Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja, 44

Freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Ilta-Sanomien toimittaja 2000 – 2009. Johtajana Sanomalehtien Liitossa 2009 – 2013.

Väittelee Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta.

Väitöskirja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa. Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento.

JOURNALISTI
30.11.2018

Manu Marttinen, teksti
Evelin Kask, kuva

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Se huoltamoreissu jäi mieleen.

Pasi Kivioja oli vuonna 2012 päässyt jo hyvään vauhtiin väitöskirjansa kanssa.

Varhainen käsikirjoitus oli tallennettuna muistitikulle, joka puolestaan oli hänen lompakossaan.

Lompakko unohtui huoltamolle, ja kun Kivioja vartin päästä palasi paikalle, se oli poissa.

”Siinä meni monen kuukauden työ hukkaan ja jouduin tekemään kaiken uudestaan”, Kivioja sanoo.

Muistitikun riskeistä viisastuneena Kivioja otti uudet tekniikat käyttöön ja tallensi keväällä 2013 tekemänsä parinkymmenen asiantuntijahaastattelun äänitiedostot pilvipalvelu Dropboxiin.

Pari vuotta myöhemmin hän katseli epäuskoisena tyhjää haastattelukansiota.

”Eivät ne olleetkaan siellä enää. Silloin päätin, että luovun koko projektista.”

Onneksi tiedostot löytyivät toisella laitteella ja väitöskirja valmistui tänä syksynä – yksitoista vuotta aloittamisen jälkeen.

 

Kiviojan tutkimus käsittelee iltapäivälehtimarkkinoiden kehitystä Iltalehden markkinoille tulon jälkeen. Viime vuosina lehtien digiversiot ovat menneet printin edelle ja kääntäneet ansaintamallin päälaelleen. Ilmoitustulot ovat nousseet lehtimyynnin rinnalle tärkeäksi tulonlähteeksi.

Kivioja ennustaa, että viime vuosien nopean digikehityksen takia molempien lehtien printtiversiot loppuvat lähivuosien aikana. Painetun Iltalehden hän ennustaa loppuvan nopeimmillaan jopa ensi vuoden aikana.

Iltalehti torjuu tämän arvion.

”Ensi vuonna ei ole näköpiirissä mitään dramaattista. Iltalehti ilmestyy vuonna 2019 painettuna 100-prosenttisella varmuudella”, päätoimittaja Perttu Kauppinen sanoo.

Kivioja käy tutkimuksessaan läpi median suurta muutosta ja analysoi alan talousahdingon syitä laajemmin. Hän tyrmää usein kuullun helpon selityksen, jonka mukaan median murroksen syy on pelkkä internet.

”Nykytilanteeseen johtanut muutos alkoi jo 1990-luvun lamasta. Muutoksen liittyy monia muitakin tekijöitä, kuten kuluttajatottumuksen muutokset, yhteiskunnalliset tekijät ja väestön ikääntyminen.”

 

Kivioja työskenteli aikanaan vuosia Ilta- Sanomien toimittajana, ja teki ex-päätoimittaja Vesa-Pekka Koljosen kannustamana pro gradu -tutkielmansa iltapäivälehtien myyvimmistä etusivuista.

Pari vuotta myöhemmin hän teki virkavapaallaan iltapäivälehdistä tutkimuksen Tampereen yliopiston tutkijana. Nyt akateeminen ura huipentuu väitöstilaisuuteen Tampereen yliopistossa.

Toimituksen työyhteisöä ja yhdessä tekemistä Kivioja kaipaa, mutta kiivaaseen uutistyöhön hän ei enää lähtisi.

”Uutistyöstä varmaan kaipaan jotain sellaista, mitä ei enää ole. Se oli niin erilainen lehti, kun olin siellä.”


Lue myös: Väitöstutkimus: Painetun Iltalehden tarina on päättymässä (Journalisti 16.11.2018)

Pasi Kivioja, 44

Freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Ilta-Sanomien toimittaja 2000 – 2009. Johtajana Sanomalehtien Liitossa 2009 – 2013.

Väittelee Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta.

Väitöskirja: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa. Hiipuva printti, nouseva digitaalinen mahti ja ansaintamallin uusi asento.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta