Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

JOURNALISTI
9.11.2018

Janne Arola, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

Journalistiliitto päätti lokakuussa siirtää sijoitusvarallisuutensa pois Danske Bankista pankin Viron-yksikössä vuosien mittaan tapahtuneen rahanpesun vuoksi.

”Jos varainhoitajapankkimme pyörittää 200 miljardin suuruista rahanpesua ainakin osittain siitä tietäen mutta puuttumatta, ei meillä oikein ollut muuta vaihtoehtoa”, perustelee talousvaliokunnan puheenjohtaja ja liiton hallituksen jäsen Marko Laitala.

Liitto kilpailuttaa parhaillaan varainhoitajia ja pyrkii valitsemaan uuden vielä tämän vuoden puolella.

Liiton sijoitusvarallisuudesta noin kuusi miljoonaa euroa on ollut Danske Bankin hoidettavana. Loput noin 18 miljoonan euron rahastosijoituksista on Evli Pankissa. Maantieteellisesti sijoituksista 80 prosenttia on jakautunut Suomeen, Eurooppaan ja kehittyville markkinoille, loput lähinnä Pohjois-Amerikkaan ja globaaleihin rahastoihin.

Tällä hetkellä varoista on osakerahastoissa 46 prosenttia ja erilaisissa korkoinstrumenteissa 54 prosenttia.

”Viime vuosien taloustilanteessa on painotettu osakkeita, koska muualta on saanut tuottoa huonommin”, Laitala sanoo.

Lisäksi liiton omaisuudesta kuutisen miljoonaa euroa on sijoitettu kiinteistöihin.

 

Liiton hallitus on pari vuotta sitten hyväksynyt eettisen sijoittamisen periaatteet, joita varainhoitajien edellytetään noudattavan. Ohjeissa vaaditaan, että sijoituskohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin, lapsityövoimakieltoon, työturvallisuuteen, ihmisoikeuksiin sekä korruption vastaisuuteen.

Sijoitusvarallisuuden suuresta määrästä johtuen liitto valvoo eettisten ohjeiden noudattamista lähinnä varainhoitajien kaksi kertaa vuodessa toimittamien vastuullisuusraporttien perusteella. Liiton sijoituksia on tuhansissa yrityksissä, joten reaaliaikaisempi seuranta ei olisi edes mahdollista.

”Eettiseen ja vastuulliseen sijoittamiseen kannattaa panostaa, koska se myös tuottaa hyvin, kun skandaaleja ei tule syliin”, sanoo liiton talous- ja hallintojohtaja Helena Visti.

Sijoitustuotot ovat ylipäätään merkittävä osa liiton toimintabudjettia.

”On tärkeää, että sijoitukset tuottavat, koska jäsenmaksuilla ei pystytä kattamaan kaikkia toiminnan kuluja.”



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta