Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto, 56

Yle Puheen toimittaja. Vakituisesti Yleisradion palveluksessa vuodesta 1985, joista 20 viime vuotta toimittajana.

Suorittanut kolme alan ammattitutkintoa. Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto mediatyöstä ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto radiotyöstä, molemmat 2010. Äänitarkkailija 1986.

JOURNALISTI
30.11.2018

Nina Erho, teksti
Liisa Huima, kuva

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

”Törmäsin diktaattoreihin tehdessäni Erehdysekspertti-sarjaa, jossa asioita katsotaan väärässä olemisen näkökulmasta. Silmänräpäyksessä tajusin, että diktaattorit vasta ovatkin henkilöitä, jotka ovat tehneet paljon virheitä”, sanoo Yle Puheen toimittaja Raimo Tyykiluoto. Hän toimittaa kolmatta tuotantokautta 12 diktaattoria -radiosarjaan – tosin näillä näkymin uusia jaksoja ehtii valmistua vain kymmenen.

”Aluksi diktaattorien piti olla Erehdysekspertin alla, mutta sitten vetävästä nimestä päätettiin työstää oma sarja. Aloitin kartoittamalla kirjallisuutta ja löysin Mikko Metsämäen suomentaman Hullut diktaattorit. Sitten tilasin Ylen arkistosta materiaaleja, etsiskelin itse lisää ja pyysin Metsämäkeä vieraaksi ohjelmaan.

Olen valinnut tuotantokausille diktaattoreita tasapuolisesti ympäri maailmaa välttääkseni esimerkiksi rasistista sävyä. On myös tärkeää osoittaa, että ilmiö voi syntyä missä vain. Se voi olla tulevaisuuttakin, mutta historiasta voidaan oppia ja olla varuillaan.

Taustamateriaalien kahlaaminen on työlästä, ja aikaa on aina liian vähän, mutta sarjaa ei hyödytä tehdä, ellei ole mitään uutta kerrottavaa. Yhden jakson tekemiseen menee noin viikko. Välillä hommat tulevat kotiin saakka, kun niistä ei voi panna aivoja narikkaan.

Jaksoissa kerrotaan, millainen diktaattori oli, millaisista oloista hän tuli, millaisen koulutuksen sai, miten hänestä tuli diktaattori ja mitä hän teki. Tarinoista huomaa, että vallasta seuraa helposti vainoharhaisuutta, eikä kenenkään psyyke kestä rajatonta valtaa. Toisaalta diktaattori tarvitsee ympärilleen julmaa porukkaa.

Kun saan jakson käsikirjoituksen tehtyä, lähetän sen vieraalle, jotta hän voi miettiä täydentävää sanottavaa. Silloin omasta työstäni on noin 90 prosenttia tehtynä. Sarjan vieraat ovat diktaattoreihin perehtyneitä kokeneita mediatoimijoita.

Sarjaa aloittaessa mietin, miten kertoa julmuuksista niillä pröystäilemättä. Silti sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan. Vaikka ensimmäisellä kaudella jännitin, ymmärretäänkö sarja oikein, palaute on ollut vain hyvää.”

Raimo Tyykiluoto, 56

Yle Puheen toimittaja. Vakituisesti Yleisradion palveluksessa vuodesta 1985, joista 20 viime vuotta toimittajana.

Suorittanut kolme alan ammattitutkintoa. Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto mediatyöstä ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto radiotyöstä, molemmat 2010. Äänitarkkailija 1986.

Riikka Kaartisen valinta

Suomen Luonnon toimittaja Riikka Kaartinen valitsi esitel-täväksi Yle Puheen toimittajan Raimo Tyykiluodon 12 diktaattoria -ohjelmasarjan:

”Nykyään aika monen radiokanavan täyttää täyteohjelmalta kuulostava höttö. Arvostan toimittajia, jotka paneutuvat aiheeseensa perusteellisesti ja osaavat luoda tarkkanäköisen kokonaiskuvan. Ylen toimittaja Raimo Tyykiluoto on juuri tällainen. Hyviä esimerkkejä ovat sarjat Erehdysekspertti ja 12 diktaattoria.

12 diktaattorin suosikkijaksoni kertoo Turkmenistanin presidentistä Saparmurat Nijazovista. Hän kirjoitti Ruhnama-kirjassaan, että turkmeenit polveutuvat suoraan Nooasta, ja jakoi työpaikkoja kirjan tuntemuksen perusteella. Sarja kuvaa, kuinka haurasta demokratia lopulta on, missä päin maailmaa tahansa.”



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta