Laajeneva haitari

JOURNALISTI
9.11.2018

Vesa Heikkinen

Twitter: @tosentti

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

Päräyttäviä uutisia! Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin!

Okei, lehdenlukija kyllä ymmärtää, mitä Helsingin Sanomien (30. 10. 2018) taloussivun jutussa kerrotaan; rahaa menee jokapäiväisiin ruokaostoksiin entistä enemmän. Mutta ymmärrämmekö perin juurin, millaista kuvaa taloudesta näin luodaan ja vahvistetaan?

Ehkä emme. Syytän sumutuksesta kieliopillista metaforisuutta. Mahdollisimman epämetaforisessa kielessä toimintaa ilmaistaan verbillä, laatua adjektiivilla ja asiaa tai oliota substantiivilla. Talousteksteissä on viljalti sellaisia metaforisia valintoja, joissa ei suoraan kerrota lukijalle, kuka tekee, mitä ja kenelle. Missä luuraa taloustekstin ihminen?

Talouden maailmasta maalataan näissä aivan arkisissa uutisissa kuvaa todellisuutena, jossa asioita tapahtuu ja jossa abstraktit olennot toilailevat omin päinsä. Ihmeelliset talouden voimat määräävät, mitä jokapäiväinen papumme maksaa.

Kun ruokakoriuutisessa sanotaan, että ruoka kallistuu, tätä ruuan touhuilua selitetään näin: ”kuivan kesän aiheuttama rehun hinnannousu siirtyy tuottajahintoihin ja kauppojen hyllynreunoihin”. On siis ollut kuiva kesä. Rehun hinta on noussut. Hinnannousu on siirtynyt tuottajahintoihin ja sieltä tuotteisiin. Taloustekstille tyypilliseen tapaan tämä kaikki tapahtuu ilman ihmisen aktiivista toimintaa ja päätöksiä elämää suuremmissa markkinaprosesseissa, jonkin mahtivoiman ohjaamana.

Vaan eipä huolta. Kaikki talousuutiset eivät sentään ole hanurista; osa käsittelee haitariakin. Hesarin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ”hintojen nousu jatkunee halvimmissa tuotteissa maltillisena mutta hintahaitari laajenee, koska kuluttajien ostovoima on vahvistunut”.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta