Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Vesa-Matti Väärä

50-vuotias turkulainen freelancevalokuvaaja. Työskennellyt yrittäjänä vuodesta 1997 lähtien.

Valmistui valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista 1994. Suoritti editointiin erikoistuneen audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon 2017 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Opiskellut myös sosiologiaa, psykologiaa ja tiedotusoppia yliopistossa.

Harrastaa lisäksi vapaasukellusta ja sukelluskalastusta, jossa on kilpaillut SM- ja PM-tasolla. Kuvaa myös veden alla ja piti viime kesänä Örössä näyttelyn Saaristomereltä ja sen lähialueilta ottamistaan vedenalaisista taidevalokuvista.

JOURNALISTI
9.11.2018

Minna Uusivirta, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Vesa-Matti Väärä seisoo käsillään ilmavolttiradalla. Ilme on keskittynyt. Alkuverryttely päättyy liutaan voltteja, ja hetkeä myöhemmin hän kiipeää köyttä pitkin treenihallin katonrajaan pelkkiä käsiä käyttämällä. Sitten vuorossa ovat hevosella tehtävät myllyt. Kokemus näkyy otteissa.

Väärä löysi telinevoimistelun pariin 9-vuotiaana kavereiden perässä, ja laji vei mukanaan kilpailu- sekä esiintymismatkoille ulkomaille asti. Harjoittelu tyssäsi 14 – 15-vuotiaana valmentajapulaan, ja kilpailut vaihtuivat hetkeksi voimisteluporukan pellehyppyesiintymisiin.

Sen jälkeen Väärä harrasti muun muassa miekkailua, aikidoa ja maratonjuoksua, mutta ne eivät lopulta vetäneet vertoja voimistelulle.

”Henkisesti olin aina telivoimistelija, vaikka välillä oli vuosia, jolloin en käynyt harjoitussalilla. Muut lajit olivat liian yksipuolisia”, hän sanoo.

 

Kymmenisen vuotta sitten Väärä palasi treeneihin, kun lajin moninkertainen SM-mitalisti Pekka Aho perusti Turun Urheiluliiton telinevoimistelujaostoon vanhojen voimistelijoiden ryhmän. Nyt joukko yli kolmekymppisiä harjoittelee kahdesti viikossa, vanhimmat heistä päälle 70-vuotiaita.

Kerran vuodessa Turussa pidetään veteraanikisat, mutta Väärä ei ole päässyt osallistumaan niihin kolmeen vuoteen kaularangan välilevyn pullistuman takia. Jotta vaiva ei uusiutuisi, hän on joutunut luopumaan joistain renkailla ja permannolla tehtävistä liikkeistä. Permanto on miehen suosikki, joten hän on etsinyt soveltavia tapoja treenata.

”Temppuarsenaali on kaventunut, mutta vain takaperinkuperkeikka on täytynyt jättää kokonaan pois. Alkuverryttelyyn kuuluvan käsilläkävelyn opettelin tekemään eri tavalla, joten se onnistuu yhä. Jos kaikki menee hyvin, osallistun tammikuussa taas kisoihin.”

 

Voimistelun tuomasta vartalonhallinnasta on Väärälle hyötyä päivittäin, myös töissä.

”Se on osa minua. Kyse on myös työkyvyn ylläpitämisestä. Haastan itseäni fyysiseen työskentelyyn, ja kiipeän tarvittaessa kuvatessa esimerkiksi puuhun. En näe ympäristön rajoituksia, ja luotan, että selviän vaikka liukastumisesta.”

Eräällä kuvauskeikalla hän kiipesi lumisella louhoksella toista metriä korkealle kivenlohkareelle kuvaamaan.

”Alas tullessa kompastuin, mutta pääsin lentokuperkeikan ja budolajeista tutuksi tulleen ukemin yhdistelmällä takaisin lumelle ehjänä, ja sain samalla suojattua kameran. Kuvattava katsoi kauhistuneena, mutta mitään ei käynyt.”

Vesa-Matti Väärä

50-vuotias turkulainen freelancevalokuvaaja. Työskennellyt yrittäjänä vuodesta 1997 lähtien.

Valmistui valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista 1994. Suoritti editointiin erikoistuneen audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon 2017 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Opiskellut myös sosiologiaa, psykologiaa ja tiedotusoppia yliopistossa.

Harrastaa lisäksi vapaasukellusta ja sukelluskalastusta, jossa on kilpaillut SM- ja PM-tasolla. Kuvaa myös veden alla ja piti viime kesänä Örössä näyttelyn Saaristomereltä ja sen lähialueilta ottamistaan vedenalaisista taidevalokuvista.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta