Ping, te siellä!

JOURNALISTI
9.11.2018

Elina Grundström

Twitter: @elinagrundstrom

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Tiesitkö, että Journalistin ohjeita saa noudattaa mielin määrin, vaikka ei olisi töissä Julkisen sanan neuvostoon kuuluvassa mediassa?

Asiakaslehtien tekijät yleensä käyttävätkin niitä soveltuvin osin. Tiedot saa tarkistaa ja haastateltavan oikeuksia saa kunnioittaa, vaikka lehti olisi yritysviestintää eikä journalismia.

Journalistin ohjeita voivat vapaasti lukea ja hyödyntää myös sisältömarkkinoinnista leipänsä saavat bloggaajat. Ainoa ehto on, ettei kukaan ilmoita noudattavansa ohjeita, jos ei kuulu Julkisen sanan neuvostoon, joka niiden noudattamista valvoo.

Tämä oli ensimmäinen niistä kolmesta hyvästä uutisesta, jotka kerroin ”vaikuttajamarkkinointiin” erikoistuneen Ping Helsinki -yrityksen somevaikuttajille järjestämässä tilaisuudessa viime viikolla.

Toinen hyvä uutinen oli se, että JSN:n jäsenyyttä voivat hakea monenlaiset mediat. Esimerkiksi blogialustoille ei ole porttikieltoa. Mukaan hyväksyttäisiin todennäköisesti myös vaikkapa nettivideoihin tai podcasteihin perustuvia uusia medioita, kunhan ne on toimitettu journalististen periaatteiden mukaisesti.

Kolmas hyvä uutinen oli siinä, että digitaalisen journalismin rahoittaminen helpottuu huomattavasti jo ensi vuoden heinäkuussa. Silloin digitaalisten julkaisujen arvonlisävero laskee 24 prosentista kymmeneen prosenttiin.

 

Esitykseni jälkeen kukaan ei hurrannut. Journalistiksi ryhtyminen ei näyttänyt innostavan Ping Helsingin tilaisuuden osanottajia. ”Somevaikuttajiksi” itsensä määrittelevät bloggaajat ja tubettajat olivat ilmeisesti tyytyväisiä yhteistyökuvioihinsa. Ja mikäs siinä, kyllä tässä maailmassa markkinointiakin tarvitaan.

Tapaaminen sai minut silti haikeisiin tunnelmiin. Monet nuoret seuraavat JSN-medioiden sijaan näitä ”vaikuttajamarkkinointiin” erikoistuneita julkkiksia. Suomessa journalismin laatu, kansalaisten luottamus uutismedioihin ja valeuutisten vastustuskyky ovat tutkimusten mukaan maailman huippua. Mutta kaikki tämä koskee vain meitä vanhempia ihmisiä. Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin.

Ja tämä on ihan meidän syytämme. Me vanhemman polven toimittajat emme ole huolehtineet seuraavasta polvesta. Nuorten digitaaliset kokeilut eivät ole saaneet alkuvaiheissaan tukea, joka olisi mahdollistanut journalistisen sisällön kehittämisen.

2000-luku on ollut tässä suhteessa hukattu vuosisata. Yritysmaailmassa digitaaliset startup-yritykset ovat olleet muoti-ilmiö, mutta journalismissa niitä ei ole syntynyt juuri lainkaan. Mieleeni tulevat vain Long Play ja Mustread.

Valtion tuet ovat menneet perinteisten medioiden henkiinjäämiskamppailuun. Tai sitten insinööreille, kuten hallituksen vuonna 2014 myöntämä 30 miljoonan euron median innovaatiotuki. Sen suurimmat hyödyt valuivat ohjelmistoyrityksille, kuten Journalistin viime numerossa kerrottiin.

Jos saisin toivoa yhden asian seuraavaan hallitusohjelmaan, se olisi juuri tämän asian korjaaminen. Pelastetaan nuoret journalismin pariin tukemalla startup-medioita.

Moni tubettaja saattaisi haluta vaikuttajamarkkinoinnin sijaan vaikuttaa itse asioihin. Aivan kuten nuoret toimittajat ovat maailman sivu halunneet.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta