Suosittelubotti päättää, mitä luet

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?

Luetko tänään ensimmäiseksi politiikan uutiset vai ihmissuhdejutun?

Nykyisin sen voi päättää puolestasi algoritmi, joka personoi uutissovellustasi. Se on voinut määrittää sinun lukevan mieluiten parisuhteista, vaikka itse ajattelet olevasi kiinnostunut talousuutisista.

Mediatalot eivät useimmiten kerro, miten personointi toimii. Perusteita avataan lähinnä tietosuojaselosteisssa ja käyttöehdoissa, esimerkiksi kun uutissovelluksen ottaa käyttöön.

Personointi ei sinällään ole huono asia, Columbian yliopiston digitaalisen journalismin tutkimuskeskuksen johtaja Emily Bell sanoo. Hän huomauttaa, että monella uutisvälineellä olisi silti parannettavaa läpinäkyvyydessä.

”Uutisorganisaatioilla olisi velvollisuus kertoa paljon avoimemmin esimerkiksi kohdentamisesta tai tiedoista, joita ne yleisöstä keräävät”, Bell sanoo.

Myös Julkisen sanan neuvosto on pohtinut, pitäisikö medialla olla avoimuudesta yhteiset säännöt. Linjausta ei vielä valmistella, vaan puheenjohtaja Elina Grundström kertoo neuvoston kuulostelevan toimitusten tarpeita.

 

Uutistarjonnan personointi on Suomessa vielä melko vähäistä. Uutisetusivut ovat journalistisesti järjestettyjä ja eri käyttäjille pääosin samanlaisia. Yle Areenassa algoritmi räätälöi etusivun kullekin käyttäjälle, mutta ainakin yksi sisältövinkeistä on aina toimituksen valitsema.

Uutisapplikaatioissa personointia käytetään enemmän. Esimerkiksi Helsingin Sanomien HS-sovelluksessa on Sinulle-osio, jonka sisältöön käyttäjä voi vaikuttaa valitsemalla asiasanoja. Lisäksi suosituksia määrittävät lukuhistoria ja journalistinen merkitys, toimituspäällikkö Esa Mäkinen kertoo.

”Algoritmeja kehittäessämme ajatus on ollut, että haluamme pitää journalistisen painoarvon keskeisenä”, Mäkinen sanoo.

Jos suositukset perustuisivat vain lukuhistoriaan, vaarana olisi Mäkisen mukaan kuplautuminen.

Siksi kaikissa Hesarin versioissa toimituksen päättämää juttujärjestystä tarjoillaan ensimmäisenä. Verkkoetusivun personointia on tosin pohdittu.

Ylen Uutisvahti-sovelluksen Sinulle-osion suositukset syntyvät karkeasti samaan tapaan kuin Hesarin. Sovelluksen Android-versiossa on otettu vast’ikään käyttöön myös Voitto-uutisrobotin itseoppivat suositukset, jotka kehittyvät käytettäessä.

Suosituksiin vaikuttavat uutisdeskin tekemät painotukset, Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen kertoo.

”Sitä kautta suosituksiin tulee ihmisen kädenjälki, vaikka kyse on algoritmista.”

 

Kaikki haastatellut kertovat, etteivät lukijat ole toistaiseksi olleet kovin kiinnostuneita suosittelun perusteista.

Yleisö voi myös olla tottunut tai jopa tyytyväinen siihen, että juttujärjestyksen valitsee toimitus.

KSML.fi-palvelussa kokeiltiin osastoihin perustuvaa personointia jo vajaa kymmenen vuotta sitten, mutta siitä luovuttiin, koska käyttäjät eivät innostuneet, Keskisuomalainen-konsernin digiliiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi kertoo.

Nyt konsernin lehtien etusivuilla on Suosittelemme sinulle -laatikko. Lisäksi on pohdittu alueellisesti kohdennettuja push-ilmoituksia.

Hakaniemi ei vielä näe riskiä sille, että yleisön saamien uutisten kokonaisuus vinoutuisi .

”Suositeltua sisältöä on vielä niin vähän, ettei ole vaaraa, että se johtaisi lukijoita harhaan”, Hakaniemi sanoo.

 

Personoinnin yleistyessä avoimuuden perusteista sopiminen voisi olla toimitusten mielestä paikallaan.

”Toistaiseksi on pärjätty Journalistin ohjeilla, mutta pohdinnalle pitää olla avoin”, Timo Huovinen sanoo.

Esa Mäkisen mukaan tarkkoja sääntöjä olisi vielä hankala laatia. Ymmärrys aiheesta on vielä vähäistä koko alalla. Ensin pitäisi määrittää ongelmat.

Läpinäkyvyys on silti välttämätöntä.

”Jos personointi yleistyy voimakkaasti ja siitä ei olla avoimia, se voi vähentää yleisön luottamusta”, Mäkinen pohtii.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta