Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

SJL:n kannanotto

Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmä julkaisi viime toukokuussa kannanoton, jonka mukaan aikaistuneet kesätyöhaut vaikeuttavat kohtuuttomasti opintojen suorittamista.

Tänä vuonna ensimmäinen haku alkoi jo lokakuussa, ja seuraavat marraskuun alussa.

Opiskelijatyöryhmän toive oli, että mediat aloittaisivat kesätyöntekijöiden haut aikaisintaan joulukuussa.

JOURNALISTI
9.11.2018

Katri Keskitalo ja Milja Keinänen, teksti
Rami Marjamäki, kuva

Kesätoimittajahakujen jatkuva aikaistuminen huolestuttaa media-alan opiskelijoita, ilmenee Journalistin soittokierroksesta kolmeen journalistiikan ainejärjestön hallitukseen.

”Ärsyyntyminen tilanteeseen on havaittavissa, vaikka siitä vitsaillaankin. Olemme kilpajuoksussa, jossa kiristetään tahtia jatkuvasti”, sanoo Pinja Päivänen Jyväskylän yliopiston Lööppi-ainejärjestöstä.

Ensi kesän työnhaku alkoi tänä vuonna ennätysaikaisin, kun Yle aloitti haun lokakuun lopulla. Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan muutkin mediatalot ovat lähteneet mukaan kilpajuoksuun kesätyöntekijöistä.

”Jokainen ajattelee sitä, että saisi parhaimmat hakijat palkattua.”

Nykyään haut päättyvät usein jo joulu – marraskuussa, kun vielä parikymmentä vuotta sitten ne päättyivät usein tammi–helmikuussa.

”Olisi hyvä kuulla, mikä tässä on taustalla. Miksi rekrytoinneissa pitää hätäillä, kun on niin paljon hyviä tekijöitä?”, kysyy Päivänen.

 

Haastatellut rekrytoijat vetoavat kilpailuasetelmaan. Nopeimmat mediatalot saavat parhaat kesätoimittajat. Opiskelijan arjessa aikaistuvat kesätyöhaut näkyvät kuitenkin stressinä ja kiireenä. Hakemusten tekeminen vie useita tunteja päivästä silloin kun haut ovat kiireisimmillään.

”Jotain pitää laittaa silloin taka-alalle, esimerkiksi essee, gradu tai kandi”, toteaa Ilmo Ilkka Tampereen yliopiston Vostok-ainejärjestöstä.

Aikaistuvissa hauissa on ongelmana myös se, että uudet opiskelijat voivat jäädä alakynteen. Jos haut käynnistyvät jo marraskuussa, alkusyksyyn jää yhä lyhyempi aika juttunäytteiden tekemiselle.

”Fukseilla ei välttämättä ole vielä kovin paljon työnäytteitä tässä vaiheessa syksyä. Se voi nostaa kynnystä hakea kesätyöpaikkoja”, kertoo Kamilla Rajander Haaga-Helian Skuuppi-ainejärjestöstä.

YTHS:n mielenterveyden ylilääkäri Pasi Sankala kertoo, että stressi näkyy erityisesti sellaisilla aloilla, joilla voi hakea palkkatöihin jo opintojen aikana ja kilpailu paikoista on kova. Yksi näistä aloista on journalistiikka, ja samantyyppinen tilanne on lääketieteen ja arkkitehtuurin opiskelijoilla.

 

Kaikki työnantajat eivät myöskään halua olla kilpajuoksussa mukana. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi totesi Twitterissä 3. 11., että joka vuosi varhaistuvasta kilpajuoksusta ei ole hyötyä vaan pikemminkin päinvastoin. Niemi ehdotti, että Journalistiliitto voisi tehdä asiasta suosituksen, josta mediatalot voisivat ottaa vaarin, jos näin parhaaksi katsovat.

HS:n hallintopäällikkö Jaakko Lähteenmaa sanoo Journalistille, että aikaistuvat haut voivat johtaa siihen, että seuraavan vuodet kesätyöt sovitaan jo kesän lopussa, eikä toimitukseen saada uusia kasvoja.

”On myös aika hurjaa, jos jo syyskuussa pitää lukita seuraava vuosi. Sopimushan sitoo molempia osapuolia”, toteaa Lähteenmaa.

Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen hakevat kesätoimittajia marras – joulukuussa. Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen kertoo, että tähän aikaan vuodesta ei vielä tiedetä tarkkaan, kuinka paljon kesätyöntekijöitä tarvitaan.

 

Jos myös rekrytoijat ovat tyytymättömiä, voisiko tilanteen ratkaista medioiden yhteisellä sopimuksella siitä, milloin haut voi aloittaa? Ylen Riikka Räisänen pitää ajatusta hyvänä.

”Me olemme ainakin innolla mukana, jos tällainen sopimus saataisiin aikaan, mutta en usko, että se on ihan realistista.”

Myös Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen ajattelee, ettei kilpajuoksua tarvitsisi aloittaa vielä lokakuussa.

”Varmasti meille kaikille riittäisi hyviä hakijoita, vaikka aloittaisimme haun vasta alkuvuoden aikana.”

SJL:n kannanotto

Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmä julkaisi viime toukokuussa kannanoton, jonka mukaan aikaistuneet kesätyöhaut vaikeuttavat kohtuuttomasti opintojen suorittamista.

Tänä vuonna ensimmäinen haku alkoi jo lokakuussa, ja seuraavat marraskuun alussa.

Opiskelijatyöryhmän toive oli, että mediat aloittaisivat kesätyöntekijöiden haut aikaisintaan joulukuussa.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta