Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Työtulot eivät vähennä vanhuuseläkettä

Nykyisin vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 – 68-vuotiaana.

Journalistiliiton jäsenistä 4 000 on eläkkeellä. Heidän määränsä on kasvanut rajusti 2010-luvulla. Kaikki eläkeläiset eivät kuitenkaan kuulu liittoon.

Eläkkeellä voi tehdä niin paljon työtä kuin haluaa. Työ-tulot eivät vähennä maksettavaa eläkettä.

Työntekijän eläkemaksua (Tyel) on maksettava, jos saa vanhuuseläkettä ja työskentelee työsuhteessa alle 68-vuotiaana. Silloin uutta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotuisista ansioista.

Yrittäjän eläkemaksua (Yel) ei tarvitse maksaa, jos saa eläkettä ja työskentelee avustajana. Silloin palkkioista ei myöskään kartu uutta eläkettä.

JOURNALISTI
30.11.2018

Päivi Ängeslevä, teksti
Kai Tirkkonen, kuva

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Soittokierros juttuja ostaville toimittajille, ja vastaus on yksiselitteinen: eläkeläinen saa jutustaan yhtä suuren palkkion kuin päätoiminen vapaa toimittaja.

”Ilman muuta”, Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro sanoo.

”Samat palkkiot. Eläkeläisillä on pohjatulo, ja voi olla, että he hyväksyvät tarjotun palkkion helpommin kuin ammattifriikut”, ET-lehden tuottaja Sinikka Klemettilä arvioi.

Sivukulut silti eroavat. Jos toimittaja saa vanhuuseläkettä ja työskentelee yrittäjänä, hän joutuu maksamaan palkkioistaan vain veroa.

Työikäinen toimittaja, joka työskentelee päätoimisena yrittäjänä, maksaa veroa ja yrittäjän eläkemaksua. Yel-maksu määrittyy työtulosta. Maksu voi nousta yli 10 000 euroon vuodessa, jos yrittäjä ilmoittaa työtulokseen saman kuin työsuhteisella toimittajalla.

”En ole ajatellut, että eläkeläinen voi saada periaatteessa parempia palkkioita”, Pellervo-Median lehtien vastaava päätoimittaja Teemu Pakarinen toteaa.

Hän johtaa neljää aikakauslehteä (Kodin Pellervo, Maatilan Pellervo, Osuustoiminta-lehti ja Oma Piha) ja määrittelee avustajien palkkiot työmäärän perustella. Avustajia on lähes 50, joista jotkut ovat eläkkeellä.

 

Tilastokeskuksessa arvioitiin Journalistin pyynnöstä eläköityneiden toimittajien määrää ja keskimääräistä kuukausieläkettä. Kohderyhmäksi otettiin toimittajat ja päällikkötoimittajat, jotka työskentelivät 2000-luvulla. Heitä oli 26 600.

Vuonna 2016 kohderyhmästä oli eläkkeellä 4 100. Heidän keskimääräinen eläkkeensä oli 2 475 euroa kuukaudessa. Eläkkeellä ja työssä oli 140. Työn tekeminen nosti heidän kuukausitulojaan karkeasti tuhannella eurolla.

Ryhmään kuului lehti-, radio-, tv- ja mainostoimittajia, toimitussihteereitä ja toimitus- ja ohjelmapäälliköitä. Esimerkiksi päätoimittajat ja osa yli 80-vuotiaista jäi huomiotta.

Luvuista voi päätellä, että harvat eläkeläiset työskentelevät tiiviisti.

Poikkeuksia on. Matti Pitko, 76, kirjoittaa joka toinen viikko kolumninsa Aamulehteen ja sanoo, ettei osaisi jäädä vain eläkkeelle. Politiikan toimittaja Yrjö Rautio jäi 65-vuotiaana eläkkeelle Avusta ja kertoi, että aikoo jatkaa kirjoittamista.

”Eläköitynyt kollega totesi minulle tuolloin, ettei eläkkeellä passaa kirjoittaa, se vie työt nuoremmilta. Itseni kannalta työ on parempi kuin heittäytyminen tekemättömäksi”, Rautio sanoo.

Useat juttujen ostajat sanovat, että eläkkeelle jäävät toimittajat tarjoavat aiheita muutaman vuoden, mutta vähitellen into hiipuu. Eräs tilaaja toteaa, että ”hyvä, sillä pikkuhiljaa ote uutisvirrasta ja nykypäivän menosta kirpoaa”.

Sinikka Klemettilä arvelee, että juttujen kirjoittaminen on liian vaikeaa.

”Ennen saattoi riittää pelkkä jutunaihe, nyt pitää miettiä näkökulma ja rakenne. Harva jaksaa myöskään kirjoittaa juttua uusiksi, jos on tarpeen.”

Usein eläkeläiset jatkavat kolumnisteina ja erikoisalansa osaajina.

Kainuun Sanomissa on tilattu kolumneja. Eläköitynyt taloustoimittaja kirjoittaa mielellään taloudesta ja se sopii, sillä lehdessä ei ole enää taloustoimittajia, Kainuun Sanomista Etelä-Suomen Sanomiin siirtyvä päätoimittaja Markus Pirttijoki kertoo.

Eläkeläiset ovat kirjoittaneet kirja-arvioita ja kolumneja, Etelä-Saimaan päätoimittaja Eeva Sederholm ja Lännen Median yhteistoimituksen päätoimittaja Matti Posio toteavat.

Vaikuttaa siltä, että eläkeläiset tarjoavat juttuja enemmän lehtiin kuin sähköisiin välineisiin.

”Yleisradio pyrkii uudistumaan, eikä juttujen ostaminen eläkeläisiltä ole hirveän yleistä”, Ylen populaarimusiikin vastaava tuottaja Juhani Kansi sanoo. Hän tilaa ohjelmia vain yhdeltä eläkkeelle siirtyneeltä toimittajalta, Jake Nymanilta.

 

Yrjö Rautio perusti eläkkeellä toiminimen. Tapio Mainio työskenteli Helsingin Sanomien toimittajana Oulussa, jäi eläkkeelle ja perusti kommandiittiyhtiön.

”Auton kilometrikorvausten vähentämisen vuoksi”, Mainio selittää yritysmuotoa.

Hän työskentelee yhtä paljon kuin aikoinaan päivätyössä ja arvioi, että kuukausitulot eli eläke ja palkkiot ovat samaa tasoa kuin aiempi palkka. Toimeksiantajia ovat esimerkiksi Talouselämä, Kauppalehti ja Kuntalehti. Työhuone on Oulun keskustassa.

Mainio ja Rautio työskentelevät eläkkeellä poikkeuksellisen määrätietoisesti. Mainio jatkaa ”rakkaudesta lajiin”. Rautio sanoo, että hän vain pitää kirjoittamisesta. Rautio kirjoittaa Helsingin Sanomiin, Kalevaan ja Apuun.

Palkkioita kertyy eläkkeen päälle vaihtelevasti, noin pari tonnia kuussa. Työtä hän aikoo jatkaa ”niin kauan kuin on kysyntää”.

Työtulot eivät vähennä vanhuuseläkettä

Nykyisin vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 63 – 68-vuotiaana.

Journalistiliiton jäsenistä 4 000 on eläkkeellä. Heidän määränsä on kasvanut rajusti 2010-luvulla. Kaikki eläkeläiset eivät kuitenkaan kuulu liittoon.

Eläkkeellä voi tehdä niin paljon työtä kuin haluaa. Työ-tulot eivät vähennä maksettavaa eläkettä.

Työntekijän eläkemaksua (Tyel) on maksettava, jos saa vanhuuseläkettä ja työskentelee työsuhteessa alle 68-vuotiaana. Silloin uutta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotuisista ansioista.

Yrittäjän eläkemaksua (Yel) ei tarvitse maksaa, jos saa eläkettä ja työskentelee avustajana. Silloin palkkioista ei myöskään kartu uutta eläkettä.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta