Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartinen, 39

Työskennellyt Suomen Luonnossa tammikuusta 2017 alkaen. Kirjoitti tiedettä yleistajuistavaan #muutos-verkkolehteen 2016.

Väitteli yhteisöekologiasta ja elinympäristöjen pirstoutumisesta Helsingin yliopistossa 2011.

Työskennellyt tutkijana Ruotsin maatalousyliopistossa ja Edinburghin yliopistossa vuoteen 2016 saakka.

JOURNALISTI
9.11.2018

Nina Erho, teksti
Kai Sinervo, kuva

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

”Kun päätoimittaja ehdotti juttua ankeriaasta, tiesin jo, että lajilla on mielenkiintoinen biologia. Lisäksi ankeriaaseen liittyy yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, kuten sen kansainvälinen salakauppa ja suomalaisten jokien voimalaitokset, jotka estävät ankeriaan vaelluksen”, sanoo Suomen Luonnon toimittaja Riikka Kaartinen jutustaan Vastavirtaan, joka ilmestyi lehden numerossa 7/2018.

”Juttu oli tekeillä pitkään, koska perehdyin ankeriaan tilanteeseen sen elinkierron ehdoilla. Toukokuussa olin seuraamassa vaellusankeriaiden eli aikuisten ankeriaiden merkkaamista ja siirtoa Vääksystä Kymijoen vesivoimaloiden ja säännöstelypatojen alapuolelle. Elokuussa seurasin, kuinka ankeriaanpoikasia tuli lentorahtina Suomeen ja niitä istutettiin Lahden Vesijärveen.

Runsaissa taustatöissäni vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan. Silloin jauhoin kavereillekin, että tiesittekö tällaisesta miljardien eurojen ’norsunluukaupasta’ Euroopassa.

Ankeriaalla on muista Suomen kaloista poiketen kaksi muodonvaihdosta. Niihin liittyen pääsin avaamaan myös tieteen historiaa ja sitä, miten pitkäjänteistä tutkimusta lajien elinkierron ymmärtämiseen tarvitaan. Tutkijoilta meni vuosikymmeniä saada selville, että kaikki Euroopan ankeriaat vaeltavat Sargassomerelle kutemaan ja että ankeriaan toukat ovat sama laji, joka elää aikuisena Euroopan makeissa vesissä.

Koska olen taustaltani ekologi, innostun helposti lajien biologiasta. Toimittajan työhön veti se, että juttujen kautta voi laajemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun kuin tutkimuksien. Luontoasioista ajatellaan monesti, että ne elävät ikään kuin omaa elämäänsä, mutta kyllä ne elävät ihmisen toiminnan, kuten teollistumisen, kanssa rinta rinnan.

Etenkin ankeriaan kaltaisten lajien tilannetta tuntuu tärkeältä nostaa esiin, koska ne eivät saavuta yleisön sympatiaa yhtä helposti kuin pörröturkkiset ja kosteasilmäiset nisäkkäät.”

Riikka Kaartinen, 39

Työskennellyt Suomen Luonnossa tammikuusta 2017 alkaen. Kirjoitti tiedettä yleistajuistavaan #muutos-verkkolehteen 2016.

Väitteli yhteisöekologiasta ja elinympäristöjen pirstoutumisesta Helsingin yliopistossa 2011.

Työskennellyt tutkijana Ruotsin maatalousyliopistossa ja Edinburghin yliopistossa vuoteen 2016 saakka.

Tuomas Karemon valinta

Ylen Kulttuuricocktailin toimittaja Tuomas Karemo valitsi esiteltäväksi Suomen Luonnon toimittajan Riikka Kaartisen jutun Vastavirtaan, joka ilmestyi lehden numerossa 7/2018:

”Arvostin koulussa eniten niitä opettajia, jotka innostivat perehtymään itselleni täysin vieraaseen aiheeseen. Sama pätee nykyään toimittajiin. Tässä Riikka Kaartisen ankeriaita käsittelevässä artikkelissa kävi juuri näin – en ole erityisemmin ajatellut ankeriaita, mutta Kaartisen teksti imaisi mukaansa.

Artikkeli on elävästi kirjoitettu, hyvin taustoitettu ja sai pohtimaan aihetta monelta kantilta. Siinä on kaksi herkullista sitaattia: ’Ankeriaan kutemista ei kukaan ole vieläkään koskaan nähnyt.’ sekä ’Rikollisliigat, jotka aikaisemmin keskittyivät huumeiden salakuljettamiseen, ovat siirtyneet ankeriaisiin.’”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta