Suosittelubotti päättää, mitä luet

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?

Luetko tänään ensimmäiseksi politiikan uutiset vai ihmissuhdejutun?

Nykyisin sen voi päättää puolestasi algoritmi, joka personoi uutissovellustasi. Se on voinut määrittää sinun lukevan mieluiten parisuhteista, vaikka itse ajattelet olevasi kiinnostunut talousuutisista.

Mediatalot eivät useimmiten kerro, miten personointi toimii. Perusteita avataan lähinnä tietosuojaselosteisssa ja käyttöehdoissa, esimerkiksi kun uutissovelluksen ottaa käyttöön.

Personointi ei sinällään ole huono asia, Columbian yliopiston digitaalisen journalismin tutkimuskeskuksen johtaja Emily Bell sanoo. Hän huomauttaa, että monella uutisvälineellä olisi silti parannettavaa läpinäkyvyydessä.

”Uutisorganisaatioilla olisi velvollisuus kertoa paljon avoimemmin esimerkiksi kohdentamisesta tai tiedoista, joita ne yleisöstä keräävät”, Bell sanoo.

Myös Julkisen sanan neuvosto on pohtinut, pitäisikö medialla olla avoimuudesta yhteiset säännöt. Linjausta ei vielä valmistella, vaan puheenjohtaja Elina Grundström kertoo neuvoston kuulostelevan toimitusten tarpeita.

 

Uutistarjonnan personointi on Suomessa vielä melko vähäistä. Uutisetusivut ovat journalistisesti järjestettyjä ja eri käyttäjille pääosin samanlaisia. Yle Areenassa algoritmi räätälöi etusivun kullekin käyttäjälle, mutta ainakin yksi sisältövinkeistä on aina toimituksen valitsema.

Uutisapplikaatioissa personointia käytetään enemmän. Esimerkiksi Helsingin Sanomien HS-sovelluksessa on Sinulle-osio, jonka sisältöön käyttäjä voi vaikuttaa valitsemalla asiasanoja. Lisäksi suosituksia määrittävät lukuhistoria ja journalistinen merkitys, toimituspäällikkö Esa Mäkinen kertoo.

”Algoritmeja kehittäessämme ajatus on ollut, että haluamme pitää journalistisen painoarvon keskeisenä”, Mäkinen sanoo.

Jos suositukset perustuisivat vain lukuhistoriaan, vaarana olisi Mäkisen mukaan kuplautuminen.

Siksi kaikissa Hesarin versioissa toimituksen päättämää juttujärjestystä tarjoillaan ensimmäisenä. Verkkoetusivun personointia on tosin pohdittu.

Ylen Uutisvahti-sovelluksen Sinulle-osion suositukset syntyvät karkeasti samaan tapaan kuin Hesarin. Sovelluksen Android-versiossa on otettu vast’ikään käyttöön myös Voitto-uutisrobotin itseoppivat suositukset, jotka kehittyvät käytettäessä.

Suosituksiin vaikuttavat uutisdeskin tekemät painotukset, Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen kertoo.

”Sitä kautta suosituksiin tulee ihmisen kädenjälki, vaikka kyse on algoritmista.”

 

Kaikki haastatellut kertovat, etteivät lukijat ole toistaiseksi olleet kovin kiinnostuneita suosittelun perusteista.

Yleisö voi myös olla tottunut tai jopa tyytyväinen siihen, että juttujärjestyksen valitsee toimitus.

KSML.fi-palvelussa kokeiltiin osastoihin perustuvaa personointia jo vajaa kymmenen vuotta sitten, mutta siitä luovuttiin, koska käyttäjät eivät innostuneet, Keskisuomalainen-konsernin digiliiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi kertoo.

Nyt konsernin lehtien etusivuilla on Suosittelemme sinulle -laatikko. Lisäksi on pohdittu alueellisesti kohdennettuja push-ilmoituksia.

Hakaniemi ei vielä näe riskiä sille, että yleisön saamien uutisten kokonaisuus vinoutuisi .

”Suositeltua sisältöä on vielä niin vähän, ettei ole vaaraa, että se johtaisi lukijoita harhaan”, Hakaniemi sanoo.

 

Personoinnin yleistyessä avoimuuden perusteista sopiminen voisi olla toimitusten mielestä paikallaan.

”Toistaiseksi on pärjätty Journalistin ohjeilla, mutta pohdinnalle pitää olla avoin”, Timo Huovinen sanoo.

Esa Mäkisen mukaan tarkkoja sääntöjä olisi vielä hankala laatia. Ymmärrys aiheesta on vielä vähäistä koko alalla. Ensin pitäisi määrittää ongelmat.

Läpinäkyvyys on silti välttämätöntä.

”Jos personointi yleistyy voimakkaasti ja siitä ei olla avoimia, se voi vähentää yleisön luottamusta”, Mäkinen pohtii.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta