Vapaa agentti. Lontoossa jalkapallotoimittajana työskentelevän Lari Seppisen työssä parasta on vapaus suunnitella itse työnsä rytmi ja sisällöt.

Tehtävä Lontoossa

JOURNALISTI
19.10.2018

Manu Haapalainen, teksti
Tessa Oksanen, kuva

23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille.

Suomalaisen penkkiurheilun erikoisuuksiin kuuluu se, että täällä seurataan erityisen innokkaasti englantilaista jalkapalloa. Sitä seurataan niin paljon, että Urheilulehdellä (entisellä Urheilusanomilla) on jo pitkään ollut Lontoossa oma jalkapallokirjeenvaihtajansa.

Syksyllä pestissä aloitti 23-vuotias Lari Seppinen. Myllykosken Pallon mies tulkitsee vähintään seuraavan vuoden ajan suomalaiselle lukijakunnalle, mitä Liverpoolin vastaprässi, Valioliigan rahavirrat ja Teemu Pukin fyysinen ylivoima merkitsevät.

Seppinen kertoo, että lehdestä soitettiin ja tarjottiin pestiä.

”Ilmeisesti he pitivät jutuistani”, Seppinen sanoo.

Tampereella journalistiikkaa opiskellut toimittaja on kirjoittanut muun muassa Kainuun Sanomiin, Hämeen Sanomiin ja lukuisille jalkapallosivustoille. Free-sopimuksella palkattu Seppinen tuottaa nyt Lontoosta Urheilulehden lisäksi säännöllisesti sisältöä myös Ilta-Sanomiin ja Helsingin Sanomiin.

”Suomi futismaana ei varsinaisesti avaa portteja.”

”Yhteydenottoja joutuu lähettämään Valioliigaseuroihin uudestaan ja uudestaan. Juttujen saaminen on joskus pitkä prosessi”, Seppinen sanoo.

 

Seppinen on unelmatyössään, kirjoittamassa intohimostaan jalkapallosta.

”Futisihmisenä on nautittavaa päästä näkemään ja välittämään paikallista, suuren jalkapallomaan lajikulttuuria. Sosiaalisissa tilanteissakin pääsee aina alkuun, kun kertoo kirjoittavansa jalkapallosta. Siitä voi puhua kaikkien kanssa.”

Jalkapalloihmiselle brittiläisten lehtien lukeminen voi olla jo juttujen määrän vuoksi täräyttävä kokemus.

”Täällä futisjournalismi on viihteellisempää, enemmän suurelle yleisölle tehtyä”, Seppinen arvioi.

”Journalismi Englannissa on herkemmin kantaaottavaa, myös jalkapallojournalismi. Pelillisiin asioihin tartutaan tiukasti. Kannanotoissa ulkomaalaispelaajien määrään voi lukea myös maahanmuuttovastaisuutta, varsinkin nyt, kun Brexit kärjistää näkemyksiä.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta