Älä anna kollegan ahdistella

JOURNALISTI
30.11.2018

Maria Pettersson

Twitter: @mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Tämän lehden kansijuttua varten haastateltiin tusinan verran naisia. Heitä yhdistää se, että he ovat joutuneet toimittajan ahdistelemiksi. Naiset eivät pääasiassa tienneet toisistaan, mutta heidän haastatteluissaan toistuivat samat kaksi pohdintaa.

Ensinnäkin naiset puhuivat toimittajan erityisasemasta. Ihminen kertoo toimittajalle asioistaan eri tavalla kuin vaikkapa leipurille, he sanoivat. Tärkeistä sosiaalisista aiheista kirjoittavaa toimittajaa pidetään luotettavana, oikeamielisenä ihmisenä. Jotkut naisista työskentelivät luovalla alalla. Taiteilija ei kerkeästi kehota toimittajaa suksimaan kuuseen, koska pelkää sen vaikuttavan uraansa.

Toisekseen naiset ihmettelivät, miten on mahdollista, ettei toimittajayhteisö puuttunut kollegan käytökseen. Toimittaja puhui naisista varsin epäkunnioittavaan sävyyn samoissa baaripöydissä, joissa istui muita Suomen eturivin toimittajia. Osa hänen kollegoistaan ja toimittajatutuistaan tiesi – ei kaikkea, mutta jotakin. Osa kertoo nyt, että kaduttaa, osa ei missään nimessä halua kommentoida asiaa, kenties pelätessään omaa kasvojen menettämistä ja häpeää. Naiset kysyvät, miksei kukaan kollega tai ystävä sanonut mitään, miksei asiaan puututtu, kuinka monta ahdistelua tai raiskausta olisi estetty jos joku olisi pitänyt ankaran puhuttelun?

Toimittajayhteisö ei tietenkään tässä suhteessa ole mitenkään poikkeuksellinen. Sama ahdistelijoita suojeleva mekanismi toimii kaikkialla yhteiskunnassa. Isompia ja pienempiä ongelmia peitellään tälläkin hetkellä työpaikoilla ja kaveriporukassa, koska niistä puhuminen on epämiellyttävää. Pikkujoulukauden alkaessa työpaikoilla kiertää suusta suuhun tieto, että se yksi alkaa aina kännissä lääppiä, varo sitä. Lääppijää kukaan ei käy ojentamassa, ei ainakaan jos hän on pomo tai mukavaksi tiedetty, suosittu kollega.

Naisten kertomuksista kannattaa oppia ainakin kaksi asiaa.

Toimittaja on toimittaja myös vapaa-ajalla, halusipa hän sitä tai ei. Muut ihmiset suhtautuvat toimittajaan usein tietyllä tavalla ja muuttavat käytöstään tietäessään, että keskustelevat toimittajan kanssa. Asemaa voi käyttää tai väärinkäyttää jopa tiedostamattaan – pahinta tietysti on, jos sen tekee tietoisesti.

Lisäksi toimittajayhteisöt – niin avarakatseisia, edistyksellisiä ja tasa-arvoa kannattavia kuin ne joskus ovatkin – ovat alttiita samoille häirinnän mekanismeille kuin muukin yhteiskunta. Jos kollega ahdistelee, älä ole hiljaa. Asioihin puuttuminen auttaa sekä mahdollisia uhreja, yhteisöä että ahdistelijaa itseään.

Toimittajan uudet hommat

Monessa mediatalossa halutaan, että toimittajat keskustelisivat yleisön kanssa eri tavalla kuin ennen. Tiedotusvälineet haaveilevat sitouttavansa yleisön laadukkaalla keskustelulla. Muut yritykset ratkaisevat asian usein palkkaamalla yhteisömanagereja. Tehtäviin kuuluvat muun muassa yhteishengen luominen sekä keskustelunaiheiden ja sävyn ohjaaminen.

Nyt ainakin jotkut mediatalot toivovat, että toimittajat ryhtyisivät tekemään vanhojen työtehtävien lisäksi yhteisömanagerien töitä. Työnantajan kannattaa muistaa, että yhteisömanageri on oma ammattinsa, jossa tarvitaan monia sellaisia ominaisuuksia ja osaamista, joita toimittajilla ei välttämättä luonnostaan ole. Nettikeskustelun ohjaaminen ja yhteisön rakentaminen on herkkää ja vaativaa puuhaa, johon tarvitaan niin taitoa kuin oikeanlaista luonnetta.

Lisää uusista työtehtävistä voit lukea täältä.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta