Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.
JOURNALISTI
9.11.2018

Elina Grundström

Twitter: @elinagrundstrom

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Tiesitkö, että Journalistin ohjeita saa noudattaa mielin määrin, vaikka ei olisi töissä Julkisen sanan neuvostoon kuuluvassa mediassa?

Asiakaslehtien tekijät yleensä käyttävätkin niitä soveltuvin osin. Tiedot saa tarkistaa ja haastateltavan oikeuksia saa kunnioittaa, vaikka lehti olisi yritysviestintää eikä journalismia.

Journalistin ohjeita voivat vapaasti lukea ja hyödyntää myös sisältömarkkinoinnista leipänsä saavat bloggaajat. Ainoa ehto on, ettei kukaan ilmoita noudattavansa ohjeita, jos ei kuulu Julkisen sanan neuvostoon, joka niiden noudattamista valvoo.

Tämä oli ensimmäinen niistä kolmesta hyvästä uutisesta, jotka kerroin ”vaikuttajamarkkinointiin” erikoistuneen Ping Helsinki -yrityksen somevaikuttajille järjestämässä tilaisuudessa viime viikolla.

Toinen hyvä uutinen oli se, että JSN:n jäsenyyttä voivat hakea monenlaiset mediat. Esimerkiksi blogialustoille ei ole porttikieltoa. Mukaan hyväksyttäisiin todennäköisesti myös vaikkapa nettivideoihin tai podcasteihin perustuvia uusia medioita, kunhan ne on toimitettu journalististen periaatteiden mukaisesti.

Kolmas hyvä uutinen oli siinä, että digitaalisen journalismin rahoittaminen helpottuu huomattavasti jo ensi vuoden heinäkuussa. Silloin digitaalisten julkaisujen arvonlisävero laskee 24 prosentista kymmeneen prosenttiin.

 

Esitykseni jälkeen kukaan ei hurrannut. Journalistiksi ryhtyminen ei näyttänyt innostavan Ping Helsingin tilaisuuden osanottajia. ”Somevaikuttajiksi” itsensä määrittelevät bloggaajat ja tubettajat olivat ilmeisesti tyytyväisiä yhteistyökuvioihinsa. Ja mikäs siinä, kyllä tässä maailmassa markkinointiakin tarvitaan.

Tapaaminen sai minut silti haikeisiin tunnelmiin. Monet nuoret seuraavat JSN-medioiden sijaan näitä ”vaikuttajamarkkinointiin” erikoistuneita julkkiksia. Suomessa journalismin laatu, kansalaisten luottamus uutismedioihin ja valeuutisten vastustuskyky ovat tutkimusten mukaan maailman huippua. Mutta kaikki tämä koskee vain meitä vanhempia ihmisiä. Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin.

Ja tämä on ihan meidän syytämme. Me vanhemman polven toimittajat emme ole huolehtineet seuraavasta polvesta. Nuorten digitaaliset kokeilut eivät ole saaneet alkuvaiheissaan tukea, joka olisi mahdollistanut journalistisen sisällön kehittämisen.

2000-luku on ollut tässä suhteessa hukattu vuosisata. Yritysmaailmassa digitaaliset startup-yritykset ovat olleet muoti-ilmiö, mutta journalismissa niitä ei ole syntynyt juuri lainkaan. Mieleeni tulevat vain Long Play ja Mustread.

Valtion tuet ovat menneet perinteisten medioiden henkiinjäämiskamppailuun. Tai sitten insinööreille, kuten hallituksen vuonna 2014 myöntämä 30 miljoonan euron median innovaatiotuki. Sen suurimmat hyödyt valuivat ohjelmistoyrityksille, kuten Journalistin viime numerossa kerrottiin.

Jos saisin toivoa yhden asian seuraavaan hallitusohjelmaan, se olisi juuri tämän asian korjaaminen. Pelastetaan nuoret journalismin pariin tukemalla startup-medioita.

Moni tubettaja saattaisi haluta vaikuttajamarkkinoinnin sijaan vaikuttaa itse asioihin. Aivan kuten nuoret toimittajat ovat maailman sivu halunneet.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta