Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana. Toistaiseksi hän työskentelee Oulun kaupungin viestintäjohtajana. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Raahen Seudun ja Raahelaisen päätoimittajana sekä Alma Regionsin paikallislehtiryhmän päätoimittajana.

JOURNALISTI
30.11.2018

Nina Erho, teksti

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mikä veti päätoimittajaksi Kainuun Sanomiin?

Tulin reilu vuosi sitten Ouluun viestintäjohtajaksi, koska halusin kokeilla jotain uutta, ja olen oppinut paljon. Toisaalta olen huomannut, että ehkä olen sielultani sittenkin enemmän journalisti kuin virkamies. Lisäksi meillä on mökki ja taustaa Itä-Suomessa, joten aluekin vetää.

 

Miksi tulit valituksi?

Työskennellessäni Alman paikallislehtiryhmässä koordinoin sen lehtien yhteistyötä, ja nyt SLP Kustannus toivoo saman tapaista roolia. On myös ollut opettavaista työskennellä kaupunkiorganisaatiossa ja askeleen etäämpänä journalismista.

 

Mitä haluat uudistaa Kainuun Sanomissa?

En ole tietoisesti miettinyt sitä, koska nykyisessä työssä on ollut kiire, enkä tunne lehteä vielä riittävän hyvin. Edeltäjäni johdolla on tehty hyvä sisältöuudistus. Kaikkiaan toivon journalismin hakevan myös ratkaisuja, ei vain nostavan esiin ongelmia.

 

Tärkeimmät oppisi viestintäjohtajan työstä?

Paremmasta taustatyöstä olisi kunnallisuutisoinnissa hyötyä. Moni päättäjä ei tunne median toimintatapoja, joten niiden avaamista on tärkeää jatkaa.

 

Mistä aika parempaan taustatyöhön?

Pitää hyväksyä, että on nopeaa perusuutisointia ja sitten on tähtijuttuja, joihin käytetään enemmän aikaa. Uskon kuitenkin enemmän laatuun kuin määrään. Laadukas sisältö ja helppo käyttöliittymä auttavat pitämään lukijat.

Parhaat ominaisuutesi esimiehenä?

Olen empaattinen, mikä voi toki olla itselle raskasta. Olen myönteinen. On myös sanottu, että olen selkeäsanainen, jolloin on helppo ymmärtää, mitä haluan tehtävän.

 

Miten vaihdat viestijästä ärhäkäksi journalistiksi?

Organisaatioviestinnässä on omat lainalaisuutensa, mutta johtotähteni on täälläkin ollut rehellisyys ja avoimuus. Luottamus on julkiselle toimijalle tärkeä pääoma, joka ei synny silottelemalla.

 

SLP Kustannus lomauttaa Kainuun Sanomien toimituksen viikoiksi. Miltä tässä tilanteessa tuntuu aloittaa työt?

Asettaahan se hankaluuksia arjen järjestämiseen varsinkin, kun en vielä tunne sitä arkea. Toisaalta ’pakkorako’ voi olla mahdollisuus kehittää tekemistä.

 

Miten Kainuun Sanomista tehdään lehti, josta ei tarvitse irtisanoa tai lomauttaa väkeä?

Tietenkin lähden tavoittelemaan sitä. Toisaalta kaikki tietävät realiteetit maakuntalehdissä, enkä tietenkään voi vannoa, etten koskaan irtisano ketään. Synergiaedut konsernin muiden lehtien kanssa voivat olla yksi polku kohti parempaa.

 

Mitä teet vapaa-ajalla?

Mökkeilen ja kuljen metsässä. Luen, maalaan ja piirrän. Yritän rajoittaa digitaalisuutta.

Nina Erho

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana. Toistaiseksi hän työskentelee Oulun kaupungin viestintäjohtajana. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Raahen Seudun ja Raahelaisen päätoimittajana sekä Alma Regionsin paikallislehtiryhmän päätoimittajana.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta