Uutisinnostujan unelmapaikka

Minna Holopainen on aloittanut lokakuun alussa STT:n vastaavana päätoimittajana.

Minna Holopainen, 53, on aloittanut lokakuun alussa STT:n vastaavana päätoimittajana. Holopainen on työskennellyt STT:ssä vuodesta 1997 eri tehtävissä, muun muassa toimittajana, uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä. Vuodesta 2010 Holopainen on ollut uutispäätoimittajana. Ennen STT:tä hän työskenteli Ylessä ja Helsingin yliopiston tiedotustoimistossa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri pääaineenaan poliittinen historia.

JOURNALISTI
19.10.2018

Janne Salomaa, teksti

Tuleeko STT:n uutistoiminta johdollasi muuttumaan?

Aika näyttää. Olen vetänyt jo 12 vuotta STT:n uutistoimitusta, joten kukaan ei varmaan odota suurta suunnanmuutosta sen takia, että siirryn vastaavaksi päätoimittajaksi. Meillä on käytössä yhä parempaa analytiikkaa, jota voimme käyttää kehitystyössä yhdessä asiakkaiden kanssa.

 

Millainen haluat roolisi olevan?

Toimittajamme ovat toivoneet, että pysyisin lähellä arkista uutistyötä, enkä itsekään halua karata lasiseinän taakse. Pieni etäisyys on hyvä olla, mutta eiköhän minut jatkossakin löydä toimituksen keskeltä. Utelias ihminen ei pysy kokonaan uutisista erossa.

 

Miten STT:n hallitus on evästänyt sinua?

Ei millään tavalla. Kiitän hallitusta luottamuksesta. Kesällä keskusteltiin paljon siitä, kun STT:lle valittiin all male board, mutta sujuvasti he nimittivät naisen päätoimittajaksi.

 

Edeltäjäsi Mika Pettersson oli myös STT:n toimitusjohtaja. Tarjottiinko sinulle vastaavaa kaksoisroolia?

Hallitus tunnusteli kiinnostustani tehtävään, mutta molemmat olimme sitä mieltä, että tilanteessa, jossa STT:n talous pitää vakauttaa, on parasta olla erikseen ihminen, joka keskittyy täysillä siihen.

 

Mitä asioita painotat päätoimittajana?

Merkittävyyttä ja hyödyllisyyttä asiakkaille ja yhteiskunnalle. Samaan aikaan haluan löytää uusia keinoja työn hallittavuuteen ja työssä jaksamiseen. Meidän täytyy yhdessä miettiä, mitkä ovat parhaat tekemisen tavat: Missä asioissa uutistoimistossa voi tehdä etätyötä? Millaiset sisäiset viestintäkeinot toimivat? Mitä asioita voi jättää tekemättä?

 

Valtio myönsi toukokuussa STT:lle 1,5 miljoonan euron kertaluonteisen tuen. Pystyykö STT tekemään riippumatonta journalismia?

Ehdottomasti. Vaikka yksittäisissä tilanteissa poliitikko voi olla tyytymätön journalismiin, valtaosa poliitikoista arvostaa riippumatonta journalismia ja meitä tuetaan nimenomaan siksi.

 

Sanoma osti kesällä enemmistön STT:n osakkeista. Miten se on vaikuttanut uutistoimiston toimintaan?

Epäselvän kauden jälkeen meillä on nyt selkeä pääomistaja. Sanoma on osoittanut vahvaa sitoutumista STT:n kehittämiseen.

 

Olet työskennellyt STT:ssä 21 vuotta. Mikä on parasta STT:ssä työskentelyssä?

Uutiset ja ihmiset, joiden kanssa niitä tehdään. Jos innostuu joka päivä uutisista, uutistoimisto on unelmapaikka.

 

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Pidän esimerkiksi melomisesta, ratsastamisesta, sukuhistorian kaivelusta, mökkeilystä ja matkustamisesta, mutta olen hyvä myös kokonaan nollaamaan ja olemaan tekemättä mitään.

Minna Holopainen, 53, on aloittanut lokakuun alussa STT:n vastaavana päätoimittajana. Holopainen on työskennellyt STT:ssä vuodesta 1997 eri tehtävissä, muun muassa toimittajana, uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä. Vuodesta 2010 Holopainen on ollut uutispäätoimittajana. Ennen STT:tä hän työskenteli Ylessä ja Helsingin yliopiston tiedotustoimistossa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri pääaineenaan poliittinen historia.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta