Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Aslak Paltto

Lemmenjokelainen toimittaja ja poromies. Juontanut Yle Sámi Radiossa muun muassa nuorille aikuisille suunnattua Sohkaršohkka-radio-ohjelmaa.

Viimeistelee pitkää dokumenttielokuvaansa Poromiehen silmin. Dokumentissa näytetään, miten pedot hankaloittavat poromiesten työtä.

Ásllaga Á-studio Yle Sámi Radiossa joka maanantai kello 14.30 – 16.00. Podcastit Yle Areenassa.

JOURNALISTI
9.11.2018

Anna Nevalainen, teksti
Tarmo Lehtosalo, kuva

Saamenmaalla puhutaan isoista asioista. Vesioikeudet, maaoikeudet ja Jäämeren rata vaativat taustoitusta ja syvällistä yhteiskunnallista debattia, mutta sitä ei saameksi ollut tarjolla, ei ainakaan riittävästi. Saamenmaan uutiset uhkasivat jäädä hajanaisiksi tiedonmuruiksi ympäri nettiä ja lähetysvirtaa, eikä kaikki kertomisen arvoinen ennättänyt aina niihinkään.

Yleisökyselyssä Yle Sámi Radion kuuntelijat toivoivat radio-ohjelmaa, jossa yhteiskunnallisia aiheita käsiteltäisiin esimerkiksi teemoittain. Yle Sápmin edellinen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi kirjoitti jo kolme vuotta sitten, että saamenkielisten uutisten lisäksi tarvitaan Saamenmaan A-studio, jossa saamelaiset voisivat keskustella ajankohtaisista asioista.

 

Palautteeseen vastattiin syyskuussa. Nyt saamenkielistä yhteiskunnallista keskustelua käydään radiossa joka maanantai. Ásllaga Á-studiossa eli Aslakin A-studiossa on taustoitettu viime viikkoina muun muassa Jäämeren ratahanketta, Suomen petopolitiikkaa sekä perinteisten käsitöiden tulevaisuutta.

”Saamelainen yleisö vaatii laajaa ja syvempää keskustelua. Jos asioista puhutaan, niistä puhutaan pitkään ja hartaasti, eikä vain puolitoista minuuttia ja that’s it”, ohjelman toimittaja-juontaja Aslak Paltto sanoo.

”Asioita pitää katsoa myös taaksepäin, jotta ihmiset tietäisivät, miten tähän pisteeseen on päädytty.”

Palton ohjelmassa puolitoista minuuttia venyy helposti vartiksi. Jutustelulle on aikaa, sillä puolentoista tunnin pituinen ohjelma kattaa kerrallaan korkeintaan muutaman aiheen. Joidenkin haastateltavien on ollut vaikea ymmärtää, ettei kiirettä ole.

”He ovat sanoneet, että kyllä sinulla tulee kova homma editoida näitä meidän juttuja. Lähtökohta kuitenkin on se, että yleisö kuulee kaiken sen, minkä minäkin, ja saa itse tehdä johtopäätöksensä.”

 

Paltto toimittaa A-studiotaan freelancerina pari päivää viikossa. Usein paras tieto löytyy arkistojen sijaan verkostoista. Paltto toivoisi lisäresursseja tutkivaan journalismiin, sillä pohjoisessa riittää tongittavaa.

Jututettavien haaliminen on ollut välillä haastavaa, sillä Palton mukaan monet saamelaiset ovat menettäneet luottamuksensa mediaan. Ohjelma onkin hänelle eräänlainen luottamuksenrakennusprojekti. Siinäkään ei auta kiirehtiä.

”Olin kerran tekemässä haastattelua vanhemman poromiehen kanssa. Siellä me kolme päivää touhuttiin kaikenlaista ennen kuin hän sanoi, että nyt voit tehdä sen haastattelun. Se oli hänen tapansa varmistaa, että halusin sen jutun oikeasti. Ja hyvä juttu siitä tulikin.”

Aslak Paltto

Lemmenjokelainen toimittaja ja poromies. Juontanut Yle Sámi Radiossa muun muassa nuorille aikuisille suunnattua Sohkaršohkka-radio-ohjelmaa.

Viimeistelee pitkää dokumenttielokuvaansa Poromiehen silmin. Dokumentissa näytetään, miten pedot hankaloittavat poromiesten työtä.

Ásllaga Á-studio Yle Sámi Radiossa joka maanantai kello 14.30 – 16.00. Podcastit Yle Areenassa.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta