Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Aslak Paltto

Lemmenjokelainen toimittaja ja poromies. Juontanut Yle Sámi Radiossa muun muassa nuorille aikuisille suunnattua Sohkaršohkka-radio-ohjelmaa.

Viimeistelee pitkää dokumenttielokuvaansa Poromiehen silmin. Dokumentissa näytetään, miten pedot hankaloittavat poromiesten työtä.

Ásllaga Á-studio Yle Sámi Radiossa joka maanantai kello 14.30 – 16.00. Podcastit Yle Areenassa.

JOURNALISTI
9.11.2018

Anna Nevalainen, teksti
Tarmo Lehtosalo, kuva

Saamenmaalla puhutaan isoista asioista. Vesioikeudet, maaoikeudet ja Jäämeren rata vaativat taustoitusta ja syvällistä yhteiskunnallista debattia, mutta sitä ei saameksi ollut tarjolla, ei ainakaan riittävästi. Saamenmaan uutiset uhkasivat jäädä hajanaisiksi tiedonmuruiksi ympäri nettiä ja lähetysvirtaa, eikä kaikki kertomisen arvoinen ennättänyt aina niihinkään.

Yleisökyselyssä Yle Sámi Radion kuuntelijat toivoivat radio-ohjelmaa, jossa yhteiskunnallisia aiheita käsiteltäisiin esimerkiksi teemoittain. Yle Sápmin edellinen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi kirjoitti jo kolme vuotta sitten, että saamenkielisten uutisten lisäksi tarvitaan Saamenmaan A-studio, jossa saamelaiset voisivat keskustella ajankohtaisista asioista.

 

Palautteeseen vastattiin syyskuussa. Nyt saamenkielistä yhteiskunnallista keskustelua käydään radiossa joka maanantai. Ásllaga Á-studiossa eli Aslakin A-studiossa on taustoitettu viime viikkoina muun muassa Jäämeren ratahanketta, Suomen petopolitiikkaa sekä perinteisten käsitöiden tulevaisuutta.

”Saamelainen yleisö vaatii laajaa ja syvempää keskustelua. Jos asioista puhutaan, niistä puhutaan pitkään ja hartaasti, eikä vain puolitoista minuuttia ja that’s it”, ohjelman toimittaja-juontaja Aslak Paltto sanoo.

”Asioita pitää katsoa myös taaksepäin, jotta ihmiset tietäisivät, miten tähän pisteeseen on päädytty.”

Palton ohjelmassa puolitoista minuuttia venyy helposti vartiksi. Jutustelulle on aikaa, sillä puolentoista tunnin pituinen ohjelma kattaa kerrallaan korkeintaan muutaman aiheen. Joidenkin haastateltavien on ollut vaikea ymmärtää, ettei kiirettä ole.

”He ovat sanoneet, että kyllä sinulla tulee kova homma editoida näitä meidän juttuja. Lähtökohta kuitenkin on se, että yleisö kuulee kaiken sen, minkä minäkin, ja saa itse tehdä johtopäätöksensä.”

 

Paltto toimittaa A-studiotaan freelancerina pari päivää viikossa. Usein paras tieto löytyy arkistojen sijaan verkostoista. Paltto toivoisi lisäresursseja tutkivaan journalismiin, sillä pohjoisessa riittää tongittavaa.

Jututettavien haaliminen on ollut välillä haastavaa, sillä Palton mukaan monet saamelaiset ovat menettäneet luottamuksensa mediaan. Ohjelma onkin hänelle eräänlainen luottamuksenrakennusprojekti. Siinäkään ei auta kiirehtiä.

”Olin kerran tekemässä haastattelua vanhemman poromiehen kanssa. Siellä me kolme päivää touhuttiin kaikenlaista ennen kuin hän sanoi, että nyt voit tehdä sen haastattelun. Se oli hänen tapansa varmistaa, että halusin sen jutun oikeasti. Ja hyvä juttu siitä tulikin.”

Aslak Paltto

Lemmenjokelainen toimittaja ja poromies. Juontanut Yle Sámi Radiossa muun muassa nuorille aikuisille suunnattua Sohkaršohkka-radio-ohjelmaa.

Viimeistelee pitkää dokumenttielokuvaansa Poromiehen silmin. Dokumentissa näytetään, miten pedot hankaloittavat poromiesten työtä.

Ásllaga Á-studio Yle Sámi Radiossa joka maanantai kello 14.30 – 16.00. Podcastit Yle Areenassa.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta