Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

JOURNALISTI
30.11.2018

Janne Saarikivi

janne.saarikivi@helsinki.fi

Kirjoittaja on kielitieteen tutkija, joka on toiminut professorina Helsingin yliopistossa sekä Parnasson ja Helsingon Sanomien kolumnistina.

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Maailmassa tapahtuu loputtomasti asioita. Muovipussi leijuu Hämeenlinnan torin poikki. Rakastavaiset kohtaavat toisensa Tsheljabinskissa ja juovat kaakaota. Auto ajaa ylinopeutta kohti Sääminkiä, tien varrella kaadetaan puita. Työpaikalla Raahessa on seksistinen ilmapiiri.

Toimittajan on luotava asioille konteksti. On kerrottava olennaisesta, ja vaiettava epäolennaisesta. Muuten syntyy vaarallisen valheellinen maailmankuva.

Mediakeskustelujen avainsana on valeuutinen. Se on tapahtuma, jota ei ole tapahtunut, tai tapahtuma, joka esitetään kerta kaikkiaan väärässä valossa.

Mikä kaikki on valeuutisia?

 

Tiederaportti kertoo, että maailman luonnonvaraisten eläinten kannat ovat pudonneet dramaattisesti, ja toinen, miten ilmastonmuutos on rikkonut kaikki ennusteet. Uutisissa todetaan myös, että syntyvyys on laskussa ja että Helsinkiin rakennetussa uudessa kauppakeskuksessa on huutava asiakaspula.

Jälkimmäiset uutiset saavat enemmän tilaa kuin ensimmäiset. Voisi ajatella, että ensimmäisten valossa ne olisivat positiivisia merkkejä ihmiskunnan kulutuksen taittumisesta. Media valitsee kuitenkin uutisiinsa toisen kärjen, huolen kasvun heikkenemisestä.

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan. Ne ovat vähintäänkin sukua uutisoinnille, jossa kauhistellaan muutaman venäläisäidin huoltajuuskriisiä ja annetaan ymmärtää, että maassa on venäläisvaino. Tai uutisille, jotka keskittyvät raiskaajan etniseen taustaan.

 

Ehkä valeuutisten lisäksi onkin myös sumu-uutisia tai utu-uutisia. Uutisia, jotka peittävät todellisuuden hämärään.

Uutinen terrori-iskuista länsimaassa saa satakertaisen huomion suhteessa terrori-iskuun Pakistanissa. Se on utu-uutinen. Se rakentaa maailmaa, jossa syömme rauhassa rapumössöä kauppakeskuksen peilisalissa, ellei paha ihminen tule ja tapa. Jossain toisaalla sumun kätköissä saa toisen luokan ihmisiä kuolla.

Prinsessa Dianan kuolema tai Leijonien kiekkokulta ovat utu-uutisia. Muistan, missä olin kun Diana kuoli, koska se oli iso uutinen. Mutta jos media ei olisi minulle prinsessasta kertonut, en olisi hänestä tiennyt yhtään mitään, en hänen kuolemastaan enkä elämästäänkään.

Maireat uutiset sympaattisesta bisneksillään rikastuneesta insinöörimiehestä, joka toi häkäpönttöauton Oulun torille, olivat utu-uutisia. Kukaan Suomen tuhansista toimittajista ei kysynyt kysymyksiä pääministeri Sipilän omaisuuden alkuperästä, jonka myöhemmin selvitti Jarno Liski artikkelissaan. Ja joka sitten unohdettiin.

 

Vaikeista asioista vaikeneminen ei ole ihme. Elämämme perustuu turruttaviin pikkuvalheisiin, jotka tekevät siitä siedettävää. Utu on yleisempää kuin kirkas valo. Median kuluttaja odottaa, että tätä valheellista mukavuudentunnettamme tuettaisiin. Että saisimme aamukahvia siemaillessamme lukea pehmeistä pikkuasioista, jotka eivät uhkaa ketään.

Hyvät toimittajat, älkää vain täyttäkö kuluttajan toiveita.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta