Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.
JOURNALISTI
9.11.2018

Marja Honkonen

Twitter: @marjahonkonen

Kirjoittaja on Journalistin toimittaja.

Ajattelin pitkään, että Välimereen hukkuvat lapset tai tuotantoeläinten kohtelu ovat se holokausti, jota joudun selittelemään lapsenlapsilleni. Miksi en nostanut meteliä, olinhan journalisti?

Kansainvälisen ilmastopaneelin raportin ja sitä seuranneiden uutisten jälkeen olen todennut, että tässä sitä anteeksi pyydettävää riittää.

Kuten: miksi raportin vaatimien ennennäkemättömien muutosten sijaan kiistelimme metsäkadon määrittelystä ja siitä, ovatko ”arjen ekoteot” syyllistämistä, jeesustelua tai ihan vain täysin turhia?

Tai naureskelimme sille, kuinka parin prosentin kannatuksen ministeripuolue ratkoisi autoilun päästöjä keventämällä autoveroa?

Tai kauhistelimme, kuinka olut ja Luoja varjele juusto! voivat tulevaisuudessa olla luksushyödykkeitä.

Olemme toki yksimielisiä, että jotain tarttis tehdä, mediankin.

Toistaiseksi radikaalein ehdotus on ollut Vihreän Langan #entäsilmasto-kampanja. Se herättelee toimittajia ottamaan ilmastonäkökulman huomioon kaikessa journalismissa.

Siinäpä teille ennennäkemätön muutos, tulevat sukupolvet: että otettaisiin huomioon.

Lisäksi Alma Media on ottanut itselleen päästötavoitteen, ja yksi Ylen toimittaja on sitoutunut elämään ainakin vuoden kestävillä, alle kahden hiilidioksiditonnin päästöillä.

Ilta-Sanomien urheilutoimituksen päällikkö taas nimitti urheilua välinpitämättömäksi ekoterroristiksi.

Mutta tarkoittaako se, että Ilta-Sanomat ei enää raportoisi olympialaisista? Ei tietenkään tarkoita.

Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain ”oteta huomioon”, vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit. Jutut, joissa voivotellaan alhaista syntyvyyttä. Printtilehdet.

En ehdota, koska pelkään kuten muutkin, etten saisi palkkaa, jolla lentää etelään tai ostaa jauhelihaa ja luksus- (ent. arki-) juustoa.

Epäilen silti, että journalismin on eräänä päivänä katsottava peiliin tarkemmin kuin vain valitellen, että tuli julkaistua juttu halvoista lennoista. Jos koko elämäntapamme muuttuu, myös mediabisneksen täytyy.

Vihreä Lanka kehottaa toimittajia kysymään itseltään, miltä tehty journalismi näyttää kolme astetta kuumemmassa maailmassa.

Ennennäkemättömän pahalta.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta