Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

JOURNALISTI
9.11.2018

Janne Arola, teksti
Kai Widell, kuva

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Kuntalehti elää toiveikkaita aikoja. Printtilehden levikki on vain lievässä laskussa, verkkokävijämäärät kasvavat ja ilmoitusmyynti vetää kohtuullisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) on kunta-alaa koskevia asioita seuraavalle lehdelle sekä journalistinen että taloudellinen runsaudensarvi. Pitkään väännetty soteuudistus on tuonut lehdelle paljon yksityisiä sote-ilmoittajia, jotka tavoittavat lehden kautta liiketoimintansa kannalta tärkeitä kuntapäättäjiä.

Kuntalehden asemasta ja asiantuntemuksesta kertoo, että sen tietoja siteerataan paljon myös muissa medioissa.

”Olemme saaneet poliitikoilta ja kuntajohtajilta palautetta, että meillä on koko ajan ajantasainen ja oikea tieto sotesta”, sanoo päätoimittaja Marja Honkakorpi.

”Olennaista on tiedostaa, että me emme ole Kuntaliiton asiakas- tai jäsenlehti, vaan mediabisneksessä riippumattomana toimijana mukana oleva ammattilehti.”


Kuntalehti ilmestyy paperisena 12 kertaa vuodessa. Viimevuotisen lukijatutkimuksen mukaan kuntien luottamushenkilöt lukevat printtilehteä, kun taas viranhaltijat suosivat lehden digikanavia. Viime aikoina lehti onkin panostanut digitaalisuuteen ja julkaissut maksumuurin takana olevia artikkeleita myös verkossa.

Kuntalehdellä ole omaa toimitusta, vaan tuottaja ja toimittajat ovat freelance-suhteessa lehteen. Verkkojuttuja tekee neljä toimittajaa kukin viikon kerrallaan.

”Malli on toiminut hyvin. Meillä on vakiintunut ja tiivis porukka, jossa on hyvä henki.”

Honkakorpi itse toimii päätoimittajuuden lisäksi Kuntalehteä ja Kuntatekniikkaa kustantavan KL-Kustannuksen toimitusjohtajana. Hän aloitti tehtävässä noin kolme vuotta sitten.

Honkakorven mukaan hänen työnantajansa on ymmärtänyt lehden journalistisen itsenäisyyden arvon, eikä puutu lehden sisältöihin.

”Luontainen palomuuri on sekin, että freelancetoimittajiamme on ympäri Suomea. Minä olen ainoa vaikutuksille altis täällä Kuntatalossa.”

EDIT: Oikaisu 8.11.2018: Korjattu päätoimittajan sitaattia, jossa luki virheellisesti lehden saaneen palautetta kustantajilta. Todellisuudessa palautetta tuli kuntajohtajilta. Lehden verkkoringissä työskentelee viisi toimittajaa, ei neljä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta