Suosittelubotti päättää, mitä luet

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?

Luetko tänään ensimmäiseksi politiikan uutiset vai ihmissuhdejutun?

Nykyisin sen voi päättää puolestasi algoritmi, joka personoi uutissovellustasi. Se on voinut määrittää sinun lukevan mieluiten parisuhteista, vaikka itse ajattelet olevasi kiinnostunut talousuutisista.

Mediatalot eivät useimmiten kerro, miten personointi toimii. Perusteita avataan lähinnä tietosuojaselosteisssa ja käyttöehdoissa, esimerkiksi kun uutissovelluksen ottaa käyttöön.

Personointi ei sinällään ole huono asia, Columbian yliopiston digitaalisen journalismin tutkimuskeskuksen johtaja Emily Bell sanoo. Hän huomauttaa, että monella uutisvälineellä olisi silti parannettavaa läpinäkyvyydessä.

”Uutisorganisaatioilla olisi velvollisuus kertoa paljon avoimemmin esimerkiksi kohdentamisesta tai tiedoista, joita ne yleisöstä keräävät”, Bell sanoo.

Myös Julkisen sanan neuvosto on pohtinut, pitäisikö medialla olla avoimuudesta yhteiset säännöt. Linjausta ei vielä valmistella, vaan puheenjohtaja Elina Grundström kertoo neuvoston kuulostelevan toimitusten tarpeita.

 

Uutistarjonnan personointi on Suomessa vielä melko vähäistä. Uutisetusivut ovat journalistisesti järjestettyjä ja eri käyttäjille pääosin samanlaisia. Yle Areenassa algoritmi räätälöi etusivun kullekin käyttäjälle, mutta ainakin yksi sisältövinkeistä on aina toimituksen valitsema.

Uutisapplikaatioissa personointia käytetään enemmän. Esimerkiksi Helsingin Sanomien HS-sovelluksessa on Sinulle-osio, jonka sisältöön käyttäjä voi vaikuttaa valitsemalla asiasanoja. Lisäksi suosituksia määrittävät lukuhistoria ja journalistinen merkitys, toimituspäällikkö Esa Mäkinen kertoo.

”Algoritmeja kehittäessämme ajatus on ollut, että haluamme pitää journalistisen painoarvon keskeisenä”, Mäkinen sanoo.

Jos suositukset perustuisivat vain lukuhistoriaan, vaarana olisi Mäkisen mukaan kuplautuminen.

Siksi kaikissa Hesarin versioissa toimituksen päättämää juttujärjestystä tarjoillaan ensimmäisenä. Verkkoetusivun personointia on tosin pohdittu.

Ylen Uutisvahti-sovelluksen Sinulle-osion suositukset syntyvät karkeasti samaan tapaan kuin Hesarin. Sovelluksen Android-versiossa on otettu vast’ikään käyttöön myös Voitto-uutisrobotin itseoppivat suositukset, jotka kehittyvät käytettäessä.

Suosituksiin vaikuttavat uutisdeskin tekemät painotukset, Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen kertoo.

”Sitä kautta suosituksiin tulee ihmisen kädenjälki, vaikka kyse on algoritmista.”

 

Kaikki haastatellut kertovat, etteivät lukijat ole toistaiseksi olleet kovin kiinnostuneita suosittelun perusteista.

Yleisö voi myös olla tottunut tai jopa tyytyväinen siihen, että juttujärjestyksen valitsee toimitus.

KSML.fi-palvelussa kokeiltiin osastoihin perustuvaa personointia jo vajaa kymmenen vuotta sitten, mutta siitä luovuttiin, koska käyttäjät eivät innostuneet, Keskisuomalainen-konsernin digiliiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi kertoo.

Nyt konsernin lehtien etusivuilla on Suosittelemme sinulle -laatikko. Lisäksi on pohdittu alueellisesti kohdennettuja push-ilmoituksia.

Hakaniemi ei vielä näe riskiä sille, että yleisön saamien uutisten kokonaisuus vinoutuisi .

”Suositeltua sisältöä on vielä niin vähän, ettei ole vaaraa, että se johtaisi lukijoita harhaan”, Hakaniemi sanoo.

 

Personoinnin yleistyessä avoimuuden perusteista sopiminen voisi olla toimitusten mielestä paikallaan.

”Toistaiseksi on pärjätty Journalistin ohjeilla, mutta pohdinnalle pitää olla avoin”, Timo Huovinen sanoo.

Esa Mäkisen mukaan tarkkoja sääntöjä olisi vielä hankala laatia. Ymmärrys aiheesta on vielä vähäistä koko alalla. Ensin pitäisi määrittää ongelmat.

Läpinäkyvyys on silti välttämätöntä.

”Jos personointi yleistyy voimakkaasti ja siitä ei olla avoimia, se voi vähentää yleisön luottamusta”, Mäkinen pohtii.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta