Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Tre steg mot bättre interaktion

”Hur talar ni om den egna organisationen på era möten? Talar ni om vi eller dem? Möten skapar organisationer lika mycket som organisationer skapar möten och allt detta har betydelse för trivseln på arbetsplatsen och för organisationens resultat.

Ifall ni vill förbättra interaktionen på era möten och möteskulturen överlag kan man börja med tre steg.

1) Fråga er vad mötets syfte och målsättning är. Varför är vi egentligen här?

2) När ni skapat en gemensam uppfattning om målsättningen kan ni komma överens om vad ni egentligen ska göra på mötet

3) Och om målet inte uppnås – borde ni ändra på det ni gör på mötet eller på målsättningen?”

Vanligtvis är det motstridiga förväntningar som gör att många känner att det inte hände någonting viktigt på mötet.

Forskare Tomi Laapotti vid Jyväskylä universitet som disputerade i kommunikation 27 oktober 2018.

JOURNALISTI
9.11.2018

Lina Laurent, text
Johanna Sarajärvi, illustration

”Schjerfbeck.”

”Nej, säg Schjerfbeck, med v och inte med f!”

”Jag säger ju med v. Schjerfbeck.”

”Det var med f.”

”Jag är tysk. Jag kan bara säga Schjerfbeck!”

Kulturredaktör Peter Lüttge prövar en gång till och skratt fyller mötesrummet. Det är onsdag eftermiddag, klockan är ett, och kulturens veckomöte i Mediehuset i Böle. På plats finns största delen av Svenska Yles kulturredaktörer i Helsingfors. Via en videolänk deltar tre redaktörer i Vasa och via Hangout en redaktör i Åbo. I mötet medverkar sammanlagt sexton personer.

Mötet leds av Kia Svaetichin som ärinnehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle. Hon ansvarar bland annat för kulturaktualiteter, recensioner och kulturdebatter. Dessutom är hon producent för Svenska Yles livestream på bokmässan i Helsingfors (Svenska Yle streamar allt innehåll från Fiskehamnen-scenen).

Det här är Kia Svaetichins fjärde möte för dagen. Under eftermiddagen finns ytterligare två möten inprickade i kalendern.

 

Möten upptar en stor del av Kia Svaetichins arbetstid. Varje vecka har hon kring 15 fasta möten och ytterligare 10 ”spontana” möten. Förutom möten fylls arbetsdagarna av cirka 100 e-brev per dag, en hel del telefonsamtal, meddelanden via Messenger, Whatsapp och Hangout och meddelanden som skickas via olika arbetsrelaterade Facebookgrupper.

”När jag själv jobbade som redaktör hade jag jättesvårt med producenter. Vad gör de där jävla producenterna, tänkte jag ofta. Jag förstod aldrig deras arbetsbild”, säger Svaetichin, som i oktober återgick till att vara producent efter en paus på cirka åtta månader. Under pausen var hon först vårdledig och jobbade sedan som redaktör med en egen dokumentär.

Själv beskriver Svaetichin en producent som ”en arbetsmyra som ska styra upp allting”. Producenten syns sällan, får nästan aldrig positiv respons och är den som får ta emot kritiken.

”Jag får energi av våra veckomöten, när jag lyckats få igenom ett inslag som fått bra feedback eller som jättemånga läser eller när jag lyckats boka en jättebra gäst.”

Bland de otaliga mötena hör kulturens veckomöte till Kia Svaetichins favoriter. Hon gillar gruppen och är jätteintresserad av film, konst, musik och litteratur och av kulturens roll i samhället.

”Jag vill att veckomötet ska bidra till en bra stämning och till att man trivs på jobbet. Mötet är avslappnat och man ska kunna diskutera.”

I mitten av mötet tar Svaetichin upp ett ämne hon funderat mycket på under de senaste veckorna. Hon vill att de som jobbar som redaktörer i hennes grupp aldrig ska be om ursäkt när de vill träffa henne:

”Jag vet hur viktigt det är att få bolla idéer, att diskutera rubriker och att fundera på innehåll och detaljer med sin producent. Jag vill ha mer tid för er. Ni ska aldrig känna att ni inte vågar störa mig för att jag är så stressad.”

Tre steg mot bättre interaktion

”Hur talar ni om den egna organisationen på era möten? Talar ni om vi eller dem? Möten skapar organisationer lika mycket som organisationer skapar möten och allt detta har betydelse för trivseln på arbetsplatsen och för organisationens resultat.

Ifall ni vill förbättra interaktionen på era möten och möteskulturen överlag kan man börja med tre steg.

1) Fråga er vad mötets syfte och målsättning är. Varför är vi egentligen här?

2) När ni skapat en gemensam uppfattning om målsättningen kan ni komma överens om vad ni egentligen ska göra på mötet

3) Och om målet inte uppnås – borde ni ändra på det ni gör på mötet eller på målsättningen?”

Vanligtvis är det motstridiga förväntningar som gör att många känner att det inte hände någonting viktigt på mötet.

Forskare Tomi Laapotti vid Jyväskylä universitet som disputerade i kommunikation 27 oktober 2018.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta