Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

SJL:n kannanotto

Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmä julkaisi viime toukokuussa kannanoton, jonka mukaan aikaistuneet kesätyöhaut vaikeuttavat kohtuuttomasti opintojen suorittamista.

Tänä vuonna ensimmäinen haku alkoi jo lokakuussa, ja seuraavat marraskuun alussa.

Opiskelijatyöryhmän toive oli, että mediat aloittaisivat kesätyöntekijöiden haut aikaisintaan joulukuussa.

JOURNALISTI
9.11.2018

Katri Keskitalo ja Milja Keinänen, teksti
Rami Marjamäki, kuva

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Kesätoimittajahakujen jatkuva aikaistuminen huolestuttaa media-alan opiskelijoita, ilmenee Journalistin soittokierroksesta kolmeen journalistiikan ainejärjestön hallitukseen.

”Ärsyyntyminen tilanteeseen on havaittavissa, vaikka siitä vitsaillaankin. Olemme kilpajuoksussa, jossa kiristetään tahtia jatkuvasti”, sanoo Pinja Päivänen Jyväskylän yliopiston Lööppi-ainejärjestöstä.

Ensi kesän työnhaku alkoi tänä vuonna ennätysaikaisin, kun Yle aloitti haun lokakuun lopulla. Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan muutkin mediatalot ovat lähteneet mukaan kilpajuoksuun kesätyöntekijöistä.

”Jokainen ajattelee sitä, että saisi parhaimmat hakijat palkattua.”

Nykyään haut päättyvät usein jo joulu – marraskuussa, kun vielä parikymmentä vuotta sitten ne päättyivät usein tammi–helmikuussa.

”Olisi hyvä kuulla, mikä tässä on taustalla. Miksi rekrytoinneissa pitää hätäillä, kun on niin paljon hyviä tekijöitä?”, kysyy Päivänen.

 

Haastatellut rekrytoijat vetoavat kilpailuasetelmaan. Nopeimmat mediatalot saavat parhaat kesätoimittajat. Opiskelijan arjessa aikaistuvat kesätyöhaut näkyvät kuitenkin stressinä ja kiireenä. Hakemusten tekeminen vie useita tunteja päivästä silloin kun haut ovat kiireisimmillään.

”Jotain pitää laittaa silloin taka-alalle, esimerkiksi essee, gradu tai kandi”, toteaa Ilmo Ilkka Tampereen yliopiston Vostok-ainejärjestöstä.

Aikaistuvissa hauissa on ongelmana myös se, että uudet opiskelijat voivat jäädä alakynteen. Jos haut käynnistyvät jo marraskuussa, alkusyksyyn jää yhä lyhyempi aika juttunäytteiden tekemiselle.

”Fukseilla ei välttämättä ole vielä kovin paljon työnäytteitä tässä vaiheessa syksyä. Se voi nostaa kynnystä hakea kesätyöpaikkoja”, kertoo Kamilla Rajander Haaga-Helian Skuuppi-ainejärjestöstä.

YTHS:n mielenterveyden ylilääkäri Pasi Sankala kertoo, että stressi näkyy erityisesti sellaisilla aloilla, joilla voi hakea palkkatöihin jo opintojen aikana ja kilpailu paikoista on kova. Yksi näistä aloista on journalistiikka, ja samantyyppinen tilanne on lääketieteen ja arkkitehtuurin opiskelijoilla.

 

Kaikki työnantajat eivät myöskään halua olla kilpajuoksussa mukana. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi totesi Twitterissä 3. 11., että joka vuosi varhaistuvasta kilpajuoksusta ei ole hyötyä vaan pikemminkin päinvastoin. Niemi ehdotti, että Journalistiliitto voisi tehdä asiasta suosituksen, josta mediatalot voisivat ottaa vaarin, jos näin parhaaksi katsovat.

HS:n hallintopäällikkö Jaakko Lähteenmaa sanoo Journalistille, että aikaistuvat haut voivat johtaa siihen, että seuraavan vuodet kesätyöt sovitaan jo kesän lopussa, eikä toimitukseen saada uusia kasvoja.

”On myös aika hurjaa, jos jo syyskuussa pitää lukita seuraava vuosi. Sopimushan sitoo molempia osapuolia”, toteaa Lähteenmaa.

Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen hakevat kesätoimittajia marras – joulukuussa. Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen kertoo, että tähän aikaan vuodesta ei vielä tiedetä tarkkaan, kuinka paljon kesätyöntekijöitä tarvitaan.

 

Jos myös rekrytoijat ovat tyytymättömiä, voisiko tilanteen ratkaista medioiden yhteisellä sopimuksella siitä, milloin haut voi aloittaa? Ylen Riikka Räisänen pitää ajatusta hyvänä.

”Me olemme ainakin innolla mukana, jos tällainen sopimus saataisiin aikaan, mutta en usko, että se on ihan realistista.”

Myös Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen ajattelee, ettei kilpajuoksua tarvitsisi aloittaa vielä lokakuussa.

”Varmasti meille kaikille riittäisi hyviä hakijoita, vaikka aloittaisimme haun vasta alkuvuoden aikana.”

SJL:n kannanotto

Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmä julkaisi viime toukokuussa kannanoton, jonka mukaan aikaistuneet kesätyöhaut vaikeuttavat kohtuuttomasti opintojen suorittamista.

Tänä vuonna ensimmäinen haku alkoi jo lokakuussa, ja seuraavat marraskuun alussa.

Opiskelijatyöryhmän toive oli, että mediat aloittaisivat kesätyöntekijöiden haut aikaisintaan joulukuussa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta