Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Aslak Paltto

Lemmenjokelainen toimittaja ja poromies. Juontanut Yle Sámi Radiossa muun muassa nuorille aikuisille suunnattua Sohkaršohkka-radio-ohjelmaa.

Viimeistelee pitkää dokumenttielokuvaansa Poromiehen silmin. Dokumentissa näytetään, miten pedot hankaloittavat poromiesten työtä.

Ásllaga Á-studio Yle Sámi Radiossa joka maanantai kello 14.30 – 16.00. Podcastit Yle Areenassa.

JOURNALISTI
9.11.2018

Anna Nevalainen, teksti
Tarmo Lehtosalo, kuva

Saamenmaalla puhutaan isoista asioista. Vesioikeudet, maaoikeudet ja Jäämeren rata vaativat taustoitusta ja syvällistä yhteiskunnallista debattia, mutta sitä ei saameksi ollut tarjolla, ei ainakaan riittävästi. Saamenmaan uutiset uhkasivat jäädä hajanaisiksi tiedonmuruiksi ympäri nettiä ja lähetysvirtaa, eikä kaikki kertomisen arvoinen ennättänyt aina niihinkään.

Yleisökyselyssä Yle Sámi Radion kuuntelijat toivoivat radio-ohjelmaa, jossa yhteiskunnallisia aiheita käsiteltäisiin esimerkiksi teemoittain. Yle Sápmin edellinen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi kirjoitti jo kolme vuotta sitten, että saamenkielisten uutisten lisäksi tarvitaan Saamenmaan A-studio, jossa saamelaiset voisivat keskustella ajankohtaisista asioista.

 

Palautteeseen vastattiin syyskuussa. Nyt saamenkielistä yhteiskunnallista keskustelua käydään radiossa joka maanantai. Ásllaga Á-studiossa eli Aslakin A-studiossa on taustoitettu viime viikkoina muun muassa Jäämeren ratahanketta, Suomen petopolitiikkaa sekä perinteisten käsitöiden tulevaisuutta.

”Saamelainen yleisö vaatii laajaa ja syvempää keskustelua. Jos asioista puhutaan, niistä puhutaan pitkään ja hartaasti, eikä vain puolitoista minuuttia ja that’s it”, ohjelman toimittaja-juontaja Aslak Paltto sanoo.

”Asioita pitää katsoa myös taaksepäin, jotta ihmiset tietäisivät, miten tähän pisteeseen on päädytty.”

Palton ohjelmassa puolitoista minuuttia venyy helposti vartiksi. Jutustelulle on aikaa, sillä puolentoista tunnin pituinen ohjelma kattaa kerrallaan korkeintaan muutaman aiheen. Joidenkin haastateltavien on ollut vaikea ymmärtää, ettei kiirettä ole.

”He ovat sanoneet, että kyllä sinulla tulee kova homma editoida näitä meidän juttuja. Lähtökohta kuitenkin on se, että yleisö kuulee kaiken sen, minkä minäkin, ja saa itse tehdä johtopäätöksensä.”

 

Paltto toimittaa A-studiotaan freelancerina pari päivää viikossa. Usein paras tieto löytyy arkistojen sijaan verkostoista. Paltto toivoisi lisäresursseja tutkivaan journalismiin, sillä pohjoisessa riittää tongittavaa.

Jututettavien haaliminen on ollut välillä haastavaa, sillä Palton mukaan monet saamelaiset ovat menettäneet luottamuksensa mediaan. Ohjelma onkin hänelle eräänlainen luottamuksenrakennusprojekti. Siinäkään ei auta kiirehtiä.

”Olin kerran tekemässä haastattelua vanhemman poromiehen kanssa. Siellä me kolme päivää touhuttiin kaikenlaista ennen kuin hän sanoi, että nyt voit tehdä sen haastattelun. Se oli hänen tapansa varmistaa, että halusin sen jutun oikeasti. Ja hyvä juttu siitä tulikin.”

Aslak Paltto

Lemmenjokelainen toimittaja ja poromies. Juontanut Yle Sámi Radiossa muun muassa nuorille aikuisille suunnattua Sohkaršohkka-radio-ohjelmaa.

Viimeistelee pitkää dokumenttielokuvaansa Poromiehen silmin. Dokumentissa näytetään, miten pedot hankaloittavat poromiesten työtä.

Ásllaga Á-studio Yle Sámi Radiossa joka maanantai kello 14.30 – 16.00. Podcastit Yle Areenassa.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta