Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

JOURNALISTI
9.11.2018

Janne Arola, teksti
Kai Widell, kuva

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Kuntalehti elää toiveikkaita aikoja. Printtilehden levikki on vain lievässä laskussa, verkkokävijämäärät kasvavat ja ilmoitusmyynti vetää kohtuullisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) on kunta-alaa koskevia asioita seuraavalle lehdelle sekä journalistinen että taloudellinen runsaudensarvi. Pitkään väännetty soteuudistus on tuonut lehdelle paljon yksityisiä sote-ilmoittajia, jotka tavoittavat lehden kautta liiketoimintansa kannalta tärkeitä kuntapäättäjiä.

Kuntalehden asemasta ja asiantuntemuksesta kertoo, että sen tietoja siteerataan paljon myös muissa medioissa.

”Olemme saaneet poliitikoilta ja kuntajohtajilta palautetta, että meillä on koko ajan ajantasainen ja oikea tieto sotesta”, sanoo päätoimittaja Marja Honkakorpi.

”Olennaista on tiedostaa, että me emme ole Kuntaliiton asiakas- tai jäsenlehti, vaan mediabisneksessä riippumattomana toimijana mukana oleva ammattilehti.”


Kuntalehti ilmestyy paperisena 12 kertaa vuodessa. Viimevuotisen lukijatutkimuksen mukaan kuntien luottamushenkilöt lukevat printtilehteä, kun taas viranhaltijat suosivat lehden digikanavia. Viime aikoina lehti onkin panostanut digitaalisuuteen ja julkaissut maksumuurin takana olevia artikkeleita myös verkossa.

Kuntalehdellä ole omaa toimitusta, vaan tuottaja ja toimittajat ovat freelance-suhteessa lehteen. Verkkojuttuja tekee neljä toimittajaa kukin viikon kerrallaan.

”Malli on toiminut hyvin. Meillä on vakiintunut ja tiivis porukka, jossa on hyvä henki.”

Honkakorpi itse toimii päätoimittajuuden lisäksi Kuntalehteä ja Kuntatekniikkaa kustantavan KL-Kustannuksen toimitusjohtajana. Hän aloitti tehtävässä noin kolme vuotta sitten.

Honkakorven mukaan hänen työnantajansa on ymmärtänyt lehden journalistisen itsenäisyyden arvon, eikä puutu lehden sisältöihin.

”Luontainen palomuuri on sekin, että freelancetoimittajiamme on ympäri Suomea. Minä olen ainoa vaikutuksille altis täällä Kuntatalossa.”

EDIT: Oikaisu 8.11.2018: Korjattu päätoimittajan sitaattia, jossa luki virheellisesti lehden saaneen palautetta kustantajilta. Todellisuudessa palautetta tuli kuntajohtajilta. Lehden verkkoringissä työskentelee viisi toimittajaa, ei neljä.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta