Lopeta työsi, kehottavat Taliban ja Migri

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
9.11.2018

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Luovu työstäsi toimittajana. Lakkaa penkomasta asioita, jotka eivät sinulle kuulu. Älä kirjoita kriittisesti hallituksesta tai uskonnosta, älä raportoi väärinkäytöksistä, älä ylipäätään tee työtäsi. Muussa tapauksessa sinut tapetaan.

Suunnilleen tällaisia viestejä ovat saaneet turvapaikkaa Suomesta hakeneet toimittajat kotimaissaan, esimerkiksi Afganistanissa, Somaliassa ja Irakissa. Maat, joista saapuu paljon turvapaikanhakijoita, ovat tyypillisesti lehdistönvapausindeksin häntäpäässä ja toimittajille erityisen vaarallisia.

Turvapaikanhakijatoimittajat ovat usein alansa kovia ammattilaisia, jotka ovat työskennelleet erittäin vaikeissa oloissa ja tehneet työtään huolimatta siihen liittyvästä kuolemanvaarasta. Uhka on konkreettinen: journalisteja tapetaan koko ajan.

Toimittajat ovat jatkaneet työtään paitsi inhimillisistä syistä – perhe on ruokittava ja tämä on ammatti, jonka he ovat opiskelleet ja jossa he ovat hyviä – myös ylevämpien päämäärien takia. Usko vapaaseen tiedonvälitykseen, velvollisuus kertoa ihmisille maan tapahtumista sekä ymmärrys journalismin välttämättömyydestä yhteiskuntaa rakennettaessa saavat jatkamaan.

Kun tilanne käy liian vaaralliseksi, on journalistin paettava. Jos hän päätyy Suomeen saakka, on hän usein yhteydessä Journalistiliittoon. Liitto on jo vuosia auttanut turvapaikkaa hakevia kollegoja esimerkiksi kirjoittamalla lausuntoja sekä kuvauksia toimittajien oloista lähtömaissa.

Joissain tapauksissa – jos toimittaja on vaikkapa julkkis lähtömaassaan – hän saa turvaa helpommin. Toisinaan käy ilmi, ettei päätöstä tekevällä viranomaisella ole alkeellistakaan ymmärrystä siitä, millaista journalistin työ on ja mitä riskejä siihen turvattomissa maissa sisältyy – myös muilla kuin julkkistoimittajilla.

Maahanmuuttoviraston ohje saattaa olla sama kuin Talibanin: luovu työstäsi toimittajana. Älä kirjoita kriittisesti hallituksesta tai uskonnosta, älä raportoi väärinkäytöksistä, älä ylipäätään tee työtäsi. Silloin voit palata turvallisesti.

Jos ammatista luopuminen takaisi turvallisuuden, neuvossa voisi olla itua. Näin ei kuitenkaan journalistien kohdalla useinkaan ole. Jopa Suomessa toimittajaa jaksetaan vainota vuosikausia yhden jutun takia – joskaan ei yhtä kohtalokkain seurauksin. Vainoajan muisti ei muualla ole sen lyhyempi.

Miten Suomi voisi auttaa täältä turvaa hakevia toimittajia edistämään vapaata tiedonvälitystä ja demokratiaa toimittajan lähtömaassa? Miten työnantajat Suomessa voisivat hyödyntää tänne saapuneiden toimittajien asiantuntemusta?

Lue lisää: Kuolet jos et lopeta - kolmen turvapaikkaa hakeneen journalistin tarina

MV-oikeudenkäynnin seuraava askel

Käräjäoikeus osoitti lokakuussa ymmärtävänsä, miten netti toimii. MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin tuomittiin lähes kahden vuoden vankeuteen, Johan Bäckman vuoden ehdolliseen vankeuteen. Maksettavaa määrättiin noin 136 000 euroa.

Tuomiosta käy ilmi, että oikeus on perehtynyt nettihäirintään. Se otti kantaa esimerkiksi maalittamiseen, tägäämiseen ja meemeihin häirinnän ja vainoamisen muotona.

Seuraava askel on lain saattaminen ajan tasalle. Journalistin uhkaaminen ei saa olla asianomistajarikos. Journalistin uhkaaminen hänen työnsä takia ei ole vain henkilön vaan vapaan tiedonvälityksen uhkaamista. Sosiaalisen median alustat on saatava vastuuseen niiden kautta jaetuista vihasisällöistä ja viranomaisilla on oltava halu, osaaminen ja resurssit toimia.

Lue lisää: Vihakampanja käynnistyy, toimi näin: ohjeita, mitä tehdä, kun häirintä osuu itseen, kollegaan tai alaiseen.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta