Ääniyrittäjät

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto suunnittelivat myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Nyt tietämys siitä, millainen on hyvä podcast, kasvattaa liikevaihtoa kohisten.

Suoraan asiaan. Siinä missä radion keskusteluohjelmissa usein ”aloitellaan”, podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä, sanovat Olli Sulopuisto ja Veera Luoma-aho.

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto

Työskentelevät omassa podcastien tuotantoyhtiössään, jonka nimi oli ensin Toimitus, nyt Jaksomedia.

Veera Luoma-aho, 40, on aiemmin työskennellyt Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä.

Olli Sulopuisto, 38, on tietotekniikkaan erikoistunut vapaa toimittaja. Hänen juttujaan on julkaistu muun muassa Helsingin Sanomissa, Mikrobitissä, Tivissä ja Long Playssa.

JOURNALISTI
19.10.2018

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Mieti, millainen podcast maailmasta puuttuu ja millaista sisältöä juuri sinä olisit oikea ihminen tekemään, sanoo Veera Luoma-aho hyvän podcastin synnystä.

Luoma-aho ja Olli Sulopuisto ovat elättäneet itsensä pari vuotta tuottamalla keskustelupodcasteja yrityksessään, jonka nimi oli ensin Toimitus, nyt Jaksomedia. Tähän mennessä takana on noin 40 tuotantoa.

Viikoittainen uutiskatsaus saattaa vaikuttaa isomman yleisön tavoittavalta podcast-idealta kuin vaikka viikoittainen katsaus bepopin tilaan. Uutiskatsauksia todennäköisesti kuitenkin tarjoaa jo joku iso toimija, johon kuulija valmiiksi luottaa. Siksi suppeampi rajaus kannattaa.

Innostusta ei voi äänisisältöön kirjoittaa eikä editoida, mutta sen puute huomataan, Sulopuisto sanoo. Siksi podcastin aiheeksi sopii asia, josta tekijä muutoinkin puhuu koko ajan.

”Hyvä konsepti mahtuu yhteen virkkeeseen, kuten: ’Se ja se puhuu siitä ja siitä ja se on tosi mahtava’”, Luoma-aho sanoo.

 

Hyvässä podcastissa on läsnäolon tuntu. Siinä kerrotaan ajatuksista, ei lueta niitä paperista. Kiinnostava keskustelu vaatii myös kuuntelemista.

”Hyvä podcastaaja uskaltaa pohdiskella ääneen ja aloittaa lauseen, jonka lopusta ei vielä tiedä”, Luoma-aho sanoo.

Monella hyvällä podcastilla on vakioelementti, ”Kympin uutisten loppukevennys”, jonka kuuntelija oppii tunnistamaan. Luoma-aho ja Sulopuisto muistuttavat, että  podcasteja kuunnellaan tyypillisesti  nimenomaisesta halusta ja keskittyneesti. Silti aiheen käsittely ei saa olla kuivaa.

Hyvä podcast-puhe on aitoa keskustelua tai aikakauslehtityyppistä, omaäänistä kerrontaa, ei uutistenlukua, ”radioteatteria” tai lähetysvirtaa.

Podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä. Parhaimmillaan napit korviinsa työntänyt yksinäinen työmatkaaja tai koiranulkoiluttaja voi kokea olevansa vuorovaikutuksessa tekijöiden kanssa.
 

Kun Luoma-aho ja Sulopuisto perustivat firmansa, Sulopuisto oli tehnyt Vikasietotila-podcastia ja listannut podcasteja Jakso.fi-alustallaan, joka elää Jaksomedian kyljessä. Päätyökseen hän oli toiminimellä kirjoittava freelancetoimittaja. Luoma-aho työskenteli Allerilla digipäätoimittajana.

Vuonna 2015 molemmat esiintyivät  Magazine Symposiumissa ja huomasivat  puhuvansa samoista asioista. Molemmat  halusivat myydä journalistin taitojaan ketterämmin ja laajemmalle kuin mikä oli mahdollista isojen mediatalojen kautta.

Lisäksi Sulopuisto halusi firman, jonka kasvu ei tyssäisi oman työkapasiteetin rajoihin. Luoma-aho aavisteli, että tuolloin alavireisten mediatalojen ulkopuolella oli asiakkaita, jotka himoitsevat journalistista osaamista.

Vaikka Jaksomedia kauppaa journalistista osaamista eli taitoa löytää kiinnostavat asiat ja niille yleisöä kiinnostava muoto, sen tuotteet ovat avoimesti yritysten ja organisaatioiden viestintää.

Asiakkaita ovat esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, Pihlajalinna, Sitra ja John Nurmisen Säätiö.

 

Aluksi kaksikko suunnitteli myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Ne myydään yleensä tuotantokausina, joten kaupat ovat yksittäisiä juttukauppoja isompia, ja alun konseptointityö kantaa myöhempiä jaksoja. Tuotto on siis ollut parempaa kuin jutuista.

Luoma-aho sanoo, että ”podcast-hype” on tuonut tilauksia, mutta tietenkään sen harjalla ei kannata myydä mitä tahansa.

”Olemme olleet jopa inhorealisteja ja sanoneet asiakkaille, että kai te ymmärrätte, ettei tällä medialla tavoiteta sataatuhatta ihmistä.”

”Podcast sopii organisaatioille, joilla on sanottavaa ja jotka hyötyvät sen pariin säännöllisesti palaavista kuulijoista”, Sulopuisto sanoo.

Sulopuisto tunnustaa kuuntelevansa podcasteja nopeutettuna. Se yksin ei kuitenkaan selitä, miten kaksi ihmistä ehtii hoitaa tuotannot, myydä, kehittää, hoitaa asiakassuhteita, opetella uutta ja vielä kokea, ettei yrittäminen ole ollut liian hektistä.

”Meillä on kaksi puolipäiväistä työntekijää, ja lisäksi ostamme freelancereilta”, Luoma-aho sanoo.

 

Vaikka podcast-analytiikka on ollut kehittymätöntä, onnistumisen on tunnistanut siitä, että jaksojen latausluvut kasvavat tuotantokauden mittaan. Toisaalta Luoma-ahon ja Sulopuiston podcasteilla on aina muitakin kuin määrällisiä tavoitteita, kuten keskustelun herättäminen.

Jaksomedian liikevaihto oli viime vuonna 200 000 euroa ja tulee tänä vuonna ylittämään 300 000 euroa. Sulopuisto sanoo välillä miettivänsä, jääkö heiltä menestyksen tuoksinassa ja alan suomalaisina uranuurtajina huomaamatta jotain, jolla joku huristaa ohi.

Toisaalta kun kauppatavara on osaamista ja yritys velaton, tekemisen suuntaa on tarvittaessa melko helppo muuttaa.

Koska Jaksomedian työn maksavat podcasteja tilaavat organisaatiot, sen tuotteiden jakelu verkkoalustoilla ei tarkoita tulonmenetyksiä vaan mahdollisuutta saada lisää kuulijoita. Radioyhtiöiden, mainos- ja viestintätoimistojen sekä yksityisten ihmisten podcastit kilpailevat kuulijoista, mutta toisaalta kasvava tarjonta vahvistaa podcastien asemaa mediana.

Osaamistaan kaksikko kehittää ulkomailla. Se on inspiroivaa ja happamasti huvittavaa. Amerikkalaisten festareilla saatetaan käsitellä sitä, miten sadasta tunnista nauhaa koostetaan mieletön featuretarina.

”Meillä on tyypillisesti puolitoista tuntia materiaalia, josta tehdään kolmen vartin ohjelma.”

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto

Työskentelevät omassa podcastien tuotantoyhtiössään, jonka nimi oli ensin Toimitus, nyt Jaksomedia.

Veera Luoma-aho, 40, on aiemmin työskennellyt Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä.

Olli Sulopuisto, 38, on tietotekniikkaan erikoistunut vapaa toimittaja. Hänen juttujaan on julkaistu muun muassa Helsingin Sanomissa, Mikrobitissä, Tivissä ja Long Playssa.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta