Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

JOURNALISTI
30.11.2018

Janne Saarikivi

janne.saarikivi@helsinki.fi

Kirjoittaja on kielitieteen tutkija, joka on toiminut professorina Helsingin yliopistossa sekä Parnasson ja Helsingon Sanomien kolumnistina.

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Maailmassa tapahtuu loputtomasti asioita. Muovipussi leijuu Hämeenlinnan torin poikki. Rakastavaiset kohtaavat toisensa Tsheljabinskissa ja juovat kaakaota. Auto ajaa ylinopeutta kohti Sääminkiä, tien varrella kaadetaan puita. Työpaikalla Raahessa on seksistinen ilmapiiri.

Toimittajan on luotava asioille konteksti. On kerrottava olennaisesta, ja vaiettava epäolennaisesta. Muuten syntyy vaarallisen valheellinen maailmankuva.

Mediakeskustelujen avainsana on valeuutinen. Se on tapahtuma, jota ei ole tapahtunut, tai tapahtuma, joka esitetään kerta kaikkiaan väärässä valossa.

Mikä kaikki on valeuutisia?

 

Tiederaportti kertoo, että maailman luonnonvaraisten eläinten kannat ovat pudonneet dramaattisesti, ja toinen, miten ilmastonmuutos on rikkonut kaikki ennusteet. Uutisissa todetaan myös, että syntyvyys on laskussa ja että Helsinkiin rakennetussa uudessa kauppakeskuksessa on huutava asiakaspula.

Jälkimmäiset uutiset saavat enemmän tilaa kuin ensimmäiset. Voisi ajatella, että ensimmäisten valossa ne olisivat positiivisia merkkejä ihmiskunnan kulutuksen taittumisesta. Media valitsee kuitenkin uutisiinsa toisen kärjen, huolen kasvun heikkenemisestä.

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan. Ne ovat vähintäänkin sukua uutisoinnille, jossa kauhistellaan muutaman venäläisäidin huoltajuuskriisiä ja annetaan ymmärtää, että maassa on venäläisvaino. Tai uutisille, jotka keskittyvät raiskaajan etniseen taustaan.

 

Ehkä valeuutisten lisäksi onkin myös sumu-uutisia tai utu-uutisia. Uutisia, jotka peittävät todellisuuden hämärään.

Uutinen terrori-iskuista länsimaassa saa satakertaisen huomion suhteessa terrori-iskuun Pakistanissa. Se on utu-uutinen. Se rakentaa maailmaa, jossa syömme rauhassa rapumössöä kauppakeskuksen peilisalissa, ellei paha ihminen tule ja tapa. Jossain toisaalla sumun kätköissä saa toisen luokan ihmisiä kuolla.

Prinsessa Dianan kuolema tai Leijonien kiekkokulta ovat utu-uutisia. Muistan, missä olin kun Diana kuoli, koska se oli iso uutinen. Mutta jos media ei olisi minulle prinsessasta kertonut, en olisi hänestä tiennyt yhtään mitään, en hänen kuolemastaan enkä elämästäänkään.

Maireat uutiset sympaattisesta bisneksillään rikastuneesta insinöörimiehestä, joka toi häkäpönttöauton Oulun torille, olivat utu-uutisia. Kukaan Suomen tuhansista toimittajista ei kysynyt kysymyksiä pääministeri Sipilän omaisuuden alkuperästä, jonka myöhemmin selvitti Jarno Liski artikkelissaan. Ja joka sitten unohdettiin.

 

Vaikeista asioista vaikeneminen ei ole ihme. Elämämme perustuu turruttaviin pikkuvalheisiin, jotka tekevät siitä siedettävää. Utu on yleisempää kuin kirkas valo. Median kuluttaja odottaa, että tätä valheellista mukavuudentunnettamme tuettaisiin. Että saisimme aamukahvia siemaillessamme lukea pehmeistä pikkuasioista, jotka eivät uhkaa ketään.

Hyvät toimittajat, älkää vain täyttäkö kuluttajan toiveita.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta