Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Pasi Kivioja, 44

Freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Ilta-Sanomien toimittaja 2000 – 2009. Johtajana Sanomalehtien Liitossa 2009 – 2013.

Väittelee Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta.

Väitöskirja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa. Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento.

JOURNALISTI
30.11.2018

Manu Marttinen, teksti
Evelin Kask, kuva

Se huoltamoreissu jäi mieleen.

Pasi Kivioja oli vuonna 2012 päässyt jo hyvään vauhtiin väitöskirjansa kanssa.

Varhainen käsikirjoitus oli tallennettuna muistitikulle, joka puolestaan oli hänen lompakossaan.

Lompakko unohtui huoltamolle, ja kun Kivioja vartin päästä palasi paikalle, se oli poissa.

”Siinä meni monen kuukauden työ hukkaan ja jouduin tekemään kaiken uudestaan”, Kivioja sanoo.

Muistitikun riskeistä viisastuneena Kivioja otti uudet tekniikat käyttöön ja tallensi keväällä 2013 tekemänsä parinkymmenen asiantuntijahaastattelun äänitiedostot pilvipalvelu Dropboxiin.

Pari vuotta myöhemmin hän katseli epäuskoisena tyhjää haastattelukansiota.

”Eivät ne olleetkaan siellä enää. Silloin päätin, että luovun koko projektista.”

Onneksi tiedostot löytyivät toisella laitteella ja väitöskirja valmistui tänä syksynä – yksitoista vuotta aloittamisen jälkeen.

 

Kiviojan tutkimus käsittelee iltapäivälehtimarkkinoiden kehitystä Iltalehden markkinoille tulon jälkeen. Viime vuosina lehtien digiversiot ovat menneet printin edelle ja kääntäneet ansaintamallin päälaelleen. Ilmoitustulot ovat nousseet lehtimyynnin rinnalle tärkeäksi tulonlähteeksi.

Kivioja ennustaa, että viime vuosien nopean digikehityksen takia molempien lehtien printtiversiot loppuvat lähivuosien aikana. Painetun Iltalehden hän ennustaa loppuvan nopeimmillaan jopa ensi vuoden aikana.

Iltalehti torjuu tämän arvion.

”Ensi vuonna ei ole näköpiirissä mitään dramaattista. Iltalehti ilmestyy vuonna 2019 painettuna 100-prosenttisella varmuudella”, päätoimittaja Perttu Kauppinen sanoo.

Kivioja käy tutkimuksessaan läpi median suurta muutosta ja analysoi alan talousahdingon syitä laajemmin. Hän tyrmää usein kuullun helpon selityksen, jonka mukaan median murroksen syy on pelkkä internet.

”Nykytilanteeseen johtanut muutos alkoi jo 1990-luvun lamasta. Muutoksen liittyy monia muitakin tekijöitä, kuten kuluttajatottumuksen muutokset, yhteiskunnalliset tekijät ja väestön ikääntyminen.”

 

Kivioja työskenteli aikanaan vuosia Ilta- Sanomien toimittajana, ja teki ex-päätoimittaja Vesa-Pekka Koljosen kannustamana pro gradu -tutkielmansa iltapäivälehtien myyvimmistä etusivuista.

Pari vuotta myöhemmin hän teki virkavapaallaan iltapäivälehdistä tutkimuksen Tampereen yliopiston tutkijana. Nyt akateeminen ura huipentuu väitöstilaisuuteen Tampereen yliopistossa.

Toimituksen työyhteisöä ja yhdessä tekemistä Kivioja kaipaa, mutta kiivaaseen uutistyöhön hän ei enää lähtisi.

”Uutistyöstä varmaan kaipaan jotain sellaista, mitä ei enää ole. Se oli niin erilainen lehti, kun olin siellä.”


Lue myös: Väitöstutkimus: Painetun Iltalehden tarina on päättymässä (Journalisti 16.11.2018)

Pasi Kivioja, 44

Freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Ilta-Sanomien toimittaja 2000 – 2009. Johtajana Sanomalehtien Liitossa 2009 – 2013.

Väittelee Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta.

Väitöskirja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa. Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta