Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi Journalistiliittoa neljä viime vuotta luotsanneen hallituksen jäseniltä, mitkä asiat hallitus sai kehittymään hyvään suuntaan, minkä asioiden kehittämisessä se olisi voinut onnistua paremmin ja miten hallituksen jäsenet odottavat liiton kehittyvän seuraavalla nelivuotiskaudella. Kysely tehtiin sähköpostitse marraskuussa viikolla 45.

Kaikki kolmetoista hallituksen jäsentä vastasivat Journalistille.

Hallituksen jäsenet ovat: 

Hanne Aho, puheenjohtaja
Pike Epstein, I varapuheenjohtaja, Radio- ja televisiotoimittajien liitto
Heikki Jokinen, II varapuheenjohtaja, Suomen freelance-journalistit
Päivi Alasuutari, Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistys
Jussi Ahlroth, Helsingin Seudun Journalistit
Korpela Sari, RTTL, MTV:n ohjelmatyöntekijät
Anne Kotipuro, Pirkanmaan Journalistit
Laitala Marko, Helsingin Seudun Journalistit
Mattila Kirsi, RTTL, Freelance-ammattiosasto
Jyrki Saarikoski, RTTL, Yleisradion ohjelmatyöntekijät
Outi Salovaara, Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
Soila Saroniemi, Helsingin Seudun Journalistit
Anna Sourander, Keski-Pohjanmaan journalistit

JOURNALISTI
30.11.2018

Nina Erho, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Työosuuskunta Mediakunnan perustaminen, koulutuksen kehittäminen ja tiiviimmät yhteydet opiskelijoihin.

Nämä ovat Journalistiliiton hallituksen mielestä tärkeimmät onnistumiset pian päättyvän nelivuotisen valtuustokauden aikana. Journalistin tekemään kyselyyn vastasivat kaikki kolmetoista Journalistiliiton hallituksen jäsentä.

Mediakunnan perustamisen mainitsi onnistumisena kymmenen hallituksen jäsentä.

”Näin konkreettisella tavalla liitto ei ole itsensätyöllistäjiä aikaisemmin auttanut. Liitossa oivallettiin jotain oleellista pätkätöillä elävien arjesta ja pakkoyrittämisen ahdistavuudesta”, kirjoittaa Kirsi Mattila Radio- ja televisiotoimittajien liiton Freelance-ammattiosastosta FAO:sta.

Mediakunta on journalistien ja viestinnän ammattilaisten osuuskunta, joka hoitaa laskutuksen ja byrokratian keikkatyötä tekevien jäsentensä puolesta. Mediakunta aloitti toimintansa vuonna 2017, ja sillä oli marraskuussa 217 jäsentä.

”Mediakunnan perustaminen heijastaa sitä, että epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asia otetaan tosissaan muutenkin kuin juhlapuheissa”, sanoo Jyrki Saarikoski Ylen ohjelmatyöntekijöistä YOT:sta.

Esimerkkinä koulutuksen kehittämisestä vastauksissa mainittiin toistuvasti uravalmennus. Tiiviimpien yhteyksien luomisen opiskelijoihin hallitus aloitti viime keväänä palkkaamalla osa-aikaisen opiskelijalähettilään. Tehtävään valittiin Martta Kallionpää.

 

Journalistiliiton jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 14 300, ja se on ollut viime vuosina loivassa laskussa, mikä ei tietenkään ole hallituksen toivetila. Tilanteen korjaamiseksi liiton pitää onnistua entistä paremmin kaikkien jäsenryhmiensä palvelemisessa ja työnsä näkyväksi tekemisessä.

”Liitossa tehdään paljon edunvalvontatyötä, joka jää piiloon jäseniltä. Osin siksi kuulen usein kommentin: ’Liitto ei tee mitään.’ Meillä onkin tekemistä siinä, miten teemme itsemme näkyväksi yksittäiselle jäsenelle ja pystymme perustelemaan, miksi kannattaa kuulua Journalistiliittoon”, kirjoittaa Soila Saroniemi Helsingin Seudun Journalisteista (HSJ).

”Eräänlainen iäisyysasia liitossa on, miten hoidamme työsuhteisten ja freelancereiden asioita. Tässä riittää työtä tehtäväksi joka tasolla”, toteaa Anne Kotipuro Pirkanmaan Journalisteista.

Uusia jäseniä saadakseen liiton on myös vastattava entistä voimakkaammin alan muutoksiin ja ehkä laajennettava jäsenpohjaansa.

”Alaa opiskelevat eivät enää välttämättä ajattele työskentelevänsä pelkästään toimittajina vaan viestijöinä. Uskon, että liike tehtävistä toisiin tulee yhä kasvamaan ja siihen on myös liiton vastattava”, toteaa Sari Korpela MTV:n Ohjelmatyöntekijöistä MOT:sta.

Jos liiton jäsenistö laajenee merkittävästi muihin kuin journalisteihin, iso ratkaistava kysymys tietenkin on, miten liiton palvelutarjonta seuraa perässä ja onko liiton nimi silloin pelkästään Suomen Journalistiliitto, huomauttaa HSJ:n Marko Laitala.

 

Paremmin hallitus olisi mielestään voinut onnistua myös liiton järjestörakenteen kehittämisessä. Nyt liiton, sen 17 jäsenyhdistyksen ja noin 120 toimitusosaston työnjako ei ole selkein, tehokkain eikä joustavin mahdollinen, vastaajat toteavat.

Yhdistysrakenteen uudistamiseksi perustettiin valtuustokauden alussa projekti, mutta se osoittautui turhan suureksi, hankalaksi ja monitahoiseksi viedä läpi luottamushenkilövoimin, hallituksen puheenjohtaja Hanne Aho toteaa.

Tulevan nelivuotiskauden tavoitteiksi vastaajat kirjaavat myös jäsenten tukemisen haasteissa, jotka liittyvät disinformaatioon, trollihyökkäyksiin, tekoälyyn, sananvapauteen, ammattietiikkaan, työnantajien kasvaviin vaatimuksiin, työssä jaksamiseen ja laadultaan muuttuviin työsuhteisiin.

Journalistiliitolle valitaan uusi hallitus uuden valtuuston järjestäytymiskokouksessa 12. – 14. joulukuuta.

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi Journalistiliittoa neljä viime vuotta luotsanneen hallituksen jäseniltä, mitkä asiat hallitus sai kehittymään hyvään suuntaan, minkä asioiden kehittämisessä se olisi voinut onnistua paremmin ja miten hallituksen jäsenet odottavat liiton kehittyvän seuraavalla nelivuotiskaudella. Kysely tehtiin sähköpostitse marraskuussa viikolla 45.

Kaikki kolmetoista hallituksen jäsentä vastasivat Journalistille.

Hallituksen jäsenet ovat: 

Hanne Aho, puheenjohtaja
Pike Epstein, I varapuheenjohtaja, Radio- ja televisiotoimittajien liitto
Heikki Jokinen, II varapuheenjohtaja, Suomen freelance-journalistit
Päivi Alasuutari, Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistys
Jussi Ahlroth, Helsingin Seudun Journalistit
Korpela Sari, RTTL, MTV:n ohjelmatyöntekijät
Anne Kotipuro, Pirkanmaan Journalistit
Laitala Marko, Helsingin Seudun Journalistit
Mattila Kirsi, RTTL, Freelance-ammattiosasto
Jyrki Saarikoski, RTTL, Yleisradion ohjelmatyöntekijät
Outi Salovaara, Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
Soila Saroniemi, Helsingin Seudun Journalistit
Anna Sourander, Keski-Pohjanmaan journalistit



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta