Lopeta työsi, kehottavat Taliban ja Migri

JOURNALISTI
9.11.2018

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Luovu työstäsi toimittajana. Lakkaa penkomasta asioita, jotka eivät sinulle kuulu. Älä kirjoita kriittisesti hallituksesta tai uskonnosta, älä raportoi väärinkäytöksistä, älä ylipäätään tee työtäsi. Muussa tapauksessa sinut tapetaan.

Suunnilleen tällaisia viestejä ovat saaneet turvapaikkaa Suomesta hakeneet toimittajat kotimaissaan, esimerkiksi Afganistanissa, Somaliassa ja Irakissa. Maat, joista saapuu paljon turvapaikanhakijoita, ovat tyypillisesti lehdistönvapausindeksin häntäpäässä ja toimittajille erityisen vaarallisia.

Turvapaikanhakijatoimittajat ovat usein alansa kovia ammattilaisia, jotka ovat työskennelleet erittäin vaikeissa oloissa ja tehneet työtään huolimatta siihen liittyvästä kuolemanvaarasta. Uhka on konkreettinen: journalisteja tapetaan koko ajan.

Toimittajat ovat jatkaneet työtään paitsi inhimillisistä syistä – perhe on ruokittava ja tämä on ammatti, jonka he ovat opiskelleet ja jossa he ovat hyviä – myös ylevämpien päämäärien takia. Usko vapaaseen tiedonvälitykseen, velvollisuus kertoa ihmisille maan tapahtumista sekä ymmärrys journalismin välttämättömyydestä yhteiskuntaa rakennettaessa saavat jatkamaan.

Kun tilanne käy liian vaaralliseksi, on journalistin paettava. Jos hän päätyy Suomeen saakka, on hän usein yhteydessä Journalistiliittoon. Liitto on jo vuosia auttanut turvapaikkaa hakevia kollegoja esimerkiksi kirjoittamalla lausuntoja sekä kuvauksia toimittajien oloista lähtömaissa.

Joissain tapauksissa – jos toimittaja on vaikkapa julkkis lähtömaassaan – hän saa turvaa helpommin. Toisinaan käy ilmi, ettei päätöstä tekevällä viranomaisella ole alkeellistakaan ymmärrystä siitä, millaista journalistin työ on ja mitä riskejä siihen turvattomissa maissa sisältyy – myös muilla kuin julkkistoimittajilla.

Maahanmuuttoviraston ohje saattaa olla sama kuin Talibanin: luovu työstäsi toimittajana. Älä kirjoita kriittisesti hallituksesta tai uskonnosta, älä raportoi väärinkäytöksistä, älä ylipäätään tee työtäsi. Silloin voit palata turvallisesti.

Jos ammatista luopuminen takaisi turvallisuuden, neuvossa voisi olla itua. Näin ei kuitenkaan journalistien kohdalla useinkaan ole. Jopa Suomessa toimittajaa jaksetaan vainota vuosikausia yhden jutun takia – joskaan ei yhtä kohtalokkain seurauksin. Vainoajan muisti ei muualla ole sen lyhyempi.

Miten Suomi voisi auttaa täältä turvaa hakevia toimittajia edistämään vapaata tiedonvälitystä ja demokratiaa toimittajan lähtömaassa? Miten työnantajat Suomessa voisivat hyödyntää tänne saapuneiden toimittajien asiantuntemusta?

Lue lisää: Kuolet jos et lopeta - kolmen turvapaikkaa hakeneen journalistin tarina

MV-oikeudenkäynnin seuraava askel

Käräjäoikeus osoitti lokakuussa ymmärtävänsä, miten netti toimii. MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin tuomittiin lähes kahden vuoden vankeuteen, Johan Bäckman vuoden ehdolliseen vankeuteen. Maksettavaa määrättiin noin 136 000 euroa.

Tuomiosta käy ilmi, että oikeus on perehtynyt nettihäirintään. Se otti kantaa esimerkiksi maalittamiseen, tägäämiseen ja meemeihin häirinnän ja vainoamisen muotona.

Seuraava askel on lain saattaminen ajan tasalle. Journalistin uhkaaminen ei saa olla asianomistajarikos. Journalistin uhkaaminen hänen työnsä takia ei ole vain henkilön vaan vapaan tiedonvälityksen uhkaamista. Sosiaalisen median alustat on saatava vastuuseen niiden kautta jaetuista vihasisällöistä ja viranomaisilla on oltava halu, osaaminen ja resurssit toimia.

Lue lisää: Vihakampanja käynnistyy, toimi näin: ohjeita, mitä tehdä, kun häirintä osuu itseen, kollegaan tai alaiseen.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta