Suosittelubotti päättää, mitä luet

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?
JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Luetko tänään ensimmäiseksi politiikan uutiset vai ihmissuhdejutun?

Nykyisin sen voi päättää puolestasi algoritmi, joka personoi uutissovellustasi. Se on voinut määrittää sinun lukevan mieluiten parisuhteista, vaikka itse ajattelet olevasi kiinnostunut talousuutisista.

Mediatalot eivät useimmiten kerro, miten personointi toimii. Perusteita avataan lähinnä tietosuojaselosteisssa ja käyttöehdoissa, esimerkiksi kun uutissovelluksen ottaa käyttöön.

Personointi ei sinällään ole huono asia, Columbian yliopiston digitaalisen journalismin tutkimuskeskuksen johtaja Emily Bell sanoo. Hän huomauttaa, että monella uutisvälineellä olisi silti parannettavaa läpinäkyvyydessä.

”Uutisorganisaatioilla olisi velvollisuus kertoa paljon avoimemmin esimerkiksi kohdentamisesta tai tiedoista, joita ne yleisöstä keräävät”, Bell sanoo.

Myös Julkisen sanan neuvosto on pohtinut, pitäisikö medialla olla avoimuudesta yhteiset säännöt. Linjausta ei vielä valmistella, vaan puheenjohtaja Elina Grundström kertoo neuvoston kuulostelevan toimitusten tarpeita.

 

Uutistarjonnan personointi on Suomessa vielä melko vähäistä. Uutisetusivut ovat journalistisesti järjestettyjä ja eri käyttäjille pääosin samanlaisia. Yle Areenassa algoritmi räätälöi etusivun kullekin käyttäjälle, mutta ainakin yksi sisältövinkeistä on aina toimituksen valitsema.

Uutisapplikaatioissa personointia käytetään enemmän. Esimerkiksi Helsingin Sanomien HS-sovelluksessa on Sinulle-osio, jonka sisältöön käyttäjä voi vaikuttaa valitsemalla asiasanoja. Lisäksi suosituksia määrittävät lukuhistoria ja journalistinen merkitys, toimituspäällikkö Esa Mäkinen kertoo.

”Algoritmeja kehittäessämme ajatus on ollut, että haluamme pitää journalistisen painoarvon keskeisenä”, Mäkinen sanoo.

Jos suositukset perustuisivat vain lukuhistoriaan, vaarana olisi Mäkisen mukaan kuplautuminen.

Siksi kaikissa Hesarin versioissa toimituksen päättämää juttujärjestystä tarjoillaan ensimmäisenä. Verkkoetusivun personointia on tosin pohdittu.

Ylen Uutisvahti-sovelluksen Sinulle-osion suositukset syntyvät karkeasti samaan tapaan kuin Hesarin. Sovelluksen Android-versiossa on otettu vast’ikään käyttöön myös Voitto-uutisrobotin itseoppivat suositukset, jotka kehittyvät käytettäessä.

Suosituksiin vaikuttavat uutisdeskin tekemät painotukset, Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen kertoo.

”Sitä kautta suosituksiin tulee ihmisen kädenjälki, vaikka kyse on algoritmista.”

 

Kaikki haastatellut kertovat, etteivät lukijat ole toistaiseksi olleet kovin kiinnostuneita suosittelun perusteista.

Yleisö voi myös olla tottunut tai jopa tyytyväinen siihen, että juttujärjestyksen valitsee toimitus.

KSML.fi-palvelussa kokeiltiin osastoihin perustuvaa personointia jo vajaa kymmenen vuotta sitten, mutta siitä luovuttiin, koska käyttäjät eivät innostuneet, Keskisuomalainen-konsernin digiliiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi kertoo.

Nyt konsernin lehtien etusivuilla on Suosittelemme sinulle -laatikko. Lisäksi on pohdittu alueellisesti kohdennettuja push-ilmoituksia.

Hakaniemi ei vielä näe riskiä sille, että yleisön saamien uutisten kokonaisuus vinoutuisi .

”Suositeltua sisältöä on vielä niin vähän, ettei ole vaaraa, että se johtaisi lukijoita harhaan”, Hakaniemi sanoo.

 

Personoinnin yleistyessä avoimuuden perusteista sopiminen voisi olla toimitusten mielestä paikallaan.

”Toistaiseksi on pärjätty Journalistin ohjeilla, mutta pohdinnalle pitää olla avoin”, Timo Huovinen sanoo.

Esa Mäkisen mukaan tarkkoja sääntöjä olisi vielä hankala laatia. Ymmärrys aiheesta on vielä vähäistä koko alalla. Ensin pitäisi määrittää ongelmat.

Läpinäkyvyys on silti välttämätöntä.

”Jos personointi yleistyy voimakkaasti ja siitä ei olla avoimia, se voi vähentää yleisön luottamusta”, Mäkinen pohtii.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta