Ping, te siellä!

JOURNALISTI
9.11.2018

Elina Grundström

Twitter: @elinagrundstrom

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Tiesitkö, että Journalistin ohjeita saa noudattaa mielin määrin, vaikka ei olisi töissä Julkisen sanan neuvostoon kuuluvassa mediassa?

Asiakaslehtien tekijät yleensä käyttävätkin niitä soveltuvin osin. Tiedot saa tarkistaa ja haastateltavan oikeuksia saa kunnioittaa, vaikka lehti olisi yritysviestintää eikä journalismia.

Journalistin ohjeita voivat vapaasti lukea ja hyödyntää myös sisältömarkkinoinnista leipänsä saavat bloggaajat. Ainoa ehto on, ettei kukaan ilmoita noudattavansa ohjeita, jos ei kuulu Julkisen sanan neuvostoon, joka niiden noudattamista valvoo.

Tämä oli ensimmäinen niistä kolmesta hyvästä uutisesta, jotka kerroin ”vaikuttajamarkkinointiin” erikoistuneen Ping Helsinki -yrityksen somevaikuttajille järjestämässä tilaisuudessa viime viikolla.

Toinen hyvä uutinen oli se, että JSN:n jäsenyyttä voivat hakea monenlaiset mediat. Esimerkiksi blogialustoille ei ole porttikieltoa. Mukaan hyväksyttäisiin todennäköisesti myös vaikkapa nettivideoihin tai podcasteihin perustuvia uusia medioita, kunhan ne on toimitettu journalististen periaatteiden mukaisesti.

Kolmas hyvä uutinen oli siinä, että digitaalisen journalismin rahoittaminen helpottuu huomattavasti jo ensi vuoden heinäkuussa. Silloin digitaalisten julkaisujen arvonlisävero laskee 24 prosentista kymmeneen prosenttiin.

 

Esitykseni jälkeen kukaan ei hurrannut. Journalistiksi ryhtyminen ei näyttänyt innostavan Ping Helsingin tilaisuuden osanottajia. ”Somevaikuttajiksi” itsensä määrittelevät bloggaajat ja tubettajat olivat ilmeisesti tyytyväisiä yhteistyökuvioihinsa. Ja mikäs siinä, kyllä tässä maailmassa markkinointiakin tarvitaan.

Tapaaminen sai minut silti haikeisiin tunnelmiin. Monet nuoret seuraavat JSN-medioiden sijaan näitä ”vaikuttajamarkkinointiin” erikoistuneita julkkiksia. Suomessa journalismin laatu, kansalaisten luottamus uutismedioihin ja valeuutisten vastustuskyky ovat tutkimusten mukaan maailman huippua. Mutta kaikki tämä koskee vain meitä vanhempia ihmisiä. Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin.

Ja tämä on ihan meidän syytämme. Me vanhemman polven toimittajat emme ole huolehtineet seuraavasta polvesta. Nuorten digitaaliset kokeilut eivät ole saaneet alkuvaiheissaan tukea, joka olisi mahdollistanut journalistisen sisällön kehittämisen.

2000-luku on ollut tässä suhteessa hukattu vuosisata. Yritysmaailmassa digitaaliset startup-yritykset ovat olleet muoti-ilmiö, mutta journalismissa niitä ei ole syntynyt juuri lainkaan. Mieleeni tulevat vain Long Play ja Mustread.

Valtion tuet ovat menneet perinteisten medioiden henkiinjäämiskamppailuun. Tai sitten insinööreille, kuten hallituksen vuonna 2014 myöntämä 30 miljoonan euron median innovaatiotuki. Sen suurimmat hyödyt valuivat ohjelmistoyrityksille, kuten Journalistin viime numerossa kerrottiin.

Jos saisin toivoa yhden asian seuraavaan hallitusohjelmaan, se olisi juuri tämän asian korjaaminen. Pelastetaan nuoret journalismin pariin tukemalla startup-medioita.

Moni tubettaja saattaisi haluta vaikuttajamarkkinoinnin sijaan vaikuttaa itse asioihin. Aivan kuten nuoret toimittajat ovat maailman sivu halunneet.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta