Ääniyrittäjät

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto suunnittelivat myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Nyt tietämys siitä, millainen on hyvä podcast, kasvattaa liikevaihtoa kohisten.

Suoraan asiaan. Siinä missä radion keskusteluohjelmissa usein ”aloitellaan”, podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä, sanovat Olli Sulopuisto ja Veera Luoma-aho.

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto

Työskentelevät omassa podcastien tuotantoyhtiössään, jonka nimi oli ensin Toimitus, nyt Jaksomedia.

Veera Luoma-aho, 40, on aiemmin työskennellyt Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä.

Olli Sulopuisto, 38, on tietotekniikkaan erikoistunut vapaa toimittaja. Hänen juttujaan on julkaistu muun muassa Helsingin Sanomissa, Mikrobitissä, Tivissä ja Long Playssa.

JOURNALISTI
19.10.2018

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Mieti, millainen podcast maailmasta puuttuu ja millaista sisältöä juuri sinä olisit oikea ihminen tekemään, sanoo Veera Luoma-aho hyvän podcastin synnystä.

Luoma-aho ja Olli Sulopuisto ovat elättäneet itsensä pari vuotta tuottamalla keskustelupodcasteja yrityksessään, jonka nimi oli ensin Toimitus, nyt Jaksomedia. Tähän mennessä takana on noin 40 tuotantoa.

Viikoittainen uutiskatsaus saattaa vaikuttaa isomman yleisön tavoittavalta podcast-idealta kuin vaikka viikoittainen katsaus bepopin tilaan. Uutiskatsauksia todennäköisesti kuitenkin tarjoaa jo joku iso toimija, johon kuulija valmiiksi luottaa. Siksi suppeampi rajaus kannattaa.

Innostusta ei voi äänisisältöön kirjoittaa eikä editoida, mutta sen puute huomataan, Sulopuisto sanoo. Siksi podcastin aiheeksi sopii asia, josta tekijä muutoinkin puhuu koko ajan.

”Hyvä konsepti mahtuu yhteen virkkeeseen, kuten: ’Se ja se puhuu siitä ja siitä ja se on tosi mahtava’”, Luoma-aho sanoo.

 

Hyvässä podcastissa on läsnäolon tuntu. Siinä kerrotaan ajatuksista, ei lueta niitä paperista. Kiinnostava keskustelu vaatii myös kuuntelemista.

”Hyvä podcastaaja uskaltaa pohdiskella ääneen ja aloittaa lauseen, jonka lopusta ei vielä tiedä”, Luoma-aho sanoo.

Monella hyvällä podcastilla on vakioelementti, ”Kympin uutisten loppukevennys”, jonka kuuntelija oppii tunnistamaan. Luoma-aho ja Sulopuisto muistuttavat, että  podcasteja kuunnellaan tyypillisesti  nimenomaisesta halusta ja keskittyneesti. Silti aiheen käsittely ei saa olla kuivaa.

Hyvä podcast-puhe on aitoa keskustelua tai aikakauslehtityyppistä, omaäänistä kerrontaa, ei uutistenlukua, ”radioteatteria” tai lähetysvirtaa.

Podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä. Parhaimmillaan napit korviinsa työntänyt yksinäinen työmatkaaja tai koiranulkoiluttaja voi kokea olevansa vuorovaikutuksessa tekijöiden kanssa.
 

Kun Luoma-aho ja Sulopuisto perustivat firmansa, Sulopuisto oli tehnyt Vikasietotila-podcastia ja listannut podcasteja Jakso.fi-alustallaan, joka elää Jaksomedian kyljessä. Päätyökseen hän oli toiminimellä kirjoittava freelancetoimittaja. Luoma-aho työskenteli Allerilla digipäätoimittajana.

Vuonna 2015 molemmat esiintyivät  Magazine Symposiumissa ja huomasivat  puhuvansa samoista asioista. Molemmat  halusivat myydä journalistin taitojaan ketterämmin ja laajemmalle kuin mikä oli mahdollista isojen mediatalojen kautta.

Lisäksi Sulopuisto halusi firman, jonka kasvu ei tyssäisi oman työkapasiteetin rajoihin. Luoma-aho aavisteli, että tuolloin alavireisten mediatalojen ulkopuolella oli asiakkaita, jotka himoitsevat journalistista osaamista.

Vaikka Jaksomedia kauppaa journalistista osaamista eli taitoa löytää kiinnostavat asiat ja niille yleisöä kiinnostava muoto, sen tuotteet ovat avoimesti yritysten ja organisaatioiden viestintää.

Asiakkaita ovat esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, Pihlajalinna, Sitra ja John Nurmisen Säätiö.

 

Aluksi kaksikko suunnitteli myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Ne myydään yleensä tuotantokausina, joten kaupat ovat yksittäisiä juttukauppoja isompia, ja alun konseptointityö kantaa myöhempiä jaksoja. Tuotto on siis ollut parempaa kuin jutuista.

Luoma-aho sanoo, että ”podcast-hype” on tuonut tilauksia, mutta tietenkään sen harjalla ei kannata myydä mitä tahansa.

”Olemme olleet jopa inhorealisteja ja sanoneet asiakkaille, että kai te ymmärrätte, ettei tällä medialla tavoiteta sataatuhatta ihmistä.”

”Podcast sopii organisaatioille, joilla on sanottavaa ja jotka hyötyvät sen pariin säännöllisesti palaavista kuulijoista”, Sulopuisto sanoo.

Sulopuisto tunnustaa kuuntelevansa podcasteja nopeutettuna. Se yksin ei kuitenkaan selitä, miten kaksi ihmistä ehtii hoitaa tuotannot, myydä, kehittää, hoitaa asiakassuhteita, opetella uutta ja vielä kokea, ettei yrittäminen ole ollut liian hektistä.

”Meillä on kaksi puolipäiväistä työntekijää, ja lisäksi ostamme freelancereilta”, Luoma-aho sanoo.

 

Vaikka podcast-analytiikka on ollut kehittymätöntä, onnistumisen on tunnistanut siitä, että jaksojen latausluvut kasvavat tuotantokauden mittaan. Toisaalta Luoma-ahon ja Sulopuiston podcasteilla on aina muitakin kuin määrällisiä tavoitteita, kuten keskustelun herättäminen.

Jaksomedian liikevaihto oli viime vuonna 200 000 euroa ja tulee tänä vuonna ylittämään 300 000 euroa. Sulopuisto sanoo välillä miettivänsä, jääkö heiltä menestyksen tuoksinassa ja alan suomalaisina uranuurtajina huomaamatta jotain, jolla joku huristaa ohi.

Toisaalta kun kauppatavara on osaamista ja yritys velaton, tekemisen suuntaa on tarvittaessa melko helppo muuttaa.

Koska Jaksomedian työn maksavat podcasteja tilaavat organisaatiot, sen tuotteiden jakelu verkkoalustoilla ei tarkoita tulonmenetyksiä vaan mahdollisuutta saada lisää kuulijoita. Radioyhtiöiden, mainos- ja viestintätoimistojen sekä yksityisten ihmisten podcastit kilpailevat kuulijoista, mutta toisaalta kasvava tarjonta vahvistaa podcastien asemaa mediana.

Osaamistaan kaksikko kehittää ulkomailla. Se on inspiroivaa ja happamasti huvittavaa. Amerikkalaisten festareilla saatetaan käsitellä sitä, miten sadasta tunnista nauhaa koostetaan mieletön featuretarina.

”Meillä on tyypillisesti puolitoista tuntia materiaalia, josta tehdään kolmen vartin ohjelma.”

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto

Työskentelevät omassa podcastien tuotantoyhtiössään, jonka nimi oli ensin Toimitus, nyt Jaksomedia.

Veera Luoma-aho, 40, on aiemmin työskennellyt Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä.

Olli Sulopuisto, 38, on tietotekniikkaan erikoistunut vapaa toimittaja. Hänen juttujaan on julkaistu muun muassa Helsingin Sanomissa, Mikrobitissä, Tivissä ja Long Playssa.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta