Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.
JOURNALISTI
30.11.2018

Sini Lemmetty, teksti
Maxim Usik, kuvitus

Ylen verkkouutisen lopusta löytyy nykyään yhä useammin sininen Keskustele-painike. Viime vuosina lukijat eivät ole päässeet kommentoimaan uutisia kuin poikkeustapauksissa, mutta tämän vuoden aikana keskusteluun on otettu uudenlainen linja ja moderointihommiin tekoäly. Päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan uudistusta suunniteltiin useampi vuosi.

”Päätimme jo pari vuotta sitten, että haluamme avata uutisjutut uudelleen yleisökeskustelulle. Koska kommenttien moderointi käsin olisi vaatinut paljon työtunteja, aloimme tutkia, onnistuisiko moderointi tekoälyn avulla”, Räisänen kertoo.

Sopiva alihankkija ja tekoäly löytyivät, ja keväällä kaksi Ylen toimittajaa alkoi opettaa tekoälyä moderoimaan lukijakommentteja.

”Tekoäly purkaa viestin erillisiksi sanoiksi ja katsoo, kuinka todennäköisesti näiden sanojen yhdistelmässä on jotain sellaista, mitä siellä ei haluta olevan”, kertoo projektissa työskentelevä toimittaja Tuomo Björksten.

”Alihankkijan toimittama tekoäly käy läpi kaikki Yle.fi-sivustolle tulevat kommentit. Tekoälylle näytettiin esimerkkejä vanhasta keskustelumateriaalista sekä tuoreempia esimerkkejä, ja niiden pohjalta tekoäly tekee valintoja. Jos esimerkiksi joku alkaa kirjoitella väkivaltaa ihannoivia viestejä, tekoäly tunnistaa, että nyt mennään väärille raiteille, ja piilottaa kyseiset viestit”, Björksten kertoo.

Lukijat ovat alkaneet löytää keskusteluketjut. Keväällä kommentteja tuli Björkstenin mukaan muutamia kymmeniä päivässä, nykyään luku on nelinumeroinen.

 

Yleen saapuu tuhansia palautteita joka päivä.

”Veronmaksajien rahoittamana Yle pyrkii siihen, että lukijat kokevat tulevansa kuulluiksi. Kaikkiin palautteisiin emme voi vastata, mutta pyrimme olemaan vuorovaikutteisia aina, kun se on mahdollista”, kertoo Ylen vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto. Tekoälyn suodattamien kommenttien salliminen on yksi askel, mutta ei viimeinen.

Toimittajien toivotaan juttelevan yleisön kanssa aktiivisesti ja sitä kautta keksivän erilaisia juttuiheita. Tuomo Björksten on kollegansa kanssa kiertänyt toimituksissa kertomassa, miten toimittajat voisivat osallistua keskusteluihin. Sekä Björkstenin että päätoimit-taja Räisäsen mielestä juuri toimittajat ovat parhaita ihmisiä keskustelemaan uutisista ja uutisaiheista lukijoiden kanssa.

”Erilliset sometoimittajat tai yhteisömanagerit eivät voi olla perillä kaikista aihepiireistä yhtä hyvin kuin niihin perehtyneet toimittajat tai tietystä aihepiireistä vastaavat päälliköt. Toki vuorovaikutukseen erikoistuneita toimittajia tarvitaan auttamaan heitä”, Räisänen toteaa.

 

Toimittajien töiden uudelleenaikatauluttamiselta tuskin vältytään, kun journalismin ammattilaiset totuttelevat uusiin työtehtäviinsä keskustelijoina ja keskustelun ohjaajina. Tätä painottaa Ylen vuorovaikutuspäällikkö Koivisto. Yleen ei aiota palkata lisää työvoimaa, kun toimittajat alkavat enemmän vuorovaikuttaa lukijoiden kanssa. Työaika täytyy Koiviston mielestä suunnitella etukäteen kunkin jutun ja sen vaatiman jälkikeskustelun mukaan.

”Vaikka toimittajuus on usein kutsumusammatti, työnantaja ei voi olettaa, että toimittaja keskustelee lukijoiden kanssa myös vapaa-ajallaan.”

Yksi ratkaisu on, että toimittajat tekevät vähemmän juttuja ja käyttävät sen sijaan työaikaa jutuista keskustellen. Päätoimittaja Räisäsen mukaan Ylessä on linjattu jo aiemmin, että juttujen määrää lasketaan hieman ja niiden laatua nostetaan.

 

Mitä mieltä toimittajat ovat työnkuvansa muutoksesta?

Björkstenin mukaan Ylen toimittajat ovat olleet kiinnostuneita keskustelumahdollisuudesta lukijoiden kanssa. Ideaa ei ole siis tarvinnut myydä ”täysin vastahakoiselle yleisölle”.

Kasvava paine osallistua lukijakeskusteluun venyttää toimittajien ammatti-identiteetin rajoja, sanoo Koivisto.

”Perinteisesti meidän ammatti-identiteettimme on mennyt niin, että on tehty oma työ, julkaistu juttu ja lähdetty kotiin. Se ei kuitenkaan enää tänä päivänä riitä, vaan toimittajien kannattaa kuunnella, mitä lukijoilla on sanottavanaan uutisesta ja sen aihepiiristä. Lukijoille on tärkeää tulla kuulluksi”, Koivisto sanoo.

”Väitän, että muutos on vähintäänkin samaa kokoluokkaa kuin aikoinaan internetin tulo. Silloinhan sanomalehtien toimittajat keskustelivat kriittiseen sävyyn siitä, mikä internet on: ’me teemme lehteä, ei meidän tarvitse tehdä mitään verkkoon.’”

 

Journalistiikan tutkija Laura Ahvan mukaan Yle ei ole yksin. Yleisösuhteen tiivistäminen on tullut yhä tärkeämmäksi mediataloille. ”Vallan vahtikoiran” rooli ei enää riitä, vaan toimittajien odotetaan keskustelevan lukijoiden kanssa.

Tutkimusten mukaan uudenlainen ammatti-identiteetti herättää ristiriitaisia tunteita. Esimerkiksi Ahvan osallistuvan journalismin tutkimusprojektissa 2010-luvun alussa toimittajilta tuli näkemyksiä laidasta laitaan.

”Osa toimittajista oli todella innoissaan ja koki, että tiivis vuorovaikutus yleisön kanssa rikastuttaa omaa työtä. Osa puolestaan ei ollut kovinkaan innostunut”, Ahva tiivistää.

Lähitulevaisuudessa lukijoiden käymää keskustelua halutaan siirtää yhä enemmän mediatalojen omille sivuille, Ahva ennustaa. Siitä voi tulla jopa varteenotettava kilpailukeino.

”Veikkaan, että kohta ihmiset ihan oikeasti kyllästyvät verkkokeskusteluiden mekkalaan. Mediatalot voisivat profiloitua siten, että niiden sivuilla voisi osallistua turvallisesti ja sivistyneesti hyvin hoidettuun verkkokeskusteluun. Siinä on kaupallinen mahdollisuus”, Ahva pohtii.

Lisäksi uutisten hyvin hoidettu jälkikeskustelu voi

Ahvan mukaan lisätä jutun elinikää. Uutista saatetaan lukea vielä viikkojenkin päästä laadukkaan jälkikeskustelun vuoksi.

Ahva näkee toimittajat tärkeinä keskustelujen ohjaajina.

”Moderointi tulisi nähdä journalistisena työnä, jota ei kannata kokonaan ulkoistaa johonkin muualle. Jos tällä hetkellä odotetaan, että toimittajan tulee olla läsnä sosiaalisessa mediassa, tulevaisuudessa toimittajien työksi saatetaan määritellä myös uutisten jälkikeskustelun ohjaaminen”, tutkija arvelee.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta