Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja, 44

Freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Ilta-Sanomien toimittaja 2000 – 2009. Johtajana Sanomalehtien Liitossa 2009 – 2013.

Väittelee Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta.

Väitöskirja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa. Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento.

JOURNALISTI
30.11.2018

Manu Marttinen, teksti
Evelin Kask, kuva

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Se huoltamoreissu jäi mieleen.

Pasi Kivioja oli vuonna 2012 päässyt jo hyvään vauhtiin väitöskirjansa kanssa.

Varhainen käsikirjoitus oli tallennettuna muistitikulle, joka puolestaan oli hänen lompakossaan.

Lompakko unohtui huoltamolle, ja kun Kivioja vartin päästä palasi paikalle, se oli poissa.

”Siinä meni monen kuukauden työ hukkaan ja jouduin tekemään kaiken uudestaan”, Kivioja sanoo.

Muistitikun riskeistä viisastuneena Kivioja otti uudet tekniikat käyttöön ja tallensi keväällä 2013 tekemänsä parinkymmenen asiantuntijahaastattelun äänitiedostot pilvipalvelu Dropboxiin.

Pari vuotta myöhemmin hän katseli epäuskoisena tyhjää haastattelukansiota.

”Eivät ne olleetkaan siellä enää. Silloin päätin, että luovun koko projektista.”

Onneksi tiedostot löytyivät toisella laitteella ja väitöskirja valmistui tänä syksynä – yksitoista vuotta aloittamisen jälkeen.

 

Kiviojan tutkimus käsittelee iltapäivälehtimarkkinoiden kehitystä Iltalehden markkinoille tulon jälkeen. Viime vuosina lehtien digiversiot ovat menneet printin edelle ja kääntäneet ansaintamallin päälaelleen. Ilmoitustulot ovat nousseet lehtimyynnin rinnalle tärkeäksi tulonlähteeksi.

Kivioja ennustaa, että viime vuosien nopean digikehityksen takia molempien lehtien printtiversiot loppuvat lähivuosien aikana. Painetun Iltalehden hän ennustaa loppuvan nopeimmillaan jopa ensi vuoden aikana.

Iltalehti torjuu tämän arvion.

”Ensi vuonna ei ole näköpiirissä mitään dramaattista. Iltalehti ilmestyy vuonna 2019 painettuna 100-prosenttisella varmuudella”, päätoimittaja Perttu Kauppinen sanoo.

Kivioja käy tutkimuksessaan läpi median suurta muutosta ja analysoi alan talousahdingon syitä laajemmin. Hän tyrmää usein kuullun helpon selityksen, jonka mukaan median murroksen syy on pelkkä internet.

”Nykytilanteeseen johtanut muutos alkoi jo 1990-luvun lamasta. Muutoksen liittyy monia muitakin tekijöitä, kuten kuluttajatottumuksen muutokset, yhteiskunnalliset tekijät ja väestön ikääntyminen.”

 

Kivioja työskenteli aikanaan vuosia Ilta- Sanomien toimittajana, ja teki ex-päätoimittaja Vesa-Pekka Koljosen kannustamana pro gradu -tutkielmansa iltapäivälehtien myyvimmistä etusivuista.

Pari vuotta myöhemmin hän teki virkavapaallaan iltapäivälehdistä tutkimuksen Tampereen yliopiston tutkijana. Nyt akateeminen ura huipentuu väitöstilaisuuteen Tampereen yliopistossa.

Toimituksen työyhteisöä ja yhdessä tekemistä Kivioja kaipaa, mutta kiivaaseen uutistyöhön hän ei enää lähtisi.

”Uutistyöstä varmaan kaipaan jotain sellaista, mitä ei enää ole. Se oli niin erilainen lehti, kun olin siellä.”


Lue myös: Väitöstutkimus: Painetun Iltalehden tarina on päättymässä (Journalisti 16.11.2018)

Pasi Kivioja, 44

Freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Ilta-Sanomien toimittaja 2000 – 2009. Johtajana Sanomalehtien Liitossa 2009 – 2013.

Väittelee Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta.

Väitöskirja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa. Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta