Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartinen, 39

Työskennellyt Suomen Luonnossa tammikuusta 2017 alkaen. Kirjoitti tiedettä yleistajuistavaan #muutos-verkkolehteen 2016.

Väitteli yhteisöekologiasta ja elinympäristöjen pirstoutumisesta Helsingin yliopistossa 2011.

Työskennellyt tutkijana Ruotsin maatalousyliopistossa ja Edinburghin yliopistossa vuoteen 2016 saakka.

JOURNALISTI
9.11.2018

Nina Erho, teksti
Kai Sinervo, kuva

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

”Kun päätoimittaja ehdotti juttua ankeriaasta, tiesin jo, että lajilla on mielenkiintoinen biologia. Lisäksi ankeriaaseen liittyy yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, kuten sen kansainvälinen salakauppa ja suomalaisten jokien voimalaitokset, jotka estävät ankeriaan vaelluksen”, sanoo Suomen Luonnon toimittaja Riikka Kaartinen jutustaan Vastavirtaan, joka ilmestyi lehden numerossa 7/2018.

”Juttu oli tekeillä pitkään, koska perehdyin ankeriaan tilanteeseen sen elinkierron ehdoilla. Toukokuussa olin seuraamassa vaellusankeriaiden eli aikuisten ankeriaiden merkkaamista ja siirtoa Vääksystä Kymijoen vesivoimaloiden ja säännöstelypatojen alapuolelle. Elokuussa seurasin, kuinka ankeriaanpoikasia tuli lentorahtina Suomeen ja niitä istutettiin Lahden Vesijärveen.

Runsaissa taustatöissäni vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan. Silloin jauhoin kavereillekin, että tiesittekö tällaisesta miljardien eurojen ’norsunluukaupasta’ Euroopassa.

Ankeriaalla on muista Suomen kaloista poiketen kaksi muodonvaihdosta. Niihin liittyen pääsin avaamaan myös tieteen historiaa ja sitä, miten pitkäjänteistä tutkimusta lajien elinkierron ymmärtämiseen tarvitaan. Tutkijoilta meni vuosikymmeniä saada selville, että kaikki Euroopan ankeriaat vaeltavat Sargassomerelle kutemaan ja että ankeriaan toukat ovat sama laji, joka elää aikuisena Euroopan makeissa vesissä.

Koska olen taustaltani ekologi, innostun helposti lajien biologiasta. Toimittajan työhön veti se, että juttujen kautta voi laajemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun kuin tutkimuksien. Luontoasioista ajatellaan monesti, että ne elävät ikään kuin omaa elämäänsä, mutta kyllä ne elävät ihmisen toiminnan, kuten teollistumisen, kanssa rinta rinnan.

Etenkin ankeriaan kaltaisten lajien tilannetta tuntuu tärkeältä nostaa esiin, koska ne eivät saavuta yleisön sympatiaa yhtä helposti kuin pörröturkkiset ja kosteasilmäiset nisäkkäät.”

Riikka Kaartinen, 39

Työskennellyt Suomen Luonnossa tammikuusta 2017 alkaen. Kirjoitti tiedettä yleistajuistavaan #muutos-verkkolehteen 2016.

Väitteli yhteisöekologiasta ja elinympäristöjen pirstoutumisesta Helsingin yliopistossa 2011.

Työskennellyt tutkijana Ruotsin maatalousyliopistossa ja Edinburghin yliopistossa vuoteen 2016 saakka.

Tuomas Karemon valinta

Ylen Kulttuuricocktailin toimittaja Tuomas Karemo valitsi esiteltäväksi Suomen Luonnon toimittajan Riikka Kaartisen jutun Vastavirtaan, joka ilmestyi lehden numerossa 7/2018:

”Arvostin koulussa eniten niitä opettajia, jotka innostivat perehtymään itselleni täysin vieraaseen aiheeseen. Sama pätee nykyään toimittajiin. Tässä Riikka Kaartisen ankeriaita käsittelevässä artikkelissa kävi juuri näin – en ole erityisemmin ajatellut ankeriaita, mutta Kaartisen teksti imaisi mukaansa.

Artikkeli on elävästi kirjoitettu, hyvin taustoitettu ja sai pohtimaan aihetta monelta kantilta. Siinä on kaksi herkullista sitaattia: ’Ankeriaan kutemista ei kukaan ole vieläkään koskaan nähnyt.’ sekä ’Rikollisliigat, jotka aikaisemmin keskittyivät huumeiden salakuljettamiseen, ovat siirtyneet ankeriaisiin.’”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta