Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Sanne Katainen, 38, aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hän on työskennellyt lehdessä määräaikaisena keväästä 2016 lähtien. Katainen on työskennellyt myös Kalevassa, Turun Sanomissa ja freelancerina. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri, ja on julkaisemassa valokuvataidekirjaa Peace Dance.

JOURNALISTI
9.11.2018

Marja Honkonen, teksti

Miten päädyit tehtävääsi?

Hain ensin kesäkuvaajaksi, ja tykkäsin olla täällä. En ollut perehtynyt maatalouteen aiemmin, mutta on ollut mielenkiintoista nähdä, miten monipuolisesti aihetta voi käsitellä. Pidän myös ajamisesta. Ajokilometrejä voi kertyä jopa tuhat viikossa.

 

Mistä pidät työssäsi eniten?

Vaihtelevuudesta ja siitä, että kamera on tasa-arvon väline. Kuka tahansa kameran edessä onkin, poliitikko, presidentti tai maatalousyrittäjä, he ovat samassa asemassa. Minua kiehtoo, että kohtaan aina ihmisen, en titteliä.

 

Mikä on hankalinta?

Kiire. Lyhyessäkin ajassa voi saada timanttisen otoksen, mutta mitä enemmän kuvaustilanteessa on aikaa, sitä syvemmälle pääsee.

 

Maaseudun Tulevaisuus on MTK:n pää-äänenkannattaja. Näkyykö se kuvajournalismissa?

Kun on kyse ihmisten elinkeinosta, tottakai näytetään parhaat puolet. Se on minusta ymmärrettävää. Kuka tahansa, joka esiintyy jossain lehdessä, haluaa olla hyvässä valossa. Monet lukijat ovat itsekin jonkun alan maataloustuottajia, ja se otetaan huomioon.

 

Ovatko jotkut aiheet vaikeita?

Kuvajournalistin on pystyttävä kuvaamaan myös vaikeita aiheita. Kaikilla meillä on omat vakaumuksemme, mutta jostakin asiasta raportoiminen ei tee lehtikuvaajasta sen asian puolestapuhujaa.

 

Miten suomalaisilla maatalousyrittäjillä menee?

Vaihtelevasti. Tämä vuosi on ollut kuivuuden vuoksi haastava, ja se on näkynyt kaikessa. Olen aina ihmetellyt, kuinka paljon sinnikkyyttä ja omistautumista maaviljely vaatii. On silti paljon myös positiivista kuvaa: nuoria maatalousyrittäjiä, jotka ovat löytäneet paikkansa.

 

Onko työ muuttanut suhtautumistasi ruuantuotantoon?

On. Sadon onnistuminen on kiinni monesta muuttujasta. Kasvinviljelytiloilla yllätti tuotantotapojen monipuolisuus. Eläintiloilla taas mietin, millaisen elämän eläimet elävät. Kuluttajien valinnoilla on merkitystä.

 

Millaiselle keikalle lähdet mieluiten?

Kun mennään haastattelemaan omaan asiaansa intohimoisesti suhtautuvaa ihmistä. Silloin sytyn itsekin aiheesta. Tykkään kyllä myös kuvata hevosia. Olen vanha heppatyttö.

 

Kumpaa on helpompi kuvata, ihmistä vai eläintä?

Ihmistä voi ohjeistaa, hän kuuntelee ja yleensä tottelee. Eläintenkin aitaukseen on kyllä kiva mennä. Eläin on aina oma itsensä, mutta kiinnostunut vain sen aikaa kuin on kiinnostunut. Tai sitten se on liiankin kiinnostunut. Esimerkiksi lehmät ovat sekä uteliaita että arkoja. Niskaan voi kesken kuvauksen osua märkä turpa.

Sanne Katainen, 38, aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hän on työskennellyt lehdessä määräaikaisena keväästä 2016 lähtien. Katainen on työskennellyt myös Kalevassa, Turun Sanomissa ja freelancerina. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri, ja on julkaisemassa valokuvataidekirjaa Peace Dance.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta