Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi Journalistiliittoa neljä viime vuotta luotsanneen hallituksen jäseniltä, mitkä asiat hallitus sai kehittymään hyvään suuntaan, minkä asioiden kehittämisessä se olisi voinut onnistua paremmin ja miten hallituksen jäsenet odottavat liiton kehittyvän seuraavalla nelivuotiskaudella. Kysely tehtiin sähköpostitse marraskuussa viikolla 45.

Kaikki kolmetoista hallituksen jäsentä vastasivat Journalistille.

Hallituksen jäsenet ovat: 

Hanne Aho, puheenjohtaja
Pike Epstein, I varapuheenjohtaja, Radio- ja televisiotoimittajien liitto
Heikki Jokinen, II varapuheenjohtaja, Suomen freelance-journalistit
Päivi Alasuutari, Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistys
Jussi Ahlroth, Helsingin Seudun Journalistit
Korpela Sari, RTTL, MTV:n ohjelmatyöntekijät
Anne Kotipuro, Pirkanmaan Journalistit
Laitala Marko, Helsingin Seudun Journalistit
Mattila Kirsi, RTTL, Freelance-ammattiosasto
Jyrki Saarikoski, RTTL, Yleisradion ohjelmatyöntekijät
Outi Salovaara, Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
Soila Saroniemi, Helsingin Seudun Journalistit
Anna Sourander, Keski-Pohjanmaan journalistit

JOURNALISTI
30.11.2018

Nina Erho, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Työosuuskunta Mediakunnan perustaminen, koulutuksen kehittäminen ja tiiviimmät yhteydet opiskelijoihin.

Nämä ovat Journalistiliiton hallituksen mielestä tärkeimmät onnistumiset pian päättyvän nelivuotisen valtuustokauden aikana. Journalistin tekemään kyselyyn vastasivat kaikki kolmetoista Journalistiliiton hallituksen jäsentä.

Mediakunnan perustamisen mainitsi onnistumisena kymmenen hallituksen jäsentä.

”Näin konkreettisella tavalla liitto ei ole itsensätyöllistäjiä aikaisemmin auttanut. Liitossa oivallettiin jotain oleellista pätkätöillä elävien arjesta ja pakkoyrittämisen ahdistavuudesta”, kirjoittaa Kirsi Mattila Radio- ja televisiotoimittajien liiton Freelance-ammattiosastosta FAO:sta.

Mediakunta on journalistien ja viestinnän ammattilaisten osuuskunta, joka hoitaa laskutuksen ja byrokratian keikkatyötä tekevien jäsentensä puolesta. Mediakunta aloitti toimintansa vuonna 2017, ja sillä oli marraskuussa 217 jäsentä.

”Mediakunnan perustaminen heijastaa sitä, että epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asia otetaan tosissaan muutenkin kuin juhlapuheissa”, sanoo Jyrki Saarikoski Ylen ohjelmatyöntekijöistä YOT:sta.

Esimerkkinä koulutuksen kehittämisestä vastauksissa mainittiin toistuvasti uravalmennus. Tiiviimpien yhteyksien luomisen opiskelijoihin hallitus aloitti viime keväänä palkkaamalla osa-aikaisen opiskelijalähettilään. Tehtävään valittiin Martta Kallionpää.

 

Journalistiliiton jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 14 300, ja se on ollut viime vuosina loivassa laskussa, mikä ei tietenkään ole hallituksen toivetila. Tilanteen korjaamiseksi liiton pitää onnistua entistä paremmin kaikkien jäsenryhmiensä palvelemisessa ja työnsä näkyväksi tekemisessä.

”Liitossa tehdään paljon edunvalvontatyötä, joka jää piiloon jäseniltä. Osin siksi kuulen usein kommentin: ’Liitto ei tee mitään.’ Meillä onkin tekemistä siinä, miten teemme itsemme näkyväksi yksittäiselle jäsenelle ja pystymme perustelemaan, miksi kannattaa kuulua Journalistiliittoon”, kirjoittaa Soila Saroniemi Helsingin Seudun Journalisteista (HSJ).

”Eräänlainen iäisyysasia liitossa on, miten hoidamme työsuhteisten ja freelancereiden asioita. Tässä riittää työtä tehtäväksi joka tasolla”, toteaa Anne Kotipuro Pirkanmaan Journalisteista.

Uusia jäseniä saadakseen liiton on myös vastattava entistä voimakkaammin alan muutoksiin ja ehkä laajennettava jäsenpohjaansa.

”Alaa opiskelevat eivät enää välttämättä ajattele työskentelevänsä pelkästään toimittajina vaan viestijöinä. Uskon, että liike tehtävistä toisiin tulee yhä kasvamaan ja siihen on myös liiton vastattava”, toteaa Sari Korpela MTV:n Ohjelmatyöntekijöistä MOT:sta.

Jos liiton jäsenistö laajenee merkittävästi muihin kuin journalisteihin, iso ratkaistava kysymys tietenkin on, miten liiton palvelutarjonta seuraa perässä ja onko liiton nimi silloin pelkästään Suomen Journalistiliitto, huomauttaa HSJ:n Marko Laitala.

 

Paremmin hallitus olisi mielestään voinut onnistua myös liiton järjestörakenteen kehittämisessä. Nyt liiton, sen 17 jäsenyhdistyksen ja noin 120 toimitusosaston työnjako ei ole selkein, tehokkain eikä joustavin mahdollinen, vastaajat toteavat.

Yhdistysrakenteen uudistamiseksi perustettiin valtuustokauden alussa projekti, mutta se osoittautui turhan suureksi, hankalaksi ja monitahoiseksi viedä läpi luottamushenkilövoimin, hallituksen puheenjohtaja Hanne Aho toteaa.

Tulevan nelivuotiskauden tavoitteiksi vastaajat kirjaavat myös jäsenten tukemisen haasteissa, jotka liittyvät disinformaatioon, trollihyökkäyksiin, tekoälyyn, sananvapauteen, ammattietiikkaan, työnantajien kasvaviin vaatimuksiin, työssä jaksamiseen ja laadultaan muuttuviin työsuhteisiin.

Journalistiliitolle valitaan uusi hallitus uuden valtuuston järjestäytymiskokouksessa 12. – 14. joulukuuta.

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi Journalistiliittoa neljä viime vuotta luotsanneen hallituksen jäseniltä, mitkä asiat hallitus sai kehittymään hyvään suuntaan, minkä asioiden kehittämisessä se olisi voinut onnistua paremmin ja miten hallituksen jäsenet odottavat liiton kehittyvän seuraavalla nelivuotiskaudella. Kysely tehtiin sähköpostitse marraskuussa viikolla 45.

Kaikki kolmetoista hallituksen jäsentä vastasivat Journalistille.

Hallituksen jäsenet ovat: 

Hanne Aho, puheenjohtaja
Pike Epstein, I varapuheenjohtaja, Radio- ja televisiotoimittajien liitto
Heikki Jokinen, II varapuheenjohtaja, Suomen freelance-journalistit
Päivi Alasuutari, Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistys
Jussi Ahlroth, Helsingin Seudun Journalistit
Korpela Sari, RTTL, MTV:n ohjelmatyöntekijät
Anne Kotipuro, Pirkanmaan Journalistit
Laitala Marko, Helsingin Seudun Journalistit
Mattila Kirsi, RTTL, Freelance-ammattiosasto
Jyrki Saarikoski, RTTL, Yleisradion ohjelmatyöntekijät
Outi Salovaara, Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
Soila Saroniemi, Helsingin Seudun Journalistit
Anna Sourander, Keski-Pohjanmaan journalistit



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta