Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Median innovaatiokilpailu

Liikenne- ja viestintäministeriön innovaatiokilpailussa palkittiin vuonna 2015 kymmenen hanketta.

Yhdeksän toimii vielä jollain tavalla. Leia ePaper -digipaperihanke on kuopattu.

Yksilösarjan voittajat yhdistyivät Readom-palveluksi, joka ”journalismin Spotifyna” toimimisen sijaan tarjoaa alustaansa nyt kustantajille.

Yrityssarjan toinen voittaja, Long Playn Longplify-hanke jalostui ja sai rahaa myös Googlelta. Myös toinen yritysvoittaja, Rapport, on uudistunut sitten kisan.

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Heli Saarela, grafiikka

Perinteinen media ei juuri suoraan hyötynyt 30 miljoonan euron innovaatiotuesta. Media-alan kriisin ratkomiseksi tarkoitetusta tuesta vain noin viidennes meni hankkeille, jotka tähtäsivät perinteisen median uudistamiseen.

Sanoma-, aikakauslehti- ja muut kustantajat saivat innovaatiotuesta 10 prosenttia ja tv-, radio-, elokuva- ja videotuotantoyhtiöt 11 prosenttia. Suurin hyötyjä olivat ohjelmistoyritykset, jotka saivat rahasta 35 prosenttia. Kymmenen eniten tukea saaneen joukossa mediayrityksiä oli kolme, peli- ja ohjelmistoyrityksiä neljä.

Tiedot käyvät ilmi Business Finlandin eli entisen Tekesin tilaamasta median innovaatiotuen loppuarvioinnista. Lisäksi Business Finland ja loppuarvion tehnyt konsulttiyritys 4Front tarkensivat tietoja Journalistin pyynnöstä.

 

Median innovaatiotuki sai alkunsa vuonna 2014, kun liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) teettämä selvitys suositteli media-alalle 30 miljoonan euron määräaikaista tukea.

Ajatus oli, että 25 miljoonalla eurolla tuettaisiin journalististen sisältöjen tuotantoa ja lopuilla viidellä miljoonalla media-alan kehityshankkeita. Rahojen oli määrä kannustaa tiedotusvälineitä kilpailemaan laadukkailla journalistisilla sisällöillä, parantaa alan työllisyyttä ja herätellä tuotekehitystä.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kuitenkin päätti, että tuki jaetaan kokonaan innovaatiotukena.

Innovaatiotuen jakajaksi valikoitui Tekes, joka vuosina 2015 – 2018 myönsi 29,4 miljoonaa euroa mediarahaa muun muassa lainoina, tutkimusrahana sekä avustuksina.

Journalismin tekijöiden oli mahdollista päästä tuesta suoraan osingoille LVM:n järjestämän innovaatiokilpailun kautta. Siinä rahaa jaettiin 220 000 euroa eli 0,7 prosenttia alkuperäisestä tukipotista.

 

Loppuarvioinnin perusteella median innovaatiotuella on ollut alan kehitykseen positiivisia vaikutuksia.

Arvioitsijat eivät kuitenkaan suosittele, että tuen myöntämistä jatketaan. Arviossa todetaan myös, että vastaavat vaikutukset olisi saatu todennäköisesti aikaan vähemmälläkin rahalla.

Perinteisen median kannalta hankalaksi osoittautui se, että Tekes vaati hankkeilta kansainvälistä lupausta. Mediarahaa koskivat samat ehdot kuin muitakin tukia.

Business Finlandin asiantuntija Petri Rajahalme uumoilee, että ohjelmistoala on tottuneempi hakemaan rahoitusta. Lisäksi media-alan taloustilanne on ollut haastava.

”Silloin on ollut pakko panostaa tehokkuuteen ja nykyiseen kassavirtaan, eikä siihen, että voitaisiin tehdä pitkän tähtäimen panostuksia tuotekehitykseen”, Rajahalme sanoo.

Innovaatiorahojen lisäksi valtio paikkaili mediakentän ahdinkoa kertaluontoisilla tuilla: STT:lle räätälöitiin tänä keväänä tukea 1,5 miljoonaa euroa ja MTV:n uutistoiminnalle viime syksynä kolme miljoonaa euroa.

 

Media-alalla innovaatiotukea ei pidetä erityisen onnistuneena.

Esimerkiksi Medialiiton puheenjohtaja, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi, että osa innovaatiotuen hyödyistä valui Googlen ja Facebookin kaltaisille toimijoille. Noin kolmannes rahoitusta saaneista hankkeista liittyi sosiaalisen median markkinointiin, data-analytiikkaan ja mainonnan kohdentamiseen.

”Innovaatiotuki ei kaikilta osin kohdistunut sinne, mihin sen olisi pitänyt kohdistua”, Kangaskorpi sanoi median innovaatiotuen loppuseminaarissa Helsingissä 2. lokakuuta.

Median innovaatiokilpailu

Liikenne- ja viestintäministeriön innovaatiokilpailussa palkittiin vuonna 2015 kymmenen hanketta.

Yhdeksän toimii vielä jollain tavalla. Leia ePaper -digipaperihanke on kuopattu.

Yksilösarjan voittajat yhdistyivät Readom-palveluksi, joka ”journalismin Spotifyna” toimimisen sijaan tarjoaa alustaansa nyt kustantajille.

Yrityssarjan toinen voittaja, Long Playn Longplify-hanke jalostui ja sai rahaa myös Googlelta. Myös toinen yritysvoittaja, Rapport, on uudistunut sitten kisan.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta