Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto, 56

Yle Puheen toimittaja. Vakituisesti Yleisradion palveluksessa vuodesta 1985, joista 20 viime vuotta toimittajana.

Suorittanut kolme alan ammattitutkintoa. Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto mediatyöstä ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto radiotyöstä, molemmat 2010. Äänitarkkailija 1986.

JOURNALISTI
30.11.2018

Nina Erho, teksti
Liisa Huima, kuva

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

”Törmäsin diktaattoreihin tehdessäni Erehdysekspertti-sarjaa, jossa asioita katsotaan väärässä olemisen näkökulmasta. Silmänräpäyksessä tajusin, että diktaattorit vasta ovatkin henkilöitä, jotka ovat tehneet paljon virheitä”, sanoo Yle Puheen toimittaja Raimo Tyykiluoto. Hän toimittaa kolmatta tuotantokautta 12 diktaattoria -radiosarjaan – tosin näillä näkymin uusia jaksoja ehtii valmistua vain kymmenen.

”Aluksi diktaattorien piti olla Erehdysekspertin alla, mutta sitten vetävästä nimestä päätettiin työstää oma sarja. Aloitin kartoittamalla kirjallisuutta ja löysin Mikko Metsämäen suomentaman Hullut diktaattorit. Sitten tilasin Ylen arkistosta materiaaleja, etsiskelin itse lisää ja pyysin Metsämäkeä vieraaksi ohjelmaan.

Olen valinnut tuotantokausille diktaattoreita tasapuolisesti ympäri maailmaa välttääkseni esimerkiksi rasistista sävyä. On myös tärkeää osoittaa, että ilmiö voi syntyä missä vain. Se voi olla tulevaisuuttakin, mutta historiasta voidaan oppia ja olla varuillaan.

Taustamateriaalien kahlaaminen on työlästä, ja aikaa on aina liian vähän, mutta sarjaa ei hyödytä tehdä, ellei ole mitään uutta kerrottavaa. Yhden jakson tekemiseen menee noin viikko. Välillä hommat tulevat kotiin saakka, kun niistä ei voi panna aivoja narikkaan.

Jaksoissa kerrotaan, millainen diktaattori oli, millaisista oloista hän tuli, millaisen koulutuksen sai, miten hänestä tuli diktaattori ja mitä hän teki. Tarinoista huomaa, että vallasta seuraa helposti vainoharhaisuutta, eikä kenenkään psyyke kestä rajatonta valtaa. Toisaalta diktaattori tarvitsee ympärilleen julmaa porukkaa.

Kun saan jakson käsikirjoituksen tehtyä, lähetän sen vieraalle, jotta hän voi miettiä täydentävää sanottavaa. Silloin omasta työstäni on noin 90 prosenttia tehtynä. Sarjan vieraat ovat diktaattoreihin perehtyneitä kokeneita mediatoimijoita.

Sarjaa aloittaessa mietin, miten kertoa julmuuksista niillä pröystäilemättä. Silti sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan. Vaikka ensimmäisellä kaudella jännitin, ymmärretäänkö sarja oikein, palaute on ollut vain hyvää.”

Raimo Tyykiluoto, 56

Yle Puheen toimittaja. Vakituisesti Yleisradion palveluksessa vuodesta 1985, joista 20 viime vuotta toimittajana.

Suorittanut kolme alan ammattitutkintoa. Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto mediatyöstä ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto radiotyöstä, molemmat 2010. Äänitarkkailija 1986.

Riikka Kaartisen valinta

Suomen Luonnon toimittaja Riikka Kaartinen valitsi esitel-täväksi Yle Puheen toimittajan Raimo Tyykiluodon 12 diktaattoria -ohjelmasarjan:

”Nykyään aika monen radiokanavan täyttää täyteohjelmalta kuulostava höttö. Arvostan toimittajia, jotka paneutuvat aiheeseensa perusteellisesti ja osaavat luoda tarkkanäköisen kokonaiskuvan. Ylen toimittaja Raimo Tyykiluoto on juuri tällainen. Hyviä esimerkkejä ovat sarjat Erehdysekspertti ja 12 diktaattoria.

12 diktaattorin suosikkijaksoni kertoo Turkmenistanin presidentistä Saparmurat Nijazovista. Hän kirjoitti Ruhnama-kirjassaan, että turkmeenit polveutuvat suoraan Nooasta, ja jakoi työpaikkoja kirjan tuntemuksen perusteella. Sarja kuvaa, kuinka haurasta demokratia lopulta on, missä päin maailmaa tahansa.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta