Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

JOURNALISTI
9.11.2018

Johanna Vehkoo, teksti
Emmi Nieminen, kuvitus

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Toimittajat joutuvat työssään yhä useammin sekä vihapuheen että masinoitujen verkko-vihakampanjoiden kohteeksi. Verkkohäirintä on vakava yhteiskunnallinen ongelma, koska se pyrkii hiljentämään toimittajia. Sillä on myös merkittäviä psykologisia vaikutuksia kohteeksi joutuneelle.

Journalisti tarjoaa käytännön työkalupakin verkkovihan kohtaamiseen kohteille, kollegoille ja esimiehille. Ota aukeama talteen täältä, tulosta ja kiinnitä toimituksen seinälle.

 

Vihakampanjan kohde, tee näin

  • Ota kaikki uhkaava tai loukkaava sisältö talteen.
     
  • Jos vihaviestien lähettäjät tunkevat henkilökohtaisiin viestikanaviisi, kuten Facebookin yksityisviesteihin, blokkaa heidät surutta.
     
  • Jos viestit ja kommentit ahdistavat, voit pyytää ystävää tai kollegaa seuraamaan sometilejäsi ja putsaamaan sähköpostisi.
     
  • Kerro häirinnästä esimiehellesi. Työnantajan tulee tietää, jos joudut työssäsi kohtaamaan vihaa.
     
  • Huolehdi tietoturvasta. Oletko suojannut sosiaalisen median tilisi niin, että tuntemattomat eivät pääse näkemään henkilökohtaisia tietojasi ja päivityksiäsi? Ovatko salasanasi tarpeeksi vahvoja? Älä käytä samaa salasanaa useisiin eri palveluihin. Salasanojen luomiseen ja hallinnointiin kannattaa käyttää jotakin laitteellesi sopivaa password manager -ohjelmaa.
     
  • Ovatko henkilökohtainen puhelinnumerosi ja osoitteesi salaiset? Tarvittaessa voit tehdä verkossa maistraatille tietojenluovutus- tai turvakiellon. Turvakieltoon tarvitaan hyvät perustelut tai vähintään käynti maistraatissa, joten päätöstä ei saa välittömästi.
     
  • Jos häiriköt soittelevat, kannattaa muistaa, että he saattavat äänittää puhelun ja julkaista sen editoituna verkossa. Erityisesti Ruotsissa toimittajat ovat joutuneet häirikköpuheluiden kohteeksi, ja ilmiö on rantautunut myös Suomeen.
     
  • Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeintä. Ota tarvittaessa etäisyyttä tilanteeseen. Hyökkäyksen pahin aalto laantuu useimmiten parissa päivässä.
     
  • Muista, että kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Yritä olla ottamatta asiaa henkilökohtaisesti.

Esimies, tee näin

  • Tee selväksi, että ymmärrät tilanteen vakavuuden. Toimittaja saattaa ajatella, että hän ei voi näyttää vihapostin tai uhkailujen vaikuttavan itseensä.
     
  • Kysy, miten työnantaja voi auttaa. Huolehdi siitä, että oman julkaisun moderointi toimii eikä uhkailuja ja solvauksia jää toimittajan juttujen kommenttikenttiin.
     
  • Onko ongelman laajuus selvillä organisaatiossa? Jääkö se piiloon? Tarvitaanko esimerkiksi koko henkilökunnalle suunnattua koulutusta? Luo toimintaohjeet tulevien vihakampanjoiden varalle.
     
  • Hanki toimittajalle tarvittaessa tietoturva- ja turvallisuusneuvontaa.
     
  • Teetä turvallisuusarvio: Onko fyysisen väkivallan uhkaa? Onko vaarana, että joku selvittää toimittajan osoitteen ja saapuu häiriköimään? Pitääkö poliisille ilmoittaa?
     
  • Työntekijä ei välttämättä itse tule ajatelleeksi ottaa yhteyttä työterveyteen. Tarjoa mahdollisuutta psykologiseen tukeen.
     
  • Moni alkaa epäillä ja syyttääkin itseään, kun solvauksia satelee niskaan. Kerro alaiselle, ettei hän ole tehnyt mitään väärää. Hyökkäys ei ole hänen syytään eikä se vähennä luottamustasi häneen toimittajana.
     
  • Määräaikainen työntekijä tai avustaja saattaa alkaa pelätä, että hyökkäys vaikuttaa työsuhteen jatkumiseen. Tee selväksi, ettet anna vihaajien vaikuttaa rekrytointipäätöksiin.
     
  • Tarvittaessa voit tukea toimittajaasi myös julkisesti. Avaa julkaisun journalistisia ratkaisuja, jos laajempi yleisö alkaa kyseenalaistaa niitä.
     
  • Kerro kohteen kollegoille, miten häntä voi tukea ja miten voitte kaikki suojella hänen yksityisyyttään.
     
  • Onko organisaatiolla selkeät ohjeet sosiaalisen median käytöstä? Voivatko työntekijät suojata yksityisyyttään? Miten henkilöä vastaan kohdistettuun kritiikkiin vastataan, ja kuka vastaa?

Kollega, tee näin

  • Kysy, tarvitseeko kohde apua. Tarjoudu moderoimaan hänen sometilejään tai sähköpostiaan.
     
  • Jos viesteissä on jotakin laittomalta kuulostavaa, ota ne talteen ja keskustele myöhemmin kohteen kanssa siitä, pitäisikö tehdä rikosilmoitus. Voit myös auttaa rikosilmoituksen teossa.
     
  • Jos kollegaa uhkaillaan somessa tai hänestä levitellään loukkaavia väitteitä, raportoi somepalveluiden omia sääntöjä rikkovat kommentit ylläpidolle.
     
  • Pelkästään hyvä juttuseura saattaa olla korvaamaton apu. Kohteeksi joutuneet hyötyvät etenkin aiemmin vihahyökkäyksiä kokeneiden vertaistuesta.
     
  • Freelancer jää tilanteissa usein yksin. Hänellä ei tyypillisesti ole työterveyshuoltoa tai työyhteisöä, jolta hakea tukea. Pyydä free vaikka kahville tai kaljalle. Hän osaa arvostaa yhteydenottoasi!
     
  • Tue kohdetta julkisesti esimerkiksi rohkaisevilla ja arvostavilla kommenteilla hänen sosiaalisen median kanavissaan. Joskus trollit karkaavat paikalta, kun he näkevät, ettei kohde olekaan yksin.
     
  • Netti ei ole irrallaan muusta elämästä, vaan se on paikka, jossa jokainen meistä viettää paljon sekä työ- että vapaa-aikaansa. Se on kaikille kuuluvaa julkista tilaa. Älä kehota uhria poistumaan sosiaalisesta mediasta.
     
  • Älä vähättele kohteen kokemuksia sanomalla, ettei verkossa tapahtuvilla asioilla ole väliä. Verkkohyökkäyksillä on todellisia seurauksia, kuten mainehaittaa, turvallisuuden heikkenemistä ja psyykkisiä ongelmia.


8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta