Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen, 38, aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hän on työskennellyt lehdessä määräaikaisena keväästä 2016 lähtien. Katainen on työskennellyt myös Kalevassa, Turun Sanomissa ja freelancerina. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri, ja on julkaisemassa valokuvataidekirjaa Peace Dance.

JOURNALISTI
9.11.2018

Marja Honkonen, teksti

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Miten päädyit tehtävääsi?

Hain ensin kesäkuvaajaksi, ja tykkäsin olla täällä. En ollut perehtynyt maatalouteen aiemmin, mutta on ollut mielenkiintoista nähdä, miten monipuolisesti aihetta voi käsitellä. Pidän myös ajamisesta. Ajokilometrejä voi kertyä jopa tuhat viikossa.

 

Mistä pidät työssäsi eniten?

Vaihtelevuudesta ja siitä, että kamera on tasa-arvon väline. Kuka tahansa kameran edessä onkin, poliitikko, presidentti tai maatalousyrittäjä, he ovat samassa asemassa. Minua kiehtoo, että kohtaan aina ihmisen, en titteliä.

 

Mikä on hankalinta?

Kiire. Lyhyessäkin ajassa voi saada timanttisen otoksen, mutta mitä enemmän kuvaustilanteessa on aikaa, sitä syvemmälle pääsee.

 

Maaseudun Tulevaisuus on MTK:n pää-äänenkannattaja. Näkyykö se kuvajournalismissa?

Kun on kyse ihmisten elinkeinosta, tottakai näytetään parhaat puolet. Se on minusta ymmärrettävää. Kuka tahansa, joka esiintyy jossain lehdessä, haluaa olla hyvässä valossa. Monet lukijat ovat itsekin jonkun alan maataloustuottajia, ja se otetaan huomioon.

 

Ovatko jotkut aiheet vaikeita?

Kuvajournalistin on pystyttävä kuvaamaan myös vaikeita aiheita. Kaikilla meillä on omat vakaumuksemme, mutta jostakin asiasta raportoiminen ei tee lehtikuvaajasta sen asian puolestapuhujaa.

 

Miten suomalaisilla maatalousyrittäjillä menee?

Vaihtelevasti. Tämä vuosi on ollut kuivuuden vuoksi haastava, ja se on näkynyt kaikessa. Olen aina ihmetellyt, kuinka paljon sinnikkyyttä ja omistautumista maaviljely vaatii. On silti paljon myös positiivista kuvaa: nuoria maatalousyrittäjiä, jotka ovat löytäneet paikkansa.

 

Onko työ muuttanut suhtautumistasi ruuantuotantoon?

On. Sadon onnistuminen on kiinni monesta muuttujasta. Kasvinviljelytiloilla yllätti tuotantotapojen monipuolisuus. Eläintiloilla taas mietin, millaisen elämän eläimet elävät. Kuluttajien valinnoilla on merkitystä.

 

Millaiselle keikalle lähdet mieluiten?

Kun mennään haastattelemaan omaan asiaansa intohimoisesti suhtautuvaa ihmistä. Silloin sytyn itsekin aiheesta. Tykkään kyllä myös kuvata hevosia. Olen vanha heppatyttö.

 

Kumpaa on helpompi kuvata, ihmistä vai eläintä?

Ihmistä voi ohjeistaa, hän kuuntelee ja yleensä tottelee. Eläintenkin aitaukseen on kyllä kiva mennä. Eläin on aina oma itsensä, mutta kiinnostunut vain sen aikaa kuin on kiinnostunut. Tai sitten se on liiankin kiinnostunut. Esimerkiksi lehmät ovat sekä uteliaita että arkoja. Niskaan voi kesken kuvauksen osua märkä turpa.

Sanne Katainen, 38, aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hän on työskennellyt lehdessä määräaikaisena keväästä 2016 lähtien. Katainen on työskennellyt myös Kalevassa, Turun Sanomissa ja freelancerina. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri, ja on julkaisemassa valokuvataidekirjaa Peace Dance.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta