Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

SJL:n kannanotto

Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmä julkaisi viime toukokuussa kannanoton, jonka mukaan aikaistuneet kesätyöhaut vaikeuttavat kohtuuttomasti opintojen suorittamista.

Tänä vuonna ensimmäinen haku alkoi jo lokakuussa, ja seuraavat marraskuun alussa.

Opiskelijatyöryhmän toive oli, että mediat aloittaisivat kesätyöntekijöiden haut aikaisintaan joulukuussa.

JOURNALISTI
9.11.2018

Katri Keskitalo ja Milja Keinänen, teksti
Rami Marjamäki, kuva

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Kesätoimittajahakujen jatkuva aikaistuminen huolestuttaa media-alan opiskelijoita, ilmenee Journalistin soittokierroksesta kolmeen journalistiikan ainejärjestön hallitukseen.

”Ärsyyntyminen tilanteeseen on havaittavissa, vaikka siitä vitsaillaankin. Olemme kilpajuoksussa, jossa kiristetään tahtia jatkuvasti”, sanoo Pinja Päivänen Jyväskylän yliopiston Lööppi-ainejärjestöstä.

Ensi kesän työnhaku alkoi tänä vuonna ennätysaikaisin, kun Yle aloitti haun lokakuun lopulla. Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan muutkin mediatalot ovat lähteneet mukaan kilpajuoksuun kesätyöntekijöistä.

”Jokainen ajattelee sitä, että saisi parhaimmat hakijat palkattua.”

Nykyään haut päättyvät usein jo joulu – marraskuussa, kun vielä parikymmentä vuotta sitten ne päättyivät usein tammi–helmikuussa.

”Olisi hyvä kuulla, mikä tässä on taustalla. Miksi rekrytoinneissa pitää hätäillä, kun on niin paljon hyviä tekijöitä?”, kysyy Päivänen.

 

Haastatellut rekrytoijat vetoavat kilpailuasetelmaan. Nopeimmat mediatalot saavat parhaat kesätoimittajat. Opiskelijan arjessa aikaistuvat kesätyöhaut näkyvät kuitenkin stressinä ja kiireenä. Hakemusten tekeminen vie useita tunteja päivästä silloin kun haut ovat kiireisimmillään.

”Jotain pitää laittaa silloin taka-alalle, esimerkiksi essee, gradu tai kandi”, toteaa Ilmo Ilkka Tampereen yliopiston Vostok-ainejärjestöstä.

Aikaistuvissa hauissa on ongelmana myös se, että uudet opiskelijat voivat jäädä alakynteen. Jos haut käynnistyvät jo marraskuussa, alkusyksyyn jää yhä lyhyempi aika juttunäytteiden tekemiselle.

”Fukseilla ei välttämättä ole vielä kovin paljon työnäytteitä tässä vaiheessa syksyä. Se voi nostaa kynnystä hakea kesätyöpaikkoja”, kertoo Kamilla Rajander Haaga-Helian Skuuppi-ainejärjestöstä.

YTHS:n mielenterveyden ylilääkäri Pasi Sankala kertoo, että stressi näkyy erityisesti sellaisilla aloilla, joilla voi hakea palkkatöihin jo opintojen aikana ja kilpailu paikoista on kova. Yksi näistä aloista on journalistiikka, ja samantyyppinen tilanne on lääketieteen ja arkkitehtuurin opiskelijoilla.

 

Kaikki työnantajat eivät myöskään halua olla kilpajuoksussa mukana. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi totesi Twitterissä 3. 11., että joka vuosi varhaistuvasta kilpajuoksusta ei ole hyötyä vaan pikemminkin päinvastoin. Niemi ehdotti, että Journalistiliitto voisi tehdä asiasta suosituksen, josta mediatalot voisivat ottaa vaarin, jos näin parhaaksi katsovat.

HS:n hallintopäällikkö Jaakko Lähteenmaa sanoo Journalistille, että aikaistuvat haut voivat johtaa siihen, että seuraavan vuodet kesätyöt sovitaan jo kesän lopussa, eikä toimitukseen saada uusia kasvoja.

”On myös aika hurjaa, jos jo syyskuussa pitää lukita seuraava vuosi. Sopimushan sitoo molempia osapuolia”, toteaa Lähteenmaa.

Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen hakevat kesätoimittajia marras – joulukuussa. Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen kertoo, että tähän aikaan vuodesta ei vielä tiedetä tarkkaan, kuinka paljon kesätyöntekijöitä tarvitaan.

 

Jos myös rekrytoijat ovat tyytymättömiä, voisiko tilanteen ratkaista medioiden yhteisellä sopimuksella siitä, milloin haut voi aloittaa? Ylen Riikka Räisänen pitää ajatusta hyvänä.

”Me olemme ainakin innolla mukana, jos tällainen sopimus saataisiin aikaan, mutta en usko, että se on ihan realistista.”

Myös Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen ajattelee, ettei kilpajuoksua tarvitsisi aloittaa vielä lokakuussa.

”Varmasti meille kaikille riittäisi hyviä hakijoita, vaikka aloittaisimme haun vasta alkuvuoden aikana.”

SJL:n kannanotto

Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmä julkaisi viime toukokuussa kannanoton, jonka mukaan aikaistuneet kesätyöhaut vaikeuttavat kohtuuttomasti opintojen suorittamista.

Tänä vuonna ensimmäinen haku alkoi jo lokakuussa, ja seuraavat marraskuun alussa.

Opiskelijatyöryhmän toive oli, että mediat aloittaisivat kesätyöntekijöiden haut aikaisintaan joulukuussa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta