Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Työtulot eivät vähennä vanhuuseläkettä

Nykyisin vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 – 68-vuotiaana.

Journalistiliiton jäsenistä 4 000 on eläkkeellä. Heidän määränsä on kasvanut rajusti 2010-luvulla. Kaikki eläkeläiset eivät kuitenkaan kuulu liittoon.

Eläkkeellä voi tehdä niin paljon työtä kuin haluaa. Työ-tulot eivät vähennä maksettavaa eläkettä.

Työntekijän eläkemaksua (Tyel) on maksettava, jos saa vanhuuseläkettä ja työskentelee työsuhteessa alle 68-vuotiaana. Silloin uutta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotuisista ansioista.

Yrittäjän eläkemaksua (Yel) ei tarvitse maksaa, jos saa eläkettä ja työskentelee avustajana. Silloin palkkioista ei myöskään kartu uutta eläkettä.

JOURNALISTI
30.11.2018

Päivi Ängeslevä, teksti
Kai Tirkkonen, kuva

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Soittokierros juttuja ostaville toimittajille, ja vastaus on yksiselitteinen: eläkeläinen saa jutustaan yhtä suuren palkkion kuin päätoiminen vapaa toimittaja.

”Ilman muuta”, Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro sanoo.

”Samat palkkiot. Eläkeläisillä on pohjatulo, ja voi olla, että he hyväksyvät tarjotun palkkion helpommin kuin ammattifriikut”, ET-lehden tuottaja Sinikka Klemettilä arvioi.

Sivukulut silti eroavat. Jos toimittaja saa vanhuuseläkettä ja työskentelee yrittäjänä, hän joutuu maksamaan palkkioistaan vain veroa.

Työikäinen toimittaja, joka työskentelee päätoimisena yrittäjänä, maksaa veroa ja yrittäjän eläkemaksua. Yel-maksu määrittyy työtulosta. Maksu voi nousta yli 10 000 euroon vuodessa, jos yrittäjä ilmoittaa työtulokseen saman kuin työsuhteisella toimittajalla.

”En ole ajatellut, että eläkeläinen voi saada periaatteessa parempia palkkioita”, Pellervo-Median lehtien vastaava päätoimittaja Teemu Pakarinen toteaa.

Hän johtaa neljää aikakauslehteä (Kodin Pellervo, Maatilan Pellervo, Osuustoiminta-lehti ja Oma Piha) ja määrittelee avustajien palkkiot työmäärän perustella. Avustajia on lähes 50, joista jotkut ovat eläkkeellä.

 

Tilastokeskuksessa arvioitiin Journalistin pyynnöstä eläköityneiden toimittajien määrää ja keskimääräistä kuukausieläkettä. Kohderyhmäksi otettiin toimittajat ja päällikkötoimittajat, jotka työskentelivät 2000-luvulla. Heitä oli 26 600.

Vuonna 2016 kohderyhmästä oli eläkkeellä 4 100. Heidän keskimääräinen eläkkeensä oli 2 475 euroa kuukaudessa. Eläkkeellä ja työssä oli 140. Työn tekeminen nosti heidän kuukausitulojaan karkeasti tuhannella eurolla.

Ryhmään kuului lehti-, radio-, tv- ja mainostoimittajia, toimitussihteereitä ja toimitus- ja ohjelmapäälliköitä. Esimerkiksi päätoimittajat ja osa yli 80-vuotiaista jäi huomiotta.

Luvuista voi päätellä, että harvat eläkeläiset työskentelevät tiiviisti.

Poikkeuksia on. Matti Pitko, 76, kirjoittaa joka toinen viikko kolumninsa Aamulehteen ja sanoo, ettei osaisi jäädä vain eläkkeelle. Politiikan toimittaja Yrjö Rautio jäi 65-vuotiaana eläkkeelle Avusta ja kertoi, että aikoo jatkaa kirjoittamista.

”Eläköitynyt kollega totesi minulle tuolloin, ettei eläkkeellä passaa kirjoittaa, se vie työt nuoremmilta. Itseni kannalta työ on parempi kuin heittäytyminen tekemättömäksi”, Rautio sanoo.

Useat juttujen ostajat sanovat, että eläkkeelle jäävät toimittajat tarjoavat aiheita muutaman vuoden, mutta vähitellen into hiipuu. Eräs tilaaja toteaa, että ”hyvä, sillä pikkuhiljaa ote uutisvirrasta ja nykypäivän menosta kirpoaa”.

Sinikka Klemettilä arvelee, että juttujen kirjoittaminen on liian vaikeaa.

”Ennen saattoi riittää pelkkä jutunaihe, nyt pitää miettiä näkökulma ja rakenne. Harva jaksaa myöskään kirjoittaa juttua uusiksi, jos on tarpeen.”

Usein eläkeläiset jatkavat kolumnisteina ja erikoisalansa osaajina.

Kainuun Sanomissa on tilattu kolumneja. Eläköitynyt taloustoimittaja kirjoittaa mielellään taloudesta ja se sopii, sillä lehdessä ei ole enää taloustoimittajia, Kainuun Sanomista Etelä-Suomen Sanomiin siirtyvä päätoimittaja Markus Pirttijoki kertoo.

Eläkeläiset ovat kirjoittaneet kirja-arvioita ja kolumneja, Etelä-Saimaan päätoimittaja Eeva Sederholm ja Lännen Median yhteistoimituksen päätoimittaja Matti Posio toteavat.

Vaikuttaa siltä, että eläkeläiset tarjoavat juttuja enemmän lehtiin kuin sähköisiin välineisiin.

”Yleisradio pyrkii uudistumaan, eikä juttujen ostaminen eläkeläisiltä ole hirveän yleistä”, Ylen populaarimusiikin vastaava tuottaja Juhani Kansi sanoo. Hän tilaa ohjelmia vain yhdeltä eläkkeelle siirtyneeltä toimittajalta, Jake Nymanilta.

 

Yrjö Rautio perusti eläkkeellä toiminimen. Tapio Mainio työskenteli Helsingin Sanomien toimittajana Oulussa, jäi eläkkeelle ja perusti kommandiittiyhtiön.

”Auton kilometrikorvausten vähentämisen vuoksi”, Mainio selittää yritysmuotoa.

Hän työskentelee yhtä paljon kuin aikoinaan päivätyössä ja arvioi, että kuukausitulot eli eläke ja palkkiot ovat samaa tasoa kuin aiempi palkka. Toimeksiantajia ovat esimerkiksi Talouselämä, Kauppalehti ja Kuntalehti. Työhuone on Oulun keskustassa.

Mainio ja Rautio työskentelevät eläkkeellä poikkeuksellisen määrätietoisesti. Mainio jatkaa ”rakkaudesta lajiin”. Rautio sanoo, että hän vain pitää kirjoittamisesta. Rautio kirjoittaa Helsingin Sanomiin, Kalevaan ja Apuun.

Palkkioita kertyy eläkkeen päälle vaihtelevasti, noin pari tonnia kuussa. Työtä hän aikoo jatkaa ”niin kauan kuin on kysyntää”.

Työtulot eivät vähennä vanhuuseläkettä

Nykyisin vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 – 68-vuotiaana.

Journalistiliiton jäsenistä 4 000 on eläkkeellä. Heidän määränsä on kasvanut rajusti 2010-luvulla. Kaikki eläkeläiset eivät kuitenkaan kuulu liittoon.

Eläkkeellä voi tehdä niin paljon työtä kuin haluaa. Työ-tulot eivät vähennä maksettavaa eläkettä.

Työntekijän eläkemaksua (Tyel) on maksettava, jos saa vanhuuseläkettä ja työskentelee työsuhteessa alle 68-vuotiaana. Silloin uutta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotuisista ansioista.

Yrittäjän eläkemaksua (Yel) ei tarvitse maksaa, jos saa eläkettä ja työskentelee avustajana. Silloin palkkioista ei myöskään kartu uutta eläkettä.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta