Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi Journalistiliittoa neljä viime vuotta luotsanneen hallituksen jäseniltä, mitkä asiat hallitus sai kehittymään hyvään suuntaan, minkä asioiden kehittämisessä se olisi voinut onnistua paremmin ja miten hallituksen jäsenet odottavat liiton kehittyvän seuraavalla nelivuotiskaudella. Kysely tehtiin sähköpostitse marraskuussa viikolla 45.

Kaikki kolmetoista hallituksen jäsentä vastasivat Journalistille.

Hallituksen jäsenet ovat: 

Hanne Aho, puheenjohtaja
Pike Epstein, I varapuheenjohtaja, Radio- ja televisiotoimittajien liitto
Heikki Jokinen, II varapuheenjohtaja, Suomen freelance-journalistit
Päivi Alasuutari, Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistys
Jussi Ahlroth, Helsingin Seudun Journalistit
Korpela Sari, RTTL, MTV:n ohjelmatyöntekijät
Anne Kotipuro, Pirkanmaan Journalistit
Laitala Marko, Helsingin Seudun Journalistit
Mattila Kirsi, RTTL, Freelance-ammattiosasto
Jyrki Saarikoski, RTTL, Yleisradion ohjelmatyöntekijät
Outi Salovaara, Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
Soila Saroniemi, Helsingin Seudun Journalistit
Anna Sourander, Keski-Pohjanmaan journalistit

JOURNALISTI
30.11.2018

Nina Erho, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Työosuuskunta Mediakunnan perustaminen, koulutuksen kehittäminen ja tiiviimmät yhteydet opiskelijoihin.

Nämä ovat Journalistiliiton hallituksen mielestä tärkeimmät onnistumiset pian päättyvän nelivuotisen valtuustokauden aikana. Journalistin tekemään kyselyyn vastasivat kaikki kolmetoista Journalistiliiton hallituksen jäsentä.

Mediakunnan perustamisen mainitsi onnistumisena kymmenen hallituksen jäsentä.

”Näin konkreettisella tavalla liitto ei ole itsensätyöllistäjiä aikaisemmin auttanut. Liitossa oivallettiin jotain oleellista pätkätöillä elävien arjesta ja pakkoyrittämisen ahdistavuudesta”, kirjoittaa Kirsi Mattila Radio- ja televisiotoimittajien liiton Freelance-ammattiosastosta FAO:sta.

Mediakunta on journalistien ja viestinnän ammattilaisten osuuskunta, joka hoitaa laskutuksen ja byrokratian keikkatyötä tekevien jäsentensä puolesta. Mediakunta aloitti toimintansa vuonna 2017, ja sillä oli marraskuussa 217 jäsentä.

”Mediakunnan perustaminen heijastaa sitä, että epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asia otetaan tosissaan muutenkin kuin juhlapuheissa”, sanoo Jyrki Saarikoski Ylen ohjelmatyöntekijöistä YOT:sta.

Esimerkkinä koulutuksen kehittämisestä vastauksissa mainittiin toistuvasti uravalmennus. Tiiviimpien yhteyksien luomisen opiskelijoihin hallitus aloitti viime keväänä palkkaamalla osa-aikaisen opiskelijalähettilään. Tehtävään valittiin Martta Kallionpää.

 

Journalistiliiton jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 14 300, ja se on ollut viime vuosina loivassa laskussa, mikä ei tietenkään ole hallituksen toivetila. Tilanteen korjaamiseksi liiton pitää onnistua entistä paremmin kaikkien jäsenryhmiensä palvelemisessa ja työnsä näkyväksi tekemisessä.

”Liitossa tehdään paljon edunvalvontatyötä, joka jää piiloon jäseniltä. Osin siksi kuulen usein kommentin: ’Liitto ei tee mitään.’ Meillä onkin tekemistä siinä, miten teemme itsemme näkyväksi yksittäiselle jäsenelle ja pystymme perustelemaan, miksi kannattaa kuulua Journalistiliittoon”, kirjoittaa Soila Saroniemi Helsingin Seudun Journalisteista (HSJ).

”Eräänlainen iäisyysasia liitossa on, miten hoidamme työsuhteisten ja freelancereiden asioita. Tässä riittää työtä tehtäväksi joka tasolla”, toteaa Anne Kotipuro Pirkanmaan Journalisteista.

Uusia jäseniä saadakseen liiton on myös vastattava entistä voimakkaammin alan muutoksiin ja ehkä laajennettava jäsenpohjaansa.

”Alaa opiskelevat eivät enää välttämättä ajattele työskentelevänsä pelkästään toimittajina vaan viestijöinä. Uskon, että liike tehtävistä toisiin tulee yhä kasvamaan ja siihen on myös liiton vastattava”, toteaa Sari Korpela MTV:n Ohjelmatyöntekijöistä MOT:sta.

Jos liiton jäsenistö laajenee merkittävästi muihin kuin journalisteihin, iso ratkaistava kysymys tietenkin on, miten liiton palvelutarjonta seuraa perässä ja onko liiton nimi silloin pelkästään Suomen Journalistiliitto, huomauttaa HSJ:n Marko Laitala.

 

Paremmin hallitus olisi mielestään voinut onnistua myös liiton järjestörakenteen kehittämisessä. Nyt liiton, sen 17 jäsenyhdistyksen ja noin 120 toimitusosaston työnjako ei ole selkein, tehokkain eikä joustavin mahdollinen, vastaajat toteavat.

Yhdistysrakenteen uudistamiseksi perustettiin valtuustokauden alussa projekti, mutta se osoittautui turhan suureksi, hankalaksi ja monitahoiseksi viedä läpi luottamushenkilövoimin, hallituksen puheenjohtaja Hanne Aho toteaa.

Tulevan nelivuotiskauden tavoitteiksi vastaajat kirjaavat myös jäsenten tukemisen haasteissa, jotka liittyvät disinformaatioon, trollihyökkäyksiin, tekoälyyn, sananvapauteen, ammattietiikkaan, työnantajien kasvaviin vaatimuksiin, työssä jaksamiseen ja laadultaan muuttuviin työsuhteisiin.

Journalistiliitolle valitaan uusi hallitus uuden valtuuston järjestäytymiskokouksessa 12. – 14. joulukuuta.

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi Journalistiliittoa neljä viime vuotta luotsanneen hallituksen jäseniltä, mitkä asiat hallitus sai kehittymään hyvään suuntaan, minkä asioiden kehittämisessä se olisi voinut onnistua paremmin ja miten hallituksen jäsenet odottavat liiton kehittyvän seuraavalla nelivuotiskaudella. Kysely tehtiin sähköpostitse marraskuussa viikolla 45.

Kaikki kolmetoista hallituksen jäsentä vastasivat Journalistille.

Hallituksen jäsenet ovat: 

Hanne Aho, puheenjohtaja
Pike Epstein, I varapuheenjohtaja, Radio- ja televisiotoimittajien liitto
Heikki Jokinen, II varapuheenjohtaja, Suomen freelance-journalistit
Päivi Alasuutari, Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistys
Jussi Ahlroth, Helsingin Seudun Journalistit
Korpela Sari, RTTL, MTV:n ohjelmatyöntekijät
Anne Kotipuro, Pirkanmaan Journalistit
Laitala Marko, Helsingin Seudun Journalistit
Mattila Kirsi, RTTL, Freelance-ammattiosasto
Jyrki Saarikoski, RTTL, Yleisradion ohjelmatyöntekijät
Outi Salovaara, Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
Soila Saroniemi, Helsingin Seudun Journalistit
Anna Sourander, Keski-Pohjanmaan journalistit



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta