Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Vesa-Matti Väärä

50-vuotias turkulainen freelancevalokuvaaja. Työskennellyt yrittäjänä vuodesta 1997 lähtien.

Valmistui valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista 1994. Suoritti editointiin erikoistuneen audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon 2017 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Opiskellut myös sosiologiaa, psykologiaa ja tiedotusoppia yliopistossa.

Harrastaa lisäksi vapaasukellusta ja sukelluskalastusta, jossa on kilpaillut SM- ja PM-tasolla. Kuvaa myös veden alla ja piti viime kesänä Örössä näyttelyn Saaristomereltä ja sen lähialueilta ottamistaan vedenalaisista taidevalokuvista.

JOURNALISTI
9.11.2018

Minna Uusivirta, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Vesa-Matti Väärä seisoo käsillään ilmavolttiradalla. Ilme on keskittynyt. Alkuverryttely päättyy liutaan voltteja, ja hetkeä myöhemmin hän kiipeää köyttä pitkin treenihallin katonrajaan pelkkiä käsiä käyttämällä. Sitten vuorossa ovat hevosella tehtävät myllyt. Kokemus näkyy otteissa.

Väärä löysi telinevoimistelun pariin 9-vuotiaana kavereiden perässä, ja laji vei mukanaan kilpailu- sekä esiintymismatkoille ulkomaille asti. Harjoittelu tyssäsi 14 – 15-vuotiaana valmentajapulaan, ja kilpailut vaihtuivat hetkeksi voimisteluporukan pellehyppyesiintymisiin.

Sen jälkeen Väärä harrasti muun muassa miekkailua, aikidoa ja maratonjuoksua, mutta ne eivät lopulta vetäneet vertoja voimistelulle.

”Henkisesti olin aina telivoimistelija, vaikka välillä oli vuosia, jolloin en käynyt harjoitussalilla. Muut lajit olivat liian yksipuolisia”, hän sanoo.

 

Kymmenisen vuotta sitten Väärä palasi treeneihin, kun lajin moninkertainen SM-mitalisti Pekka Aho perusti Turun Urheiluliiton telinevoimistelujaostoon vanhojen voimistelijoiden ryhmän. Nyt joukko yli kolmekymppisiä harjoittelee kahdesti viikossa, vanhimmat heistä päälle 70-vuotiaita.

Kerran vuodessa Turussa pidetään veteraanikisat, mutta Väärä ei ole päässyt osallistumaan niihin kolmeen vuoteen kaularangan välilevyn pullistuman takia. Jotta vaiva ei uusiutuisi, hän on joutunut luopumaan joistain renkailla ja permannolla tehtävistä liikkeistä. Permanto on miehen suosikki, joten hän on etsinyt soveltavia tapoja treenata.

”Temppuarsenaali on kaventunut, mutta vain takaperinkuperkeikka on täytynyt jättää kokonaan pois. Alkuverryttelyyn kuuluvan käsilläkävelyn opettelin tekemään eri tavalla, joten se onnistuu yhä. Jos kaikki menee hyvin, osallistun tammikuussa taas kisoihin.”

 

Voimistelun tuomasta vartalonhallinnasta on Väärälle hyötyä päivittäin, myös töissä.

”Se on osa minua. Kyse on myös työkyvyn ylläpitämisestä. Haastan itseäni fyysiseen työskentelyyn, ja kiipeän tarvittaessa kuvatessa esimerkiksi puuhun. En näe ympäristön rajoituksia, ja luotan, että selviän vaikka liukastumisesta.”

Eräällä kuvauskeikalla hän kiipesi lumisella louhoksella toista metriä korkealle kivenlohkareelle kuvaamaan.

”Alas tullessa kompastuin, mutta pääsin lentokuperkeikan ja budolajeista tutuksi tulleen ukemin yhdistelmällä takaisin lumelle ehjänä, ja sain samalla suojattua kameran. Kuvattava katsoi kauhistuneena, mutta mitään ei käynyt.”

Vesa-Matti Väärä

50-vuotias turkulainen freelancevalokuvaaja. Työskennellyt yrittäjänä vuodesta 1997 lähtien.

Valmistui valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista 1994. Suoritti editointiin erikoistuneen audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon 2017 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Opiskellut myös sosiologiaa, psykologiaa ja tiedotusoppia yliopistossa.

Harrastaa lisäksi vapaasukellusta ja sukelluskalastusta, jossa on kilpaillut SM- ja PM-tasolla. Kuvaa myös veden alla ja piti viime kesänä Örössä näyttelyn Saaristomereltä ja sen lähialueilta ottamistaan vedenalaisista taidevalokuvista.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta