Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen, 38, aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hän on työskennellyt lehdessä määräaikaisena keväästä 2016 lähtien. Katainen on työskennellyt myös Kalevassa, Turun Sanomissa ja freelancerina. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri, ja on julkaisemassa valokuvataidekirjaa Peace Dance.

JOURNALISTI
9.11.2018

Marja Honkonen, teksti

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Miten päädyit tehtävääsi?

Hain ensin kesäkuvaajaksi, ja tykkäsin olla täällä. En ollut perehtynyt maatalouteen aiemmin, mutta on ollut mielenkiintoista nähdä, miten monipuolisesti aihetta voi käsitellä. Pidän myös ajamisesta. Ajokilometrejä voi kertyä jopa tuhat viikossa.

 

Mistä pidät työssäsi eniten?

Vaihtelevuudesta ja siitä, että kamera on tasa-arvon väline. Kuka tahansa kameran edessä onkin, poliitikko, presidentti tai maatalousyrittäjä, he ovat samassa asemassa. Minua kiehtoo, että kohtaan aina ihmisen, en titteliä.

 

Mikä on hankalinta?

Kiire. Lyhyessäkin ajassa voi saada timanttisen otoksen, mutta mitä enemmän kuvaustilanteessa on aikaa, sitä syvemmälle pääsee.

 

Maaseudun Tulevaisuus on MTK:n pää-äänenkannattaja. Näkyykö se kuvajournalismissa?

Kun on kyse ihmisten elinkeinosta, tottakai näytetään parhaat puolet. Se on minusta ymmärrettävää. Kuka tahansa, joka esiintyy jossain lehdessä, haluaa olla hyvässä valossa. Monet lukijat ovat itsekin jonkun alan maataloustuottajia, ja se otetaan huomioon.

 

Ovatko jotkut aiheet vaikeita?

Kuvajournalistin on pystyttävä kuvaamaan myös vaikeita aiheita. Kaikilla meillä on omat vakaumuksemme, mutta jostakin asiasta raportoiminen ei tee lehtikuvaajasta sen asian puolestapuhujaa.

 

Miten suomalaisilla maatalousyrittäjillä menee?

Vaihtelevasti. Tämä vuosi on ollut kuivuuden vuoksi haastava, ja se on näkynyt kaikessa. Olen aina ihmetellyt, kuinka paljon sinnikkyyttä ja omistautumista maaviljely vaatii. On silti paljon myös positiivista kuvaa: nuoria maatalousyrittäjiä, jotka ovat löytäneet paikkansa.

 

Onko työ muuttanut suhtautumistasi ruuantuotantoon?

On. Sadon onnistuminen on kiinni monesta muuttujasta. Kasvinviljelytiloilla yllätti tuotantotapojen monipuolisuus. Eläintiloilla taas mietin, millaisen elämän eläimet elävät. Kuluttajien valinnoilla on merkitystä.

 

Millaiselle keikalle lähdet mieluiten?

Kun mennään haastattelemaan omaan asiaansa intohimoisesti suhtautuvaa ihmistä. Silloin sytyn itsekin aiheesta. Tykkään kyllä myös kuvata hevosia. Olen vanha heppatyttö.

 

Kumpaa on helpompi kuvata, ihmistä vai eläintä?

Ihmistä voi ohjeistaa, hän kuuntelee ja yleensä tottelee. Eläintenkin aitaukseen on kyllä kiva mennä. Eläin on aina oma itsensä, mutta kiinnostunut vain sen aikaa kuin on kiinnostunut. Tai sitten se on liiankin kiinnostunut. Esimerkiksi lehmät ovat sekä uteliaita että arkoja. Niskaan voi kesken kuvauksen osua märkä turpa.

Sanne Katainen, 38, aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hän on työskennellyt lehdessä määräaikaisena keväästä 2016 lähtien. Katainen on työskennellyt myös Kalevassa, Turun Sanomissa ja freelancerina. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri, ja on julkaisemassa valokuvataidekirjaa Peace Dance.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta