Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Median innovaatiokilpailu

Liikenne- ja viestintäministeriön innovaatiokilpailussa palkittiin vuonna 2015 kymmenen hanketta.

Yhdeksän toimii vielä jollain tavalla. Leia ePaper -digipaperihanke on kuopattu.

Yksilösarjan voittajat yhdistyivät Readom-palveluksi, joka ”journalismin Spotifyna” toimimisen sijaan tarjoaa alustaansa nyt kustantajille.

Yrityssarjan toinen voittaja, Long Playn Longplify-hanke jalostui ja sai rahaa myös Googlelta. Myös toinen yritysvoittaja, Rapport, on uudistunut sitten kisan.

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, grafiikka

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Perinteinen media ei juuri suoraan hyötynyt 30 miljoonan euron innovaatiotuesta. Media-alan kriisin ratkomiseksi tarkoitetusta tuesta vain noin viidennes meni hankkeille, jotka tähtäsivät perinteisen median uudistamiseen.

Sanoma-, aikakauslehti- ja muut kustantajat saivat innovaatiotuesta 10 prosenttia ja tv-, radio-, elokuva- ja videotuotantoyhtiöt 11 prosenttia. Suurin hyötyjä olivat ohjelmistoyritykset, jotka saivat rahasta 35 prosenttia. Kymmenen eniten tukea saaneen joukossa mediayrityksiä oli kolme, peli- ja ohjelmistoyrityksiä neljä.

Tiedot käyvät ilmi Business Finlandin eli entisen Tekesin tilaamasta median innovaatiotuen loppuarvioinnista. Lisäksi Business Finland ja loppuarvion tehnyt konsulttiyritys 4Front tarkensivat tietoja Journalistin pyynnöstä.

 

Median innovaatiotuki sai alkunsa vuonna 2014, kun liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) teettämä selvitys suositteli media-alalle 30 miljoonan euron määräaikaista tukea.

Ajatus oli, että 25 miljoonalla eurolla tuettaisiin journalististen sisältöjen tuotantoa ja lopuilla viidellä miljoonalla media-alan kehityshankkeita. Rahojen oli määrä kannustaa tiedotusvälineitä kilpailemaan laadukkailla journalistisilla sisällöillä, parantaa alan työllisyyttä ja herätellä tuotekehitystä.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kuitenkin päätti, että tuki jaetaan kokonaan innovaatiotukena.

Innovaatiotuen jakajaksi valikoitui Tekes, joka vuosina 2015 – 2018 myönsi 29,4 miljoonaa euroa mediarahaa muun muassa lainoina, tutkimusrahana sekä avustuksina.

Journalismin tekijöiden oli mahdollista päästä tuesta suoraan osingoille LVM:n järjestämän innovaatiokilpailun kautta. Siinä rahaa jaettiin 220 000 euroa eli 0,7 prosenttia alkuperäisestä tukipotista.

 

Loppuarvioinnin perusteella median innovaatiotuella on ollut alan kehitykseen positiivisia vaikutuksia.

Arvioitsijat eivät kuitenkaan suosittele, että tuen myöntämistä jatketaan. Arviossa todetaan myös, että vastaavat vaikutukset olisi saatu todennäköisesti aikaan vähemmälläkin rahalla.

Perinteisen median kannalta hankalaksi osoittautui se, että Tekes vaati hankkeilta kansainvälistä lupausta. Mediarahaa koskivat samat ehdot kuin muitakin tukia.

Business Finlandin asiantuntija Petri Rajahalme uumoilee, että ohjelmistoala on tottuneempi hakemaan rahoitusta. Lisäksi media-alan taloustilanne on ollut haastava.

”Silloin on ollut pakko panostaa tehokkuuteen ja nykyiseen kassavirtaan, eikä siihen, että voitaisiin tehdä pitkän tähtäimen panostuksia tuotekehitykseen”, Rajahalme sanoo.

Innovaatiorahojen lisäksi valtio paikkaili mediakentän ahdinkoa kertaluontoisilla tuilla: STT:lle räätälöitiin tänä keväänä tukea 1,5 miljoonaa euroa ja MTV:n uutistoiminnalle viime syksynä kolme miljoonaa euroa.

 

Media-alalla innovaatiotukea ei pidetä erityisen onnistuneena.

Esimerkiksi Medialiiton puheenjohtaja, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi, että osa innovaatiotuen hyödyistä valui Googlen ja Facebookin kaltaisille toimijoille. Noin kolmannes rahoitusta saaneista hankkeista liittyi sosiaalisen median markkinointiin, data-analytiikkaan ja mainonnan kohdentamiseen.

”Innovaatiotuki ei kaikilta osin kohdistunut sinne, mihin sen olisi pitänyt kohdistua”, Kangaskorpi sanoi median innovaatiotuen loppuseminaarissa Helsingissä 2. lokakuuta.

Median innovaatiokilpailu

Liikenne- ja viestintäministeriön innovaatiokilpailussa palkittiin vuonna 2015 kymmenen hanketta.

Yhdeksän toimii vielä jollain tavalla. Leia ePaper -digipaperihanke on kuopattu.

Yksilösarjan voittajat yhdistyivät Readom-palveluksi, joka ”journalismin Spotifyna” toimimisen sijaan tarjoaa alustaansa nyt kustantajille.

Yrityssarjan toinen voittaja, Long Playn Longplify-hanke jalostui ja sai rahaa myös Googlelta. Myös toinen yritysvoittaja, Rapport, on uudistunut sitten kisan.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta