Tv-työssä. Yellow Film tekee yhteistyössä saksalaisen Bavaria Filmin kanssa televisiosarjaa Ivalo, jossa näyttelevät muun muassa Maximilian Bruckner ja Iina Kuustonen. Muun muassa draamaan, viihteeseen ja urheiluun erikoistunut tuotantoyhtiö on yksi alan järjestäytyneistä työnantajista. Kuva: Tarmo Lehtosalo / Lehtikuva

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

JOURNALISTI
30.11.2018

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, grafiikka
Tarmo Lehtosalo/Lehtikuva, kuva

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Elokuva- ja tv-ala odottaa päätöstä työehtosopimuksensa yleissitovuudesta. Yhdelle media-alan viimeisistä villeistä toimialoista haetaan kaikkia koskevaa kattavuutta jo toistamiseen. Edellisen kerran asiaa käsiteltiin vuonna 2015.

Asian ratkaisee sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Se tekee päätöksensä sillä perusteella, onko sopimus soveltamisalallaan edustava. Puolet alan työntekijöistä pitäisi siis olla sen piirissä.

Journalistiliitto, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Teme) ja Palvelualojen työnantajat Palta odottivat päätöstä yleissitovuudesta jo keväällä. Päätös on kuitenkin edelleen lautakunnan valmistelussa. Aikaisintaan asia ratkeaa joulukuussa, ministeriöstä kerrotaan.

Jos elokuva- ja tv-alan sopimus olisi yleissitova, kaikkien alan yritysten, myös työnantajaliittoihin kuulumattomien toimijoiden pitäisi noudattaa vähintään tiettyjä vähimmäisehtoja, esimerkiksi vähimmäispalkkaa.

”Tv-tuotantojen kentällä ansiot vaihtelevat huomattavasti. Näin voitaisiin päästä säälliselle palkkatasolle”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen arvioi.

Kirittävää on. Journalistiliiton lokakuussa julkaiseman työmarkkinatutkimuksen mukaan alan keskimääräinen kuukausiansio oli yli tuhat eroa huonompi kuin lehdistössä tai Ylessä.

Niille työntekijöille, joiden työpaikoilla noudatetaan nyt vain lain antamia oikeuksia, luvassa olisi esimerkiksi myös palkallisia perhevapaita ja pidempään maksettavaa sairausajan palkkaa.

 

Journalistiliiton jäsenistä elokuva- ja tv-alalla työskentelee noin 250 päätoimista työntekijää, Temen jäsenistä taas noin 550. Tällä hetkellä noin puolella heistä ehdot ovat nykyisen työehtosopimuksen tasolla tai paremmat, Journalistiliiton työehtoasiamies Terhi Tarvainen arvioi.

Vaikka sopimuksesta tulisi yleissitova, pyytämättä kenenkään edut eivät todennäköisesti parane. Järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien pitäisi uskaltaa niitä itse vaatia. Muutos olisi Tarvaisen mielestä silti alalle merkittävä.

”Se parantaisi alan kulttuuria ja vahvistaisi työntekijöiden ääntä, joka on tällä hetkellä aika heikko”, hän sanoo.

Elokuva- ja tv-tuotantoalan yrityksistä vain osa on toistaiseksi järjestäytynyt. Liittojen arvioiden mukaan niissä työskentelee kuitenkin yli puolet alan työntekijöistä. Edellytykset yleissitovuuden vahvistamiseen ovat siis paremmat kuin vuonna 2015.

Järjestäytyneiden joukossa ovat muun muassa Yellow Film, Moskito Television ja Warner.

 

Julkisessa keskustelussa yleissitovuutta on moitittu työnantajien kannalta kahlitsevana, vanhakantaisena rakenteena. Petri Savolainen kuitenkin uskoo, että on myös työnantajien etu, jos pohja on kaikille yhteinen.

”Yleissitovuudella ei turvata vain työtekijöiden vähimmäisehtoja, vaan myös reilua kilpailua”, Savolainen sanoo.

Järjestäytyneet työnantajat saavat myös käyttää muun muassa paikallisesti sovittavia työaikajoustoja, joista osa on ollut työntekijöille hankalia hyväksyä. Yleissitovuus kuitenkin lisäisi työtekijöiden valtaa sopimisessa.

”Työpaikoilla on lähdetty villeydestä ja vapaudesta eikä juuri mitään ole neuvoteltu. Kyse on ehkä ollut osittain alan kulttuurista”, Savolainen sanoo.

Mikäli yleissitovuus jää nytkin saavuttamatta, alan työehtojen kehittämistä jatketaan muilla tavoin. Elokuva- ja tv-tessin sisällöistä neuvotellaan taas ensi vuonna.

Liitot aikovat lisäksi tarjota työoikeuden peruskoulutusta sekä esimies- ja työnantajakoulutusta alan toimijoille.

Sen Terhi Tarvainen toivoo vahvistavan yhteyttä alan yrityksiin.

”Meillä on aivan perustyö meneillään.”



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta