Sukkakeikalla

JOURNALISTI
19.10.2018

Lauri Rotko

lauri.rotko@gmail.com

Kirjoittaja on Heinolassa asuva freelancevalokuvaaja.

Kun haluat tietää, millaisia ovat yhteiskuntamme pohjavireet, kysy valokuvaajalta. Miksikö? Koska hän on käynyt monessa kodissa juttelemassa, kirjoittaa Lauri Rotko kolumnissaan.

Ikinä ei ovikellon painaminen ole tuntunut niin hankalalta. Hikoilin turkulaisen kerrostalon rappukäytävässä ja pelkäsin kuollakseni. Sormet tärisivät, kun painoin kelloa. Yhtenä Jouko Lehtolan kontaktikuvauskurssin tehtävänä oli käydä kuvaamassa kolmen tuntemattoman ihmisen kodissa. Eteisestä kuului jo askeleita.

Mies avasi oven, esitin asiani, miestä ei kiinnostanut yhtään osallistua, mutta hän kuitenkin päästi kotiinsa ja katosi saman tien keittiöön. Jäin olohuoneeseen seisomaan joksikin aikaa. Kuvasin paniikissa verhoja. Sitten mies kysyi, haluaisinko kahvia. Istuimme, joimme ja hän kertoi puoli tuntia elämästään. Lopuksi otin hänestä kuvia ja erosimme hyvällä tuulella.

Kun haluat tietää, millaisia ovat yhteiskuntamme pohjavireet, kysy valokuvaajalta. Miksikö? Koska hän on käynyt monessa kodissa juttelemassa. Tällaisia keikkoja sanotaan sukkakeikoiksi. Termi tarkoittaa sitä, että kun kuvaaja menee toisen ihmisen kotiin, hänen alueelleen, hän ottaa kenkänsä pois. Ja juo kahvit, jos tarjotaan. Termin isä on valokuvaaja Timo Jakonen.

Olen ottanut kenkäni pois muun muassa opiskelijan, hiihtäjän, muusikon, duunarin, toimitusjohtajan, ministerin, huumenuoren, vanhuksen, entisen rikollisen, pian kuolevan, poliisin, maanviljelijän ja näyttelijän kodeissa.

Olen kuvattavien mielestä varmasti hyvä kuuntelija. Kysyn muutaman kysymyksen ja annan heidän puhua. Todellisuudessa mietin kuumeisesti miten hoidan kuvauksen siten, että saavutettu luottamus kantaa ja miten saan kuvat onnistumaan teknisesti. Vaikka osa kuvausten kohteiden puheista on mennyt tämän päällekkäisen ajatustyön vuoksi ohi, on osa vaikuttanut minuun pysyvästi. Koen kiitollisuutta siitä, että olen saanut kuulla työssäni niin monen erilaisen ihmisen mielipiteitä ja ajatuksia.

Somesta saa helposti sen käsityksen, että maailma on tullut hulluksi ja kaikki järkevä keskustelu on mennyt johonkin kaappiin piiloon. Voin sukkakeikkojen veteraanina sanoa, että tämä ei pidä paikkaansa. Ihmiset ovat pääosin erittäin kilttejä, järkeviä, ystävällisiä ja tahtovat toisille hyvää.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta