Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Työtulot eivät vähennä vanhuuseläkettä

Nykyisin vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 – 68-vuotiaana.

Journalistiliiton jäsenistä 4 000 on eläkkeellä. Heidän määränsä on kasvanut rajusti 2010-luvulla. Kaikki eläkeläiset eivät kuitenkaan kuulu liittoon.

Eläkkeellä voi tehdä niin paljon työtä kuin haluaa. Työ-tulot eivät vähennä maksettavaa eläkettä.

Työntekijän eläkemaksua (Tyel) on maksettava, jos saa vanhuuseläkettä ja työskentelee työsuhteessa alle 68-vuotiaana. Silloin uutta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotuisista ansioista.

Yrittäjän eläkemaksua (Yel) ei tarvitse maksaa, jos saa eläkettä ja työskentelee avustajana. Silloin palkkioista ei myöskään kartu uutta eläkettä.

JOURNALISTI
30.11.2018

Päivi Ängeslevä, teksti
Kai Tirkkonen, kuva

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Soittokierros juttuja ostaville toimittajille, ja vastaus on yksiselitteinen: eläkeläinen saa jutustaan yhtä suuren palkkion kuin päätoiminen vapaa toimittaja.

”Ilman muuta”, Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro sanoo.

”Samat palkkiot. Eläkeläisillä on pohjatulo, ja voi olla, että he hyväksyvät tarjotun palkkion helpommin kuin ammattifriikut”, ET-lehden tuottaja Sinikka Klemettilä arvioi.

Sivukulut silti eroavat. Jos toimittaja saa vanhuuseläkettä ja työskentelee yrittäjänä, hän joutuu maksamaan palkkioistaan vain veroa.

Työikäinen toimittaja, joka työskentelee päätoimisena yrittäjänä, maksaa veroa ja yrittäjän eläkemaksua. Yel-maksu määrittyy työtulosta. Maksu voi nousta yli 10 000 euroon vuodessa, jos yrittäjä ilmoittaa työtulokseen saman kuin työsuhteisella toimittajalla.

”En ole ajatellut, että eläkeläinen voi saada periaatteessa parempia palkkioita”, Pellervo-Median lehtien vastaava päätoimittaja Teemu Pakarinen toteaa.

Hän johtaa neljää aikakauslehteä (Kodin Pellervo, Maatilan Pellervo, Osuustoiminta-lehti ja Oma Piha) ja määrittelee avustajien palkkiot työmäärän perustella. Avustajia on lähes 50, joista jotkut ovat eläkkeellä.

 

Tilastokeskuksessa arvioitiin Journalistin pyynnöstä eläköityneiden toimittajien määrää ja keskimääräistä kuukausieläkettä. Kohderyhmäksi otettiin toimittajat ja päällikkötoimittajat, jotka työskentelivät 2000-luvulla. Heitä oli 26 600.

Vuonna 2016 kohderyhmästä oli eläkkeellä 4 100. Heidän keskimääräinen eläkkeensä oli 2 475 euroa kuukaudessa. Eläkkeellä ja työssä oli 140. Työn tekeminen nosti heidän kuukausitulojaan karkeasti tuhannella eurolla.

Ryhmään kuului lehti-, radio-, tv- ja mainostoimittajia, toimitussihteereitä ja toimitus- ja ohjelmapäälliköitä. Esimerkiksi päätoimittajat ja osa yli 80-vuotiaista jäi huomiotta.

Luvuista voi päätellä, että harvat eläkeläiset työskentelevät tiiviisti.

Poikkeuksia on. Matti Pitko, 76, kirjoittaa joka toinen viikko kolumninsa Aamulehteen ja sanoo, ettei osaisi jäädä vain eläkkeelle. Politiikan toimittaja Yrjö Rautio jäi 65-vuotiaana eläkkeelle Avusta ja kertoi, että aikoo jatkaa kirjoittamista.

”Eläköitynyt kollega totesi minulle tuolloin, ettei eläkkeellä passaa kirjoittaa, se vie työt nuoremmilta. Itseni kannalta työ on parempi kuin heittäytyminen tekemättömäksi”, Rautio sanoo.

Useat juttujen ostajat sanovat, että eläkkeelle jäävät toimittajat tarjoavat aiheita muutaman vuoden, mutta vähitellen into hiipuu. Eräs tilaaja toteaa, että ”hyvä, sillä pikkuhiljaa ote uutisvirrasta ja nykypäivän menosta kirpoaa”.

Sinikka Klemettilä arvelee, että juttujen kirjoittaminen on liian vaikeaa.

”Ennen saattoi riittää pelkkä jutunaihe, nyt pitää miettiä näkökulma ja rakenne. Harva jaksaa myöskään kirjoittaa juttua uusiksi, jos on tarpeen.”

Usein eläkeläiset jatkavat kolumnisteina ja erikoisalansa osaajina.

Kainuun Sanomissa on tilattu kolumneja. Eläköitynyt taloustoimittaja kirjoittaa mielellään taloudesta ja se sopii, sillä lehdessä ei ole enää taloustoimittajia, Kainuun Sanomista Etelä-Suomen Sanomiin siirtyvä päätoimittaja Markus Pirttijoki kertoo.

Eläkeläiset ovat kirjoittaneet kirja-arvioita ja kolumneja, Etelä-Saimaan päätoimittaja Eeva Sederholm ja Lännen Median yhteistoimituksen päätoimittaja Matti Posio toteavat.

Vaikuttaa siltä, että eläkeläiset tarjoavat juttuja enemmän lehtiin kuin sähköisiin välineisiin.

”Yleisradio pyrkii uudistumaan, eikä juttujen ostaminen eläkeläisiltä ole hirveän yleistä”, Ylen populaarimusiikin vastaava tuottaja Juhani Kansi sanoo. Hän tilaa ohjelmia vain yhdeltä eläkkeelle siirtyneeltä toimittajalta, Jake Nymanilta.

 

Yrjö Rautio perusti eläkkeellä toiminimen. Tapio Mainio työskenteli Helsingin Sanomien toimittajana Oulussa, jäi eläkkeelle ja perusti kommandiittiyhtiön.

”Auton kilometrikorvausten vähentämisen vuoksi”, Mainio selittää yritysmuotoa.

Hän työskentelee yhtä paljon kuin aikoinaan päivätyössä ja arvioi, että kuukausitulot eli eläke ja palkkiot ovat samaa tasoa kuin aiempi palkka. Toimeksiantajia ovat esimerkiksi Talouselämä, Kauppalehti ja Kuntalehti. Työhuone on Oulun keskustassa.

Mainio ja Rautio työskentelevät eläkkeellä poikkeuksellisen määrätietoisesti. Mainio jatkaa ”rakkaudesta lajiin”. Rautio sanoo, että hän vain pitää kirjoittamisesta. Rautio kirjoittaa Helsingin Sanomiin, Kalevaan ja Apuun.

Palkkioita kertyy eläkkeen päälle vaihtelevasti, noin pari tonnia kuussa. Työtä hän aikoo jatkaa ”niin kauan kuin on kysyntää”.

Työtulot eivät vähennä vanhuuseläkettä

Nykyisin vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 – 68-vuotiaana.

Journalistiliiton jäsenistä 4 000 on eläkkeellä. Heidän määränsä on kasvanut rajusti 2010-luvulla. Kaikki eläkeläiset eivät kuitenkaan kuulu liittoon.

Eläkkeellä voi tehdä niin paljon työtä kuin haluaa. Työ-tulot eivät vähennä maksettavaa eläkettä.

Työntekijän eläkemaksua (Tyel) on maksettava, jos saa vanhuuseläkettä ja työskentelee työsuhteessa alle 68-vuotiaana. Silloin uutta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotuisista ansioista.

Yrittäjän eläkemaksua (Yel) ei tarvitse maksaa, jos saa eläkettä ja työskentelee avustajana. Silloin palkkioista ei myöskään kartu uutta eläkettä.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta