkaiseman työmarkkinatutkimuksen mukaan alan keskimääräinen kuukausiansio oli yli tuhat eroa huonompi kuin lehdistössä tai Ylessä.

Niille työntekijöille, joiden työpaikoilla noudatetaan nyt vain lain antamia oikeuksia, luvassa olisi esimerkiksi myös palkallisia perhevapaita ja pidempään maksettavaa sairausajan palkkaa.

 

Journalistiliiton jäsenistä elokuva- ja tv-alalla työskentelee noin 250 päätoimista työntekijää, Temen jäsenistä taas noin 550. Tällä hetkellä noin puolella heistä ehdot ovat nykyisen työehtosopimuksen tasolla tai paremmat, Journalistiliiton työehtoasiamies Terhi Tarvainen arvioi.

Vaikka sopimuksesta tulisi yleissitova, pyytämättä kenenkään edut eivät todennäköisesti parane. Järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien pitäisi uskaltaa niitä itse vaatia. Muutos olisi Tarvaisen mielestä silti alalle merkittävä.

”Se parantaisi alan kulttuuria ja vahvistaisi työntekijöiden ääntä, joka on tällä hetkellä aika heikko”, hän sanoo.

Elokuva- ja tv-tuotantoalan yrityksistä vain osa on toistaiseksi järjestäytynyt. Liittojen arvioiden mukaan niissä työskentelee kuitenkin yli puolet alan työntekijöistä. Edellytykset yleissitovuuden vahvistamiseen ovat siis paremmat kuin vuonna 2015.

Järjestäytyneiden joukossa ovat muun muassa Yellow Film, Moskito Television ja Warner.

 

Julkisessa keskustelussa yleissitovuutta on moitittu työnantajien kannalta kahlitsevana, vanhakantaisena rakenteena. Petri Savolainen kuitenkin uskoo, että on myös työnantajien etu, jos pohja on kaikille yhteinen.

”Yleissitovuudella ei turvata vain työtekijöiden vähimmäisehtoja, vaan myös reilua kilpailua”, Savolainen sanoo.

Järjestäytyneet työnantajat saavat myös käyttää muun muassa paikallisesti sovittavia työaikajoustoja, joista osa on ollut työntekijöille hankalia hyväksyä. Yleissitovuus kuitenkin lisäisi työtekijöiden valtaa sopimisessa.

”Työpaikoilla on lähdetty villeydestä ja vapaudesta eikä juuri mitään ole neuvoteltu. Kyse on ehkä ollut osittain alan kulttuurista”, Savolainen sanoo.

Mikäli yleissitovuus jää nytkin saavuttamatta, alan työehtojen kehittämistä jatketaan muilla tavoin. Elokuva- ja tv-tessin sisällöistä neuvotellaan taas ensi vuonna.

Liitot aikovat lisäksi tarjota työoikeuden peruskoulutusta sekä esimies- ja työnantajakoulutusta alan toimijoille.

Sen Terhi Tarvainen toivoo vahvistavan yhteyttä alan yrityksiin.

”Meillä on aivan perustyö meneillään.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta