Lopeta työsi, kehottavat Taliban ja Migri

JOURNALISTI
9.11.2018

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Luovu työstäsi toimittajana. Lakkaa penkomasta asioita, jotka eivät sinulle kuulu. Älä kirjoita kriittisesti hallituksesta tai uskonnosta, älä raportoi väärinkäytöksistä, älä ylipäätään tee työtäsi. Muussa tapauksessa sinut tapetaan.

Suunnilleen tällaisia viestejä ovat saaneet turvapaikkaa Suomesta hakeneet toimittajat kotimaissaan, esimerkiksi Afganistanissa, Somaliassa ja Irakissa. Maat, joista saapuu paljon turvapaikanhakijoita, ovat tyypillisesti lehdistönvapausindeksin häntäpäässä ja toimittajille erityisen vaarallisia.

Turvapaikanhakijatoimittajat ovat usein alansa kovia ammattilaisia, jotka ovat työskennelleet erittäin vaikeissa oloissa ja tehneet työtään huolimatta siihen liittyvästä kuolemanvaarasta. Uhka on konkreettinen: journalisteja tapetaan koko ajan.

Toimittajat ovat jatkaneet työtään paitsi inhimillisistä syistä – perhe on ruokittava ja tämä on ammatti, jonka he ovat opiskelleet ja jossa he ovat hyviä – myös ylevämpien päämäärien takia. Usko vapaaseen tiedonvälitykseen, velvollisuus kertoa ihmisille maan tapahtumista sekä ymmärrys journalismin välttämättömyydestä yhteiskuntaa rakennettaessa saavat jatkamaan.

Kun tilanne käy liian vaaralliseksi, on journalistin paettava. Jos hän päätyy Suomeen saakka, on hän usein yhteydessä Journalistiliittoon. Liitto on jo vuosia auttanut turvapaikkaa hakevia kollegoja esimerkiksi kirjoittamalla lausuntoja sekä kuvauksia toimittajien oloista lähtömaissa.

Joissain tapauksissa – jos toimittaja on vaikkapa julkkis lähtömaassaan – hän saa turvaa helpommin. Toisinaan käy ilmi, ettei päätöstä tekevällä viranomaisella ole alkeellistakaan ymmärrystä siitä, millaista journalistin työ on ja mitä riskejä siihen turvattomissa maissa sisältyy – myös muilla kuin julkkistoimittajilla.

Maahanmuuttoviraston ohje saattaa olla sama kuin Talibanin: luovu työstäsi toimittajana. Älä kirjoita kriittisesti hallituksesta tai uskonnosta, älä raportoi väärinkäytöksistä, älä ylipäätään tee työtäsi. Silloin voit palata turvallisesti.

Jos ammatista luopuminen takaisi turvallisuuden, neuvossa voisi olla itua. Näin ei kuitenkaan journalistien kohdalla useinkaan ole. Jopa Suomessa toimittajaa jaksetaan vainota vuosikausia yhden jutun takia – joskaan ei yhtä kohtalokkain seurauksin. Vainoajan muisti ei muualla ole sen lyhyempi.

Miten Suomi voisi auttaa täältä turvaa hakevia toimittajia edistämään vapaata tiedonvälitystä ja demokratiaa toimittajan lähtömaassa? Miten työnantajat Suomessa voisivat hyödyntää tänne saapuneiden toimittajien asiantuntemusta?

Lue lisää: Kuolet jos et lopeta - kolmen turvapaikkaa hakeneen journalistin tarina

MV-oikeudenkäynnin seuraava askel

Käräjäoikeus osoitti lokakuussa ymmärtävänsä, miten netti toimii. MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin tuomittiin lähes kahden vuoden vankeuteen, Johan Bäckman vuoden ehdolliseen vankeuteen. Maksettavaa määrättiin noin 136 000 euroa.

Tuomiosta käy ilmi, että oikeus on perehtynyt nettihäirintään. Se otti kantaa esimerkiksi maalittamiseen, tägäämiseen ja meemeihin häirinnän ja vainoamisen muotona.

Seuraava askel on lain saattaminen ajan tasalle. Journalistin uhkaaminen ei saa olla asianomistajarikos. Journalistin uhkaaminen hänen työnsä takia ei ole vain henkilön vaan vapaan tiedonvälityksen uhkaamista. Sosiaalisen median alustat on saatava vastuuseen niiden kautta jaetuista vihasisällöistä ja viranomaisilla on oltava halu, osaaminen ja resurssit toimia.

Lue lisää: Vihakampanja käynnistyy, toimi näin: ohjeita, mitä tehdä, kun häirintä osuu itseen, kollegaan tai alaiseen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta