Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Median innovaatiokilpailu

Liikenne- ja viestintäministeriön innovaatiokilpailussa palkittiin vuonna 2015 kymmenen hanketta.

Yhdeksän toimii vielä jollain tavalla. Leia ePaper -digipaperihanke on kuopattu.

Yksilösarjan voittajat yhdistyivät Readom-palveluksi, joka ”journalismin Spotifyna” toimimisen sijaan tarjoaa alustaansa nyt kustantajille.

Yrityssarjan toinen voittaja, Long Playn Longplify-hanke jalostui ja sai rahaa myös Googlelta. Myös toinen yritysvoittaja, Rapport, on uudistunut sitten kisan.

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, grafiikka

Perinteinen media ei juuri suoraan hyötynyt 30 miljoonan euron innovaatiotuesta. Media-alan kriisin ratkomiseksi tarkoitetusta tuesta vain noin viidennes meni hankkeille, jotka tähtäsivät perinteisen median uudistamiseen.

Sanoma-, aikakauslehti- ja muut kustantajat saivat innovaatiotuesta 10 prosenttia ja tv-, radio-, elokuva- ja videotuotantoyhtiöt 11 prosenttia. Suurin hyötyjä olivat ohjelmistoyritykset, jotka saivat rahasta 35 prosenttia. Kymmenen eniten tukea saaneen joukossa mediayrityksiä oli kolme, peli- ja ohjelmistoyrityksiä neljä.

Tiedot käyvät ilmi Business Finlandin eli entisen Tekesin tilaamasta median innovaatiotuen loppuarvioinnista. Lisäksi Business Finland ja loppuarvion tehnyt konsulttiyritys 4Front tarkensivat tietoja Journalistin pyynnöstä.

 

Median innovaatiotuki sai alkunsa vuonna 2014, kun liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) teettämä selvitys suositteli media-alalle 30 miljoonan euron määräaikaista tukea.

Ajatus oli, että 25 miljoonalla eurolla tuettaisiin journalististen sisältöjen tuotantoa ja lopuilla viidellä miljoonalla media-alan kehityshankkeita. Rahojen oli määrä kannustaa tiedotusvälineitä kilpailemaan laadukkailla journalistisilla sisällöillä, parantaa alan työllisyyttä ja herätellä tuotekehitystä.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kuitenkin päätti, että tuki jaetaan kokonaan innovaatiotukena.

Innovaatiotuen jakajaksi valikoitui Tekes, joka vuosina 2015 – 2018 myönsi 29,4 miljoonaa euroa mediarahaa muun muassa lainoina, tutkimusrahana sekä avustuksina.

Journalismin tekijöiden oli mahdollista päästä tuesta suoraan osingoille LVM:n järjestämän innovaatiokilpailun kautta. Siinä rahaa jaettiin 220 000 euroa eli 0,7 prosenttia alkuperäisestä tukipotista.

 

Loppuarvioinnin perusteella median innovaatiotuella on ollut alan kehitykseen positiivisia vaikutuksia.

Arvioitsijat eivät kuitenkaan suosittele, että tuen myöntämistä jatketaan. Arviossa todetaan myös, että vastaavat vaikutukset olisi saatu todennäköisesti aikaan vähemmälläkin rahalla.

Perinteisen median kannalta hankalaksi osoittautui se, että Tekes vaati hankkeilta kansainvälistä lupausta. Mediarahaa koskivat samat ehdot kuin muitakin tukia.

Business Finlandin asiantuntija Petri Rajahalme uumoilee, että ohjelmistoala on tottuneempi hakemaan rahoitusta. Lisäksi media-alan taloustilanne on ollut haastava.

”Silloin on ollut pakko panostaa tehokkuuteen ja nykyiseen kassavirtaan, eikä siihen, että voitaisiin tehdä pitkän tähtäimen panostuksia tuotekehitykseen”, Rajahalme sanoo.

Innovaatiorahojen lisäksi valtio paikkaili mediakentän ahdinkoa kertaluontoisilla tuilla: STT:lle räätälöitiin tänä keväänä tukea 1,5 miljoonaa euroa ja MTV:n uutistoiminnalle viime syksynä kolme miljoonaa euroa.

 

Media-alalla innovaatiotukea ei pidetä erityisen onnistuneena.

Esimerkiksi Medialiiton puheenjohtaja, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi, että osa innovaatiotuen hyödyistä valui Googlen ja Facebookin kaltaisille toimijoille. Noin kolmannes rahoitusta saaneista hankkeista liittyi sosiaalisen median markkinointiin, data-analytiikkaan ja mainonnan kohdentamiseen.

”Innovaatiotuki ei kaikilta osin kohdistunut sinne, mihin sen olisi pitänyt kohdistua”, Kangaskorpi sanoi median innovaatiotuen loppuseminaarissa Helsingissä 2. lokakuuta.

Median innovaatiokilpailu

Liikenne- ja viestintäministeriön innovaatiokilpailussa palkittiin vuonna 2015 kymmenen hanketta.

Yhdeksän toimii vielä jollain tavalla. Leia ePaper -digipaperihanke on kuopattu.

Yksilösarjan voittajat yhdistyivät Readom-palveluksi, joka ”journalismin Spotifyna” toimimisen sijaan tarjoaa alustaansa nyt kustantajille.

Yrityssarjan toinen voittaja, Long Playn Longplify-hanke jalostui ja sai rahaa myös Googlelta. Myös toinen yritysvoittaja, Rapport, on uudistunut sitten kisan.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta