Lopeta työsi, kehottavat Taliban ja Migri

JOURNALISTI
9.11.2018

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Luovu työstäsi toimittajana. Lakkaa penkomasta asioita, jotka eivät sinulle kuulu. Älä kirjoita kriittisesti hallituksesta tai uskonnosta, älä raportoi väärinkäytöksistä, älä ylipäätään tee työtäsi. Muussa tapauksessa sinut tapetaan.

Suunnilleen tällaisia viestejä ovat saaneet turvapaikkaa Suomesta hakeneet toimittajat kotimaissaan, esimerkiksi Afganistanissa, Somaliassa ja Irakissa. Maat, joista saapuu paljon turvapaikanhakijoita, ovat tyypillisesti lehdistönvapausindeksin häntäpäässä ja toimittajille erityisen vaarallisia.

Turvapaikanhakijatoimittajat ovat usein alansa kovia ammattilaisia, jotka ovat työskennelleet erittäin vaikeissa oloissa ja tehneet työtään huolimatta siihen liittyvästä kuolemanvaarasta. Uhka on konkreettinen: journalisteja tapetaan koko ajan.

Toimittajat ovat jatkaneet työtään paitsi inhimillisistä syistä – perhe on ruokittava ja tämä on ammatti, jonka he ovat opiskelleet ja jossa he ovat hyviä – myös ylevämpien päämäärien takia. Usko vapaaseen tiedonvälitykseen, velvollisuus kertoa ihmisille maan tapahtumista sekä ymmärrys journalismin välttämättömyydestä yhteiskuntaa rakennettaessa saavat jatkamaan.

Kun tilanne käy liian vaaralliseksi, on journalistin paettava. Jos hän päätyy Suomeen saakka, on hän usein yhteydessä Journalistiliittoon. Liitto on jo vuosia auttanut turvapaikkaa hakevia kollegoja esimerkiksi kirjoittamalla lausuntoja sekä kuvauksia toimittajien oloista lähtömaissa.

Joissain tapauksissa – jos toimittaja on vaikkapa julkkis lähtömaassaan – hän saa turvaa helpommin. Toisinaan käy ilmi, ettei päätöstä tekevällä viranomaisella ole alkeellistakaan ymmärrystä siitä, millaista journalistin työ on ja mitä riskejä siihen turvattomissa maissa sisältyy – myös muilla kuin julkkistoimittajilla.

Maahanmuuttoviraston ohje saattaa olla sama kuin Talibanin: luovu työstäsi toimittajana. Älä kirjoita kriittisesti hallituksesta tai uskonnosta, älä raportoi väärinkäytöksistä, älä ylipäätään tee työtäsi. Silloin voit palata turvallisesti.

Jos ammatista luopuminen takaisi turvallisuuden, neuvossa voisi olla itua. Näin ei kuitenkaan journalistien kohdalla useinkaan ole. Jopa Suomessa toimittajaa jaksetaan vainota vuosikausia yhden jutun takia – joskaan ei yhtä kohtalokkain seurauksin. Vainoajan muisti ei muualla ole sen lyhyempi.

Miten Suomi voisi auttaa täältä turvaa hakevia toimittajia edistämään vapaata tiedonvälitystä ja demokratiaa toimittajan lähtömaassa? Miten työnantajat Suomessa voisivat hyödyntää tänne saapuneiden toimittajien asiantuntemusta?

Lue lisää: Kuolet jos et lopeta - kolmen turvapaikkaa hakeneen journalistin tarina

MV-oikeudenkäynnin seuraava askel

Käräjäoikeus osoitti lokakuussa ymmärtävänsä, miten netti toimii. MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin tuomittiin lähes kahden vuoden vankeuteen, Johan Bäckman vuoden ehdolliseen vankeuteen. Maksettavaa määrättiin noin 136 000 euroa.

Tuomiosta käy ilmi, että oikeus on perehtynyt nettihäirintään. Se otti kantaa esimerkiksi maalittamiseen, tägäämiseen ja meemeihin häirinnän ja vainoamisen muotona.

Seuraava askel on lain saattaminen ajan tasalle. Journalistin uhkaaminen ei saa olla asianomistajarikos. Journalistin uhkaaminen hänen työnsä takia ei ole vain henkilön vaan vapaan tiedonvälityksen uhkaamista. Sosiaalisen median alustat on saatava vastuuseen niiden kautta jaetuista vihasisällöistä ja viranomaisilla on oltava halu, osaaminen ja resurssit toimia.

Lue lisää: Vihakampanja käynnistyy, toimi näin: ohjeita, mitä tehdä, kun häirintä osuu itseen, kollegaan tai alaiseen.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta