Itse olet ekoterroristi

JOURNALISTI
9.11.2018

Marja Honkonen

Twitter: @marjahonkonen

Kirjoittaja on Journalistin toimittaja.

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Ajattelin pitkään, että Välimereen hukkuvat lapset tai tuotantoeläinten kohtelu ovat se holokausti, jota joudun selittelemään lapsenlapsilleni. Miksi en nostanut meteliä, olinhan journalisti?

Kansainvälisen ilmastopaneelin raportin ja sitä seuranneiden uutisten jälkeen olen todennut, että tässä sitä anteeksi pyydettävää riittää.

Kuten: miksi raportin vaatimien ennennäkemättömien muutosten sijaan kiistelimme metsäkadon määrittelystä ja siitä, ovatko ”arjen ekoteot” syyllistämistä, jeesustelua tai ihan vain täysin turhia?

Tai naureskelimme sille, kuinka parin prosentin kannatuksen ministeripuolue ratkoisi autoilun päästöjä keventämällä autoveroa?

Tai kauhistelimme, kuinka olut ja Luoja varjele juusto! voivat tulevaisuudessa olla luksushyödykkeitä.

Olemme toki yksimielisiä, että jotain tarttis tehdä, mediankin.

Toistaiseksi radikaalein ehdotus on ollut Vihreän Langan #entäsilmasto-kampanja. Se herättelee toimittajia ottamaan ilmastonäkökulman huomioon kaikessa journalismissa.

Siinäpä teille ennennäkemätön muutos, tulevat sukupolvet: että otettaisiin huomioon.

Lisäksi Alma Media on ottanut itselleen päästötavoitteen, ja yksi Ylen toimittaja on sitoutunut elämään ainakin vuoden kestävillä, alle kahden hiilidioksiditonnin päästöillä.

Ilta-Sanomien urheilutoimituksen päällikkö taas nimitti urheilua välinpitämättömäksi ekoterroristiksi.

Mutta tarkoittaako se, että Ilta-Sanomat ei enää raportoisi olympialaisista? Ei tietenkään tarkoita.

Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain ”oteta huomioon”, vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit. Jutut, joissa voivotellaan alhaista syntyvyyttä. Printtilehdet.

En ehdota, koska pelkään kuten muutkin, etten saisi palkkaa, jolla lentää etelään tai ostaa jauhelihaa ja luksus- (ent. arki-) juustoa.

Epäilen silti, että journalismin on eräänä päivänä katsottava peiliin tarkemmin kuin vain valitellen, että tuli julkaistua juttu halvoista lennoista. Jos koko elämäntapamme muuttuu, myös mediabisneksen täytyy.

Vihreä Lanka kehottaa toimittajia kysymään itseltään, miltä tehty journalismi näyttää kolme astetta kuumemmassa maailmassa.

Ennennäkemättömän pahalta.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta