Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.
JOURNALISTI
9.11.2018

Johanna Vehkoo, teksti
Emmi Nieminen, kuvitus

Toimittajat joutuvat työssään yhä useammin sekä vihapuheen että masinoitujen verkko-vihakampanjoiden kohteeksi. Verkkohäirintä on vakava yhteiskunnallinen ongelma, koska se pyrkii hiljentämään toimittajia. Sillä on myös merkittäviä psykologisia vaikutuksia kohteeksi joutuneelle.

Journalisti tarjoaa käytännön työkalupakin verkkovihan kohtaamiseen kohteille, kollegoille ja esimiehille. Ota aukeama talteen täältä, tulosta ja kiinnitä toimituksen seinälle.

 

Vihakampanjan kohde, tee näin

  • Ota kaikki uhkaava tai loukkaava sisältö talteen.
     
  • Jos vihaviestien lähettäjät tunkevat henkilökohtaisiin viestikanaviisi, kuten Facebookin yksityisviesteihin, blokkaa heidät surutta.
     
  • Jos viestit ja kommentit ahdistavat, voit pyytää ystävää tai kollegaa seuraamaan sometilejäsi ja putsaamaan sähköpostisi.
     
  • Kerro häirinnästä esimiehellesi. Työnantajan tulee tietää, jos joudut työssäsi kohtaamaan vihaa.
     
  • Huolehdi tietoturvasta. Oletko suojannut sosiaalisen median tilisi niin, että tuntemattomat eivät pääse näkemään henkilökohtaisia tietojasi ja päivityksiäsi? Ovatko salasanasi tarpeeksi vahvoja? Älä käytä samaa salasanaa useisiin eri palveluihin. Salasanojen luomiseen ja hallinnointiin kannattaa käyttää jotakin laitteellesi sopivaa password manager -ohjelmaa.
     
  • Ovatko henkilökohtainen puhelinnumerosi ja osoitteesi salaiset? Tarvittaessa voit tehdä verkossa maistraatille tietojenluovutus- tai turvakiellon. Turvakieltoon tarvitaan hyvät perustelut tai vähintään käynti maistraatissa, joten päätöstä ei saa välittömästi.
     
  • Jos häiriköt soittelevat, kannattaa muistaa, että he saattavat äänittää puhelun ja julkaista sen editoituna verkossa. Erityisesti Ruotsissa toimittajat ovat joutuneet häirikköpuheluiden kohteeksi, ja ilmiö on rantautunut myös Suomeen.
     
  • Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeintä. Ota tarvittaessa etäisyyttä tilanteeseen. Hyökkäyksen pahin aalto laantuu useimmiten parissa päivässä.
     
  • Muista, että kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Yritä olla ottamatta asiaa henkilökohtaisesti.

Esimies, tee näin

  • Tee selväksi, että ymmärrät tilanteen vakavuuden. Toimittaja saattaa ajatella, että hän ei voi näyttää vihapostin tai uhkailujen vaikuttavan itseensä.
     
  • Kysy, miten työnantaja voi auttaa. Huolehdi siitä, että oman julkaisun moderointi toimii eikä uhkailuja ja solvauksia jää toimittajan juttujen kommenttikenttiin.
     
  • Onko ongelman laajuus selvillä organisaatiossa? Jääkö se piiloon? Tarvitaanko esimerkiksi koko henkilökunnalle suunnattua koulutusta? Luo toimintaohjeet tulevien vihakampanjoiden varalle.
     
  • Hanki toimittajalle tarvittaessa tietoturva- ja turvallisuusneuvontaa.
     
  • Teetä turvallisuusarvio: Onko fyysisen väkivallan uhkaa? Onko vaarana, että joku selvittää toimittajan osoitteen ja saapuu häiriköimään? Pitääkö poliisille ilmoittaa?
     
  • Työntekijä ei välttämättä itse tule ajatelleeksi ottaa yhteyttä työterveyteen. Tarjoa mahdollisuutta psykologiseen tukeen.
     
  • Moni alkaa epäillä ja syyttääkin itseään, kun solvauksia satelee niskaan. Kerro alaiselle, ettei hän ole tehnyt mitään väärää. Hyökkäys ei ole hänen syytään eikä se vähennä luottamustasi häneen toimittajana.
     
  • Määräaikainen työntekijä tai avustaja saattaa alkaa pelätä, että hyökkäys vaikuttaa työsuhteen jatkumiseen. Tee selväksi, ettet anna vihaajien vaikuttaa rekrytointipäätöksiin.
     
  • Tarvittaessa voit tukea toimittajaasi myös julkisesti. Avaa julkaisun journalistisia ratkaisuja, jos laajempi yleisö alkaa kyseenalaistaa niitä.
     
  • Kerro kohteen kollegoille, miten häntä voi tukea ja miten voitte kaikki suojella hänen yksityisyyttään.
     
  • Onko organisaatiolla selkeät ohjeet sosiaalisen median käytöstä? Voivatko työntekijät suojata yksityisyyttään? Miten henkilöä vastaan kohdistettuun kritiikkiin vastataan, ja kuka vastaa?

Kollega, tee näin

  • Kysy, tarvitseeko kohde apua. Tarjoudu moderoimaan hänen sometilejään tai sähköpostiaan.
     
  • Jos viesteissä on jotakin laittomalta kuulostavaa, ota ne talteen ja keskustele myöhemmin kohteen kanssa siitä, pitäisikö tehdä rikosilmoitus. Voit myös auttaa rikosilmoituksen teossa.
     
  • Jos kollegaa uhkaillaan somessa tai hänestä levitellään loukkaavia väitteitä, raportoi somepalveluiden omia sääntöjä rikkovat kommentit ylläpidolle.
     
  • Pelkästään hyvä juttuseura saattaa olla korvaamaton apu. Kohteeksi joutuneet hyötyvät etenkin aiemmin vihahyökkäyksiä kokeneiden vertaistuesta.
     
  • Freelancer jää tilanteissa usein yksin. Hänellä ei tyypillisesti ole työterveyshuoltoa tai työyhteisöä, jolta hakea tukea. Pyydä free vaikka kahville tai kaljalle. Hän osaa arvostaa yhteydenottoasi!
     
  • Tue kohdetta julkisesti esimerkiksi rohkaisevilla ja arvostavilla kommenteilla hänen sosiaalisen median kanavissaan. Joskus trollit karkaavat paikalta, kun he näkevät, ettei kohde olekaan yksin.
     
  • Netti ei ole irrallaan muusta elämästä, vaan se on paikka, jossa jokainen meistä viettää paljon sekä työ- että vapaa-aikaansa. Se on kaikille kuuluvaa julkista tilaa. Älä kehota uhria poistumaan sosiaalisesta mediasta.
     
  • Älä vähättele kohteen kokemuksia sanomalla, ettei verkossa tapahtuvilla asioilla ole väliä. Verkkohyökkäyksillä on todellisia seurauksia, kuten mainehaittaa, turvallisuuden heikkenemistä ja psyykkisiä ongelmia.


13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta