Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Vesa-Matti Väärä

50-vuotias turkulainen freelancevalokuvaaja. Työskennellyt yrittäjänä vuodesta 1997 lähtien.

Valmistui valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista 1994. Suoritti editointiin erikoistuneen audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon 2017 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Opiskellut myös sosiologiaa, psykologiaa ja tiedotusoppia yliopistossa.

Harrastaa lisäksi vapaasukellusta ja sukelluskalastusta, jossa on kilpaillut SM- ja PM-tasolla. Kuvaa myös veden alla ja piti viime kesänä Örössä näyttelyn Saaristomereltä ja sen lähialueilta ottamistaan vedenalaisista taidevalokuvista.

JOURNALISTI
9.11.2018

Minna Uusivirta, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Vesa-Matti Väärä seisoo käsillään ilmavolttiradalla. Ilme on keskittynyt. Alkuverryttely päättyy liutaan voltteja, ja hetkeä myöhemmin hän kiipeää köyttä pitkin treenihallin katonrajaan pelkkiä käsiä käyttämällä. Sitten vuorossa ovat hevosella tehtävät myllyt. Kokemus näkyy otteissa.

Väärä löysi telinevoimistelun pariin 9-vuotiaana kavereiden perässä, ja laji vei mukanaan kilpailu- sekä esiintymismatkoille ulkomaille asti. Harjoittelu tyssäsi 14 – 15-vuotiaana valmentajapulaan, ja kilpailut vaihtuivat hetkeksi voimisteluporukan pellehyppyesiintymisiin.

Sen jälkeen Väärä harrasti muun muassa miekkailua, aikidoa ja maratonjuoksua, mutta ne eivät lopulta vetäneet vertoja voimistelulle.

”Henkisesti olin aina telivoimistelija, vaikka välillä oli vuosia, jolloin en käynyt harjoitussalilla. Muut lajit olivat liian yksipuolisia”, hän sanoo.

 

Kymmenisen vuotta sitten Väärä palasi treeneihin, kun lajin moninkertainen SM-mitalisti Pekka Aho perusti Turun Urheiluliiton telinevoimistelujaostoon vanhojen voimistelijoiden ryhmän. Nyt joukko yli kolmekymppisiä harjoittelee kahdesti viikossa, vanhimmat heistä päälle 70-vuotiaita.

Kerran vuodessa Turussa pidetään veteraanikisat, mutta Väärä ei ole päässyt osallistumaan niihin kolmeen vuoteen kaularangan välilevyn pullistuman takia. Jotta vaiva ei uusiutuisi, hän on joutunut luopumaan joistain renkailla ja permannolla tehtävistä liikkeistä. Permanto on miehen suosikki, joten hän on etsinyt soveltavia tapoja treenata.

”Temppuarsenaali on kaventunut, mutta vain takaperinkuperkeikka on täytynyt jättää kokonaan pois. Alkuverryttelyyn kuuluvan käsilläkävelyn opettelin tekemään eri tavalla, joten se onnistuu yhä. Jos kaikki menee hyvin, osallistun tammikuussa taas kisoihin.”

 

Voimistelun tuomasta vartalonhallinnasta on Väärälle hyötyä päivittäin, myös töissä.

”Se on osa minua. Kyse on myös työkyvyn ylläpitämisestä. Haastan itseäni fyysiseen työskentelyyn, ja kiipeän tarvittaessa kuvatessa esimerkiksi puuhun. En näe ympäristön rajoituksia, ja luotan, että selviän vaikka liukastumisesta.”

Eräällä kuvauskeikalla hän kiipesi lumisella louhoksella toista metriä korkealle kivenlohkareelle kuvaamaan.

”Alas tullessa kompastuin, mutta pääsin lentokuperkeikan ja budolajeista tutuksi tulleen ukemin yhdistelmällä takaisin lumelle ehjänä, ja sain samalla suojattua kameran. Kuvattava katsoi kauhistuneena, mutta mitään ei käynyt.”

Vesa-Matti Väärä

50-vuotias turkulainen freelancevalokuvaaja. Työskennellyt yrittäjänä vuodesta 1997 lähtien.

Valmistui valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista 1994. Suoritti editointiin erikoistuneen audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon 2017 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Opiskellut myös sosiologiaa, psykologiaa ja tiedotusoppia yliopistossa.

Harrastaa lisäksi vapaasukellusta ja sukelluskalastusta, jossa on kilpaillut SM- ja PM-tasolla. Kuvaa myös veden alla ja piti viime kesänä Örössä näyttelyn Saaristomereltä ja sen lähialueilta ottamistaan vedenalaisista taidevalokuvista.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta