Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi Journalistiliittoa neljä viime vuotta luotsanneen hallituksen jäseniltä, mitkä asiat hallitus sai kehittymään hyvään suuntaan, minkä asioiden kehittämisessä se olisi voinut onnistua paremmin ja miten hallituksen jäsenet odottavat liiton kehittyvän seuraavalla nelivuotiskaudella. Kysely tehtiin sähköpostitse marraskuussa viikolla 45.

Kaikki kolmetoista hallituksen jäsentä vastasivat Journalistille.

Hallituksen jäsenet ovat: 

Hanne Aho, puheenjohtaja
Pike Epstein, I varapuheenjohtaja, Radio- ja televisiotoimittajien liitto
Heikki Jokinen, II varapuheenjohtaja, Suomen freelance-journalistit
Päivi Alasuutari, Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistys
Jussi Ahlroth, Helsingin Seudun Journalistit
Korpela Sari, RTTL, MTV:n ohjelmatyöntekijät
Anne Kotipuro, Pirkanmaan Journalistit
Laitala Marko, Helsingin Seudun Journalistit
Mattila Kirsi, RTTL, Freelance-ammattiosasto
Jyrki Saarikoski, RTTL, Yleisradion ohjelmatyöntekijät
Outi Salovaara, Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
Soila Saroniemi, Helsingin Seudun Journalistit
Anna Sourander, Keski-Pohjanmaan journalistit

JOURNALISTI
30.11.2018

Nina Erho, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Työosuuskunta Mediakunnan perustaminen, koulutuksen kehittäminen ja tiiviimmät yhteydet opiskelijoihin.

Nämä ovat Journalistiliiton hallituksen mielestä tärkeimmät onnistumiset pian päättyvän nelivuotisen valtuustokauden aikana. Journalistin tekemään kyselyyn vastasivat kaikki kolmetoista Journalistiliiton hallituksen jäsentä.

Mediakunnan perustamisen mainitsi onnistumisena kymmenen hallituksen jäsentä.

”Näin konkreettisella tavalla liitto ei ole itsensätyöllistäjiä aikaisemmin auttanut. Liitossa oivallettiin jotain oleellista pätkätöillä elävien arjesta ja pakkoyrittämisen ahdistavuudesta”, kirjoittaa Kirsi Mattila Radio- ja televisiotoimittajien liiton Freelance-ammattiosastosta FAO:sta.

Mediakunta on journalistien ja viestinnän ammattilaisten osuuskunta, joka hoitaa laskutuksen ja byrokratian keikkatyötä tekevien jäsentensä puolesta. Mediakunta aloitti toimintansa vuonna 2017, ja sillä oli marraskuussa 217 jäsentä.

”Mediakunnan perustaminen heijastaa sitä, että epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asia otetaan tosissaan muutenkin kuin juhlapuheissa”, sanoo Jyrki Saarikoski Ylen ohjelmatyöntekijöistä YOT:sta.

Esimerkkinä koulutuksen kehittämisestä vastauksissa mainittiin toistuvasti uravalmennus. Tiiviimpien yhteyksien luomisen opiskelijoihin hallitus aloitti viime keväänä palkkaamalla osa-aikaisen opiskelijalähettilään. Tehtävään valittiin Martta Kallionpää.

 

Journalistiliiton jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 14 300, ja se on ollut viime vuosina loivassa laskussa, mikä ei tietenkään ole hallituksen toivetila. Tilanteen korjaamiseksi liiton pitää onnistua entistä paremmin kaikkien jäsenryhmiensä palvelemisessa ja työnsä näkyväksi tekemisessä.

”Liitossa tehdään paljon edunvalvontatyötä, joka jää piiloon jäseniltä. Osin siksi kuulen usein kommentin: ’Liitto ei tee mitään.’ Meillä onkin tekemistä siinä, miten teemme itsemme näkyväksi yksittäiselle jäsenelle ja pystymme perustelemaan, miksi kannattaa kuulua Journalistiliittoon”, kirjoittaa Soila Saroniemi Helsingin Seudun Journalisteista (HSJ).

”Eräänlainen iäisyysasia liitossa on, miten hoidamme työsuhteisten ja freelancereiden asioita. Tässä riittää työtä tehtäväksi joka tasolla”, toteaa Anne Kotipuro Pirkanmaan Journalisteista.

Uusia jäseniä saadakseen liiton on myös vastattava entistä voimakkaammin alan muutoksiin ja ehkä laajennettava jäsenpohjaansa.

”Alaa opiskelevat eivät enää välttämättä ajattele työskentelevänsä pelkästään toimittajina vaan viestijöinä. Uskon, että liike tehtävistä toisiin tulee yhä kasvamaan ja siihen on myös liiton vastattava”, toteaa Sari Korpela MTV:n Ohjelmatyöntekijöistä MOT:sta.

Jos liiton jäsenistö laajenee merkittävästi muihin kuin journalisteihin, iso ratkaistava kysymys tietenkin on, miten liiton palvelutarjonta seuraa perässä ja onko liiton nimi silloin pelkästään Suomen Journalistiliitto, huomauttaa HSJ:n Marko Laitala.

 

Paremmin hallitus olisi mielestään voinut onnistua myös liiton järjestörakenteen kehittämisessä. Nyt liiton, sen 17 jäsenyhdistyksen ja noin 120 toimitusosaston työnjako ei ole selkein, tehokkain eikä joustavin mahdollinen, vastaajat toteavat.

Yhdistysrakenteen uudistamiseksi perustettiin valtuustokauden alussa projekti, mutta se osoittautui turhan suureksi, hankalaksi ja monitahoiseksi viedä läpi luottamushenkilövoimin, hallituksen puheenjohtaja Hanne Aho toteaa.

Tulevan nelivuotiskauden tavoitteiksi vastaajat kirjaavat myös jäsenten tukemisen haasteissa, jotka liittyvät disinformaatioon, trollihyökkäyksiin, tekoälyyn, sananvapauteen, ammattietiikkaan, työnantajien kasvaviin vaatimuksiin, työssä jaksamiseen ja laadultaan muuttuviin työsuhteisiin.

Journalistiliitolle valitaan uusi hallitus uuden valtuuston järjestäytymiskokouksessa 12. – 14. joulukuuta.

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi Journalistiliittoa neljä viime vuotta luotsanneen hallituksen jäseniltä, mitkä asiat hallitus sai kehittymään hyvään suuntaan, minkä asioiden kehittämisessä se olisi voinut onnistua paremmin ja miten hallituksen jäsenet odottavat liiton kehittyvän seuraavalla nelivuotiskaudella. Kysely tehtiin sähköpostitse marraskuussa viikolla 45.

Kaikki kolmetoista hallituksen jäsentä vastasivat Journalistille.

Hallituksen jäsenet ovat: 

Hanne Aho, puheenjohtaja
Pike Epstein, I varapuheenjohtaja, Radio- ja televisiotoimittajien liitto
Heikki Jokinen, II varapuheenjohtaja, Suomen freelance-journalistit
Päivi Alasuutari, Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistys
Jussi Ahlroth, Helsingin Seudun Journalistit
Korpela Sari, RTTL, MTV:n ohjelmatyöntekijät
Anne Kotipuro, Pirkanmaan Journalistit
Laitala Marko, Helsingin Seudun Journalistit
Mattila Kirsi, RTTL, Freelance-ammattiosasto
Jyrki Saarikoski, RTTL, Yleisradion ohjelmatyöntekijät
Outi Salovaara, Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys
Soila Saroniemi, Helsingin Seudun Journalistit
Anna Sourander, Keski-Pohjanmaan journalistit



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta