Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

SJL:n kannanotto

Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmä julkaisi viime toukokuussa kannanoton, jonka mukaan aikaistuneet kesätyöhaut vaikeuttavat kohtuuttomasti opintojen suorittamista.

Tänä vuonna ensimmäinen haku alkoi jo lokakuussa, ja seuraavat marraskuun alussa.

Opiskelijatyöryhmän toive oli, että mediat aloittaisivat kesätyöntekijöiden haut aikaisintaan joulukuussa.

JOURNALISTI
9.11.2018

Katri Keskitalo ja Milja Keinänen, teksti
Rami Marjamäki, kuva

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Kesätoimittajahakujen jatkuva aikaistuminen huolestuttaa media-alan opiskelijoita, ilmenee Journalistin soittokierroksesta kolmeen journalistiikan ainejärjestön hallitukseen.

”Ärsyyntyminen tilanteeseen on havaittavissa, vaikka siitä vitsaillaankin. Olemme kilpajuoksussa, jossa kiristetään tahtia jatkuvasti”, sanoo Pinja Päivänen Jyväskylän yliopiston Lööppi-ainejärjestöstä.

Ensi kesän työnhaku alkoi tänä vuonna ennätysaikaisin, kun Yle aloitti haun lokakuun lopulla. Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan muutkin mediatalot ovat lähteneet mukaan kilpajuoksuun kesätyöntekijöistä.

”Jokainen ajattelee sitä, että saisi parhaimmat hakijat palkattua.”

Nykyään haut päättyvät usein jo joulu – marraskuussa, kun vielä parikymmentä vuotta sitten ne päättyivät usein tammi–helmikuussa.

”Olisi hyvä kuulla, mikä tässä on taustalla. Miksi rekrytoinneissa pitää hätäillä, kun on niin paljon hyviä tekijöitä?”, kysyy Päivänen.

 

Haastatellut rekrytoijat vetoavat kilpailuasetelmaan. Nopeimmat mediatalot saavat parhaat kesätoimittajat. Opiskelijan arjessa aikaistuvat kesätyöhaut näkyvät kuitenkin stressinä ja kiireenä. Hakemusten tekeminen vie useita tunteja päivästä silloin kun haut ovat kiireisimmillään.

”Jotain pitää laittaa silloin taka-alalle, esimerkiksi essee, gradu tai kandi”, toteaa Ilmo Ilkka Tampereen yliopiston Vostok-ainejärjestöstä.

Aikaistuvissa hauissa on ongelmana myös se, että uudet opiskelijat voivat jäädä alakynteen. Jos haut käynnistyvät jo marraskuussa, alkusyksyyn jää yhä lyhyempi aika juttunäytteiden tekemiselle.

”Fukseilla ei välttämättä ole vielä kovin paljon työnäytteitä tässä vaiheessa syksyä. Se voi nostaa kynnystä hakea kesätyöpaikkoja”, kertoo Kamilla Rajander Haaga-Helian Skuuppi-ainejärjestöstä.

YTHS:n mielenterveyden ylilääkäri Pasi Sankala kertoo, että stressi näkyy erityisesti sellaisilla aloilla, joilla voi hakea palkkatöihin jo opintojen aikana ja kilpailu paikoista on kova. Yksi näistä aloista on journalistiikka, ja samantyyppinen tilanne on lääketieteen ja arkkitehtuurin opiskelijoilla.

 

Kaikki työnantajat eivät myöskään halua olla kilpajuoksussa mukana. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi totesi Twitterissä 3. 11., että joka vuosi varhaistuvasta kilpajuoksusta ei ole hyötyä vaan pikemminkin päinvastoin. Niemi ehdotti, että Journalistiliitto voisi tehdä asiasta suosituksen, josta mediatalot voisivat ottaa vaarin, jos näin parhaaksi katsovat.

HS:n hallintopäällikkö Jaakko Lähteenmaa sanoo Journalistille, että aikaistuvat haut voivat johtaa siihen, että seuraavan vuodet kesätyöt sovitaan jo kesän lopussa, eikä toimitukseen saada uusia kasvoja.

”On myös aika hurjaa, jos jo syyskuussa pitää lukita seuraava vuosi. Sopimushan sitoo molempia osapuolia”, toteaa Lähteenmaa.

Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen hakevat kesätoimittajia marras – joulukuussa. Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen kertoo, että tähän aikaan vuodesta ei vielä tiedetä tarkkaan, kuinka paljon kesätyöntekijöitä tarvitaan.

 

Jos myös rekrytoijat ovat tyytymättömiä, voisiko tilanteen ratkaista medioiden yhteisellä sopimuksella siitä, milloin haut voi aloittaa? Ylen Riikka Räisänen pitää ajatusta hyvänä.

”Me olemme ainakin innolla mukana, jos tällainen sopimus saataisiin aikaan, mutta en usko, että se on ihan realistista.”

Myös Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen ajattelee, ettei kilpajuoksua tarvitsisi aloittaa vielä lokakuussa.

”Varmasti meille kaikille riittäisi hyviä hakijoita, vaikka aloittaisimme haun vasta alkuvuoden aikana.”

SJL:n kannanotto

Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmä julkaisi viime toukokuussa kannanoton, jonka mukaan aikaistuneet kesätyöhaut vaikeuttavat kohtuuttomasti opintojen suorittamista.

Tänä vuonna ensimmäinen haku alkoi jo lokakuussa, ja seuraavat marraskuun alussa.

Opiskelijatyöryhmän toive oli, että mediat aloittaisivat kesätyöntekijöiden haut aikaisintaan joulukuussa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta