Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Riikka Kaartinen, 39

Työskennellyt Suomen Luonnossa tammikuusta 2017 alkaen. Kirjoitti tiedettä yleistajuistavaan #muutos-verkkolehteen 2016.

Väitteli yhteisöekologiasta ja elinympäristöjen pirstoutumisesta Helsingin yliopistossa 2011.

Työskennellyt tutkijana Ruotsin maatalousyliopistossa ja Edinburghin yliopistossa vuoteen 2016 saakka.

JOURNALISTI
9.11.2018

Nina Erho, teksti
Kai Sinervo, kuva

”Kun päätoimittaja ehdotti juttua ankeriaasta, tiesin jo, että lajilla on mielenkiintoinen biologia. Lisäksi ankeriaaseen liittyy yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, kuten sen kansainvälinen salakauppa ja suomalaisten jokien voimalaitokset, jotka estävät ankeriaan vaelluksen”, sanoo Suomen Luonnon toimittaja Riikka Kaartinen jutustaan Vastavirtaan, joka ilmestyi lehden numerossa 7/2018.

”Juttu oli tekeillä pitkään, koska perehdyin ankeriaan tilanteeseen sen elinkierron ehdoilla. Toukokuussa olin seuraamassa vaellusankeriaiden eli aikuisten ankeriaiden merkkaamista ja siirtoa Vääksystä Kymijoen vesivoimaloiden ja säännöstelypatojen alapuolelle. Elokuussa seurasin, kuinka ankeriaanpoikasia tuli lentorahtina Suomeen ja niitä istutettiin Lahden Vesijärveen.

Runsaissa taustatöissäni vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan. Silloin jauhoin kavereillekin, että tiesittekö tällaisesta miljardien eurojen ’norsunluukaupasta’ Euroopassa.

Ankeriaalla on muista Suomen kaloista poiketen kaksi muodonvaihdosta. Niihin liittyen pääsin avaamaan myös tieteen historiaa ja sitä, miten pitkäjänteistä tutkimusta lajien elinkierron ymmärtämiseen tarvitaan. Tutkijoilta meni vuosikymmeniä saada selville, että kaikki Euroopan ankeriaat vaeltavat Sargassomerelle kutemaan ja että ankeriaan toukat ovat sama laji, joka elää aikuisena Euroopan makeissa vesissä.

Koska olen taustaltani ekologi, innostun helposti lajien biologiasta. Toimittajan työhön veti se, että juttujen kautta voi laajemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun kuin tutkimuksien. Luontoasioista ajatellaan monesti, että ne elävät ikään kuin omaa elämäänsä, mutta kyllä ne elävät ihmisen toiminnan, kuten teollistumisen, kanssa rinta rinnan.

Etenkin ankeriaan kaltaisten lajien tilannetta tuntuu tärkeältä nostaa esiin, koska ne eivät saavuta yleisön sympatiaa yhtä helposti kuin pörröturkkiset ja kosteasilmäiset nisäkkäät.”

Riikka Kaartinen, 39

Työskennellyt Suomen Luonnossa tammikuusta 2017 alkaen. Kirjoitti tiedettä yleistajuistavaan #muutos-verkkolehteen 2016.

Väitteli yhteisöekologiasta ja elinympäristöjen pirstoutumisesta Helsingin yliopistossa 2011.

Työskennellyt tutkijana Ruotsin maatalousyliopistossa ja Edinburghin yliopistossa vuoteen 2016 saakka.

Tuomas Karemon valinta

Ylen Kulttuuricocktailin toimittaja Tuomas Karemo valitsi esiteltäväksi Suomen Luonnon toimittajan Riikka Kaartisen jutun Vastavirtaan, joka ilmestyi lehden numerossa 7/2018:

”Arvostin koulussa eniten niitä opettajia, jotka innostivat perehtymään itselleni täysin vieraaseen aiheeseen. Sama pätee nykyään toimittajiin. Tässä Riikka Kaartisen ankeriaita käsittelevässä artikkelissa kävi juuri näin – en ole erityisemmin ajatellut ankeriaita, mutta Kaartisen teksti imaisi mukaansa.

Artikkeli on elävästi kirjoitettu, hyvin taustoitettu ja sai pohtimaan aihetta monelta kantilta. Siinä on kaksi herkullista sitaattia: ’Ankeriaan kutemista ei kukaan ole vieläkään koskaan nähnyt.’ sekä ’Rikollisliigat, jotka aikaisemmin keskittyivät huumeiden salakuljettamiseen, ovat siirtyneet ankeriaisiin.’”



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta