Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja, 44

Freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Ilta-Sanomien toimittaja 2000 – 2009. Johtajana Sanomalehtien Liitossa 2009 – 2013.

Väittelee Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta.

Väitöskirja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa. Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento.

JOURNALISTI
30.11.2018

Manu Marttinen, teksti
Evelin Kask, kuva

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Se huoltamoreissu jäi mieleen.

Pasi Kivioja oli vuonna 2012 päässyt jo hyvään vauhtiin väitöskirjansa kanssa.

Varhainen käsikirjoitus oli tallennettuna muistitikulle, joka puolestaan oli hänen lompakossaan.

Lompakko unohtui huoltamolle, ja kun Kivioja vartin päästä palasi paikalle, se oli poissa.

”Siinä meni monen kuukauden työ hukkaan ja jouduin tekemään kaiken uudestaan”, Kivioja sanoo.

Muistitikun riskeistä viisastuneena Kivioja otti uudet tekniikat käyttöön ja tallensi keväällä 2013 tekemänsä parinkymmenen asiantuntijahaastattelun äänitiedostot pilvipalvelu Dropboxiin.

Pari vuotta myöhemmin hän katseli epäuskoisena tyhjää haastattelukansiota.

”Eivät ne olleetkaan siellä enää. Silloin päätin, että luovun koko projektista.”

Onneksi tiedostot löytyivät toisella laitteella ja väitöskirja valmistui tänä syksynä – yksitoista vuotta aloittamisen jälkeen.

 

Kiviojan tutkimus käsittelee iltapäivälehtimarkkinoiden kehitystä Iltalehden markkinoille tulon jälkeen. Viime vuosina lehtien digiversiot ovat menneet printin edelle ja kääntäneet ansaintamallin päälaelleen. Ilmoitustulot ovat nousseet lehtimyynnin rinnalle tärkeäksi tulonlähteeksi.

Kivioja ennustaa, että viime vuosien nopean digikehityksen takia molempien lehtien printtiversiot loppuvat lähivuosien aikana. Painetun Iltalehden hän ennustaa loppuvan nopeimmillaan jopa ensi vuoden aikana.

Iltalehti torjuu tämän arvion.

”Ensi vuonna ei ole näköpiirissä mitään dramaattista. Iltalehti ilmestyy vuonna 2019 painettuna 100-prosenttisella varmuudella”, päätoimittaja Perttu Kauppinen sanoo.

Kivioja käy tutkimuksessaan läpi median suurta muutosta ja analysoi alan talousahdingon syitä laajemmin. Hän tyrmää usein kuullun helpon selityksen, jonka mukaan median murroksen syy on pelkkä internet.

”Nykytilanteeseen johtanut muutos alkoi jo 1990-luvun lamasta. Muutoksen liittyy monia muitakin tekijöitä, kuten kuluttajatottumuksen muutokset, yhteiskunnalliset tekijät ja väestön ikääntyminen.”

 

Kivioja työskenteli aikanaan vuosia Ilta- Sanomien toimittajana, ja teki ex-päätoimittaja Vesa-Pekka Koljosen kannustamana pro gradu -tutkielmansa iltapäivälehtien myyvimmistä etusivuista.

Pari vuotta myöhemmin hän teki virkavapaallaan iltapäivälehdistä tutkimuksen Tampereen yliopiston tutkijana. Nyt akateeminen ura huipentuu väitöstilaisuuteen Tampereen yliopistossa.

Toimituksen työyhteisöä ja yhdessä tekemistä Kivioja kaipaa, mutta kiivaaseen uutistyöhön hän ei enää lähtisi.

”Uutistyöstä varmaan kaipaan jotain sellaista, mitä ei enää ole. Se oli niin erilainen lehti, kun olin siellä.”


Lue myös: Väitöstutkimus: Painetun Iltalehden tarina on päättymässä (Journalisti 16.11.2018)

Pasi Kivioja, 44

Freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Ilta-Sanomien toimittaja 2000 – 2009. Johtajana Sanomalehtien Liitossa 2009 – 2013.

Väittelee Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta.

Väitöskirja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa. Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta