Tv-työssä. Yellow Film tekee yhteistyössä saksalaisen Bavaria Filmin kanssa televisiosarjaa Ivalo, jossa näyttelevät muun muassa Maximilian Bruckner ja Iina Kuustonen. Muun muassa draamaan, viihteeseen ja urheiluun erikoistunut tuotantoyhtiö on yksi alan järjestäytyneistä työnantajista. Kuva: Tarmo Lehtosalo / Lehtikuva

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

JOURNALISTI
30.11.2018

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, grafiikka
Tarmo Lehtosalo/Lehtikuva, kuva

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Elokuva- ja tv-ala odottaa päätöstä työehtosopimuksensa yleissitovuudesta. Yhdelle media-alan viimeisistä villeistä toimialoista haetaan kaikkia koskevaa kattavuutta jo toistamiseen. Edellisen kerran asiaa käsiteltiin vuonna 2015.

Asian ratkaisee sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Se tekee päätöksensä sillä perusteella, onko sopimus soveltamisalallaan edustava. Puolet alan työntekijöistä pitäisi siis olla sen piirissä.

Journalistiliitto, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Teme) ja Palvelualojen työnantajat Palta odottivat päätöstä yleissitovuudesta jo keväällä. Päätös on kuitenkin edelleen lautakunnan valmistelussa. Aikaisintaan asia ratkeaa joulukuussa, ministeriöstä kerrotaan.

Jos elokuva- ja tv-alan sopimus olisi yleissitova, kaikkien alan yritysten, myös työnantajaliittoihin kuulumattomien toimijoiden pitäisi noudattaa vähintään tiettyjä vähimmäisehtoja, esimerkiksi vähimmäispalkkaa.

”Tv-tuotantojen kentällä ansiot vaihtelevat huomattavasti. Näin voitaisiin päästä säälliselle palkkatasolle”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen arvioi.

Kirittävää on. Journalistiliiton lokakuussa julkaiseman työmarkkinatutkimuksen mukaan alan keskimääräinen kuukausiansio oli yli tuhat eroa huonompi kuin lehdistössä tai Ylessä.

Niille työntekijöille, joiden työpaikoilla noudatetaan nyt vain lain antamia oikeuksia, luvassa olisi esimerkiksi myös palkallisia perhevapaita ja pidempään maksettavaa sairausajan palkkaa.

 

Journalistiliiton jäsenistä elokuva- ja tv-alalla työskentelee noin 250 päätoimista työntekijää, Temen jäsenistä taas noin 550. Tällä hetkellä noin puolella heistä ehdot ovat nykyisen työehtosopimuksen tasolla tai paremmat, Journalistiliiton työehtoasiamies Terhi Tarvainen arvioi.

Vaikka sopimuksesta tulisi yleissitova, pyytämättä kenenkään edut eivät todennäköisesti parane. Järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien pitäisi uskaltaa niitä itse vaatia. Muutos olisi Tarvaisen mielestä silti alalle merkittävä.

”Se parantaisi alan kulttuuria ja vahvistaisi työntekijöiden ääntä, joka on tällä hetkellä aika heikko”, hän sanoo.

Elokuva- ja tv-tuotantoalan yrityksistä vain osa on toistaiseksi järjestäytynyt. Liittojen arvioiden mukaan niissä työskentelee kuitenkin yli puolet alan työntekijöistä. Edellytykset yleissitovuuden vahvistamiseen ovat siis paremmat kuin vuonna 2015.

Järjestäytyneiden joukossa ovat muun muassa Yellow Film, Moskito Television ja Warner.

 

Julkisessa keskustelussa yleissitovuutta on moitittu työnantajien kannalta kahlitsevana, vanhakantaisena rakenteena. Petri Savolainen kuitenkin uskoo, että on myös työnantajien etu, jos pohja on kaikille yhteinen.

”Yleissitovuudella ei turvata vain työtekijöiden vähimmäisehtoja, vaan myös reilua kilpailua”, Savolainen sanoo.

Järjestäytyneet työnantajat saavat myös käyttää muun muassa paikallisesti sovittavia työaikajoustoja, joista osa on ollut työntekijöille hankalia hyväksyä. Yleissitovuus kuitenkin lisäisi työtekijöiden valtaa sopimisessa.

”Työpaikoilla on lähdetty villeydestä ja vapaudesta eikä juuri mitään ole neuvoteltu. Kyse on ehkä ollut osittain alan kulttuurista”, Savolainen sanoo.

Mikäli yleissitovuus jää nytkin saavuttamatta, alan työehtojen kehittämistä jatketaan muilla tavoin. Elokuva- ja tv-tessin sisällöistä neuvotellaan taas ensi vuonna.

Liitot aikovat lisäksi tarjota työoikeuden peruskoulutusta sekä esimies- ja työnantajakoulutusta alan toimijoille.

Sen Terhi Tarvainen toivoo vahvistavan yhteyttä alan yrityksiin.

”Meillä on aivan perustyö meneillään.”



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta