Älä anna kollegan ahdistella

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
30.11.2018

Maria Pettersson

Twitter: @mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Tämän lehden kansijuttua varten haastateltiin tusinan verran naisia. Heitä yhdistää se, että he ovat joutuneet toimittajan ahdistelemiksi. Naiset eivät pääasiassa tienneet toisistaan, mutta heidän haastatteluissaan toistuivat samat kaksi pohdintaa.

Ensinnäkin naiset puhuivat toimittajan erityisasemasta. Ihminen kertoo toimittajalle asioistaan eri tavalla kuin vaikkapa leipurille, he sanoivat. Tärkeistä sosiaalisista aiheista kirjoittavaa toimittajaa pidetään luotettavana, oikeamielisenä ihmisenä. Jotkut naisista työskentelivät luovalla alalla. Taiteilija ei kerkeästi kehota toimittajaa suksimaan kuuseen, koska pelkää sen vaikuttavan uraansa.

Toisekseen naiset ihmettelivät, miten on mahdollista, ettei toimittajayhteisö puuttunut kollegan käytökseen. Toimittaja puhui naisista varsin epäkunnioittavaan sävyyn samoissa baaripöydissä, joissa istui muita Suomen eturivin toimittajia. Osa hänen kollegoistaan ja toimittajatutuistaan tiesi – ei kaikkea, mutta jotakin. Osa kertoo nyt, että kaduttaa, osa ei missään nimessä halua kommentoida asiaa, kenties pelätessään omaa kasvojen menettämistä ja häpeää. Naiset kysyvät, miksei kukaan kollega tai ystävä sanonut mitään, miksei asiaan puututtu, kuinka monta ahdistelua tai raiskausta olisi estetty jos joku olisi pitänyt ankaran puhuttelun?

Toimittajayhteisö ei tietenkään tässä suhteessa ole mitenkään poikkeuksellinen. Sama ahdistelijoita suojeleva mekanismi toimii kaikkialla yhteiskunnassa. Isompia ja pienempiä ongelmia peitellään tälläkin hetkellä työpaikoilla ja kaveriporukassa, koska niistä puhuminen on epämiellyttävää. Pikkujoulukauden alkaessa työpaikoilla kiertää suusta suuhun tieto, että se yksi alkaa aina kännissä lääppiä, varo sitä. Lääppijää kukaan ei käy ojentamassa, ei ainakaan jos hän on pomo tai mukavaksi tiedetty, suosittu kollega.

Naisten kertomuksista kannattaa oppia ainakin kaksi asiaa.

Toimittaja on toimittaja myös vapaa-ajalla, halusipa hän sitä tai ei. Muut ihmiset suhtautuvat toimittajaan usein tietyllä tavalla ja muuttavat käytöstään tietäessään, että keskustelevat toimittajan kanssa. Asemaa voi käyttää tai väärinkäyttää jopa tiedostamattaan – pahinta tietysti on, jos sen tekee tietoisesti.

Lisäksi toimittajayhteisöt – niin avarakatseisia, edistyksellisiä ja tasa-arvoa kannattavia kuin ne joskus ovatkin – ovat alttiita samoille häirinnän mekanismeille kuin muukin yhteiskunta. Jos kollega ahdistelee, älä ole hiljaa. Asioihin puuttuminen auttaa sekä mahdollisia uhreja, yhteisöä että ahdistelijaa itseään.

Toimittajan uudet hommat

Monessa mediatalossa halutaan, että toimittajat keskustelisivat yleisön kanssa eri tavalla kuin ennen. Tiedotusvälineet haaveilevat sitouttavansa yleisön laadukkaalla keskustelulla. Muut yritykset ratkaisevat asian usein palkkaamalla yhteisömanagereja. Tehtäviin kuuluvat muun muassa yhteishengen luominen sekä keskustelunaiheiden ja sävyn ohjaaminen.

Nyt ainakin jotkut mediatalot toivovat, että toimittajat ryhtyisivät tekemään vanhojen työtehtävien lisäksi yhteisömanagerien töitä. Työnantajan kannattaa muistaa, että yhteisömanageri on oma ammattinsa, jossa tarvitaan monia sellaisia ominaisuuksia ja osaamista, joita toimittajilla ei välttämättä luonnostaan ole. Nettikeskustelun ohjaaminen ja yhteisön rakentaminen on herkkää ja vaativaa puuhaa, johon tarvitaan niin taitoa kuin oikeanlaista luonnetta.

Lisää uusista työtehtävistä voit lukea täältä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta