Kuolleen taiteilijan tarina

Elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio ehti kuolla ennen kuin Tuomas Karemo teki haastattelun. Lopulta juttu syntyi, kun Karemo uskalsi antaa Vainion läheisten, työtoverien ja ystävien olla jutussa äänessä.

Sisällä ja ulkona. Tuomas Karemo kuunteli Mika Vainio -juttua tehdessään paljon tämän levyjä. Toisaalta se, ettei Karemo ollut täydellinen Vainio-hifistelijä, helpotti tämän tarinan avaamista muillekin kuin elektronisen musiikin faneille. ”Kulttuuritoimittajan työhän on nimenomaan avata taiteen sisäpiirejä.”

Tuomas Karemo, 37

Työskennellyt toimittajana Ylen Kulttuuricocktailissa sen alusta lähtien eli reilu pari vuotta.

Toimittanut aiemmin Yle Radio 1:n Kultakuumetta ja Radio Suomen Ajantasaa (aiemmin Tänään iltapäivällä).

Työskennellyt Ylessä vakituisesti vuodesta 2006. Teki ensimmäisen Yle-juttunsa Oulussa vuonna 1999.

JOURNALISTI
19.10.2018

Nina Erho, teksti
Emilia Kangasluoma, kuva

”Ehdotin tuottajalleni Mika Vainion haastattelua, koska tämä vaikutti tärkeältä taiteilijalta, josta ei ollut tehty paljon juttuja. Halusin tehdä jutun, vaikka Vainio asui Oslossa ja minua oli varoitettu, että hän saattaa olla haastatteluissa ihan hiljaa. Sitten Vainio yllättäen kuoli”, kertoo Ylen Kulttuuricocktailin toimittaja Tuomas Karemo. Hänen juttunsa Mika Vainio – A Quiet Life julkaistiin Ylen verkkosivuilla 18. 12. 2017.

”Elektronisen musiikin pioneeriksi kutsuttua Vainiota muisteltiin ulkomaisissa medioissa, mutta Suomessa ei ilmestynyt isoja juttuja. Päätin itse kertoa hänen tarinansa, ja haastattelin kahtatoista ihmistä, joilta ajattelin käyttää sitaatteja. Kirjoittamisesta ei tullut mitään: tarinaan jäi isoja aukkoja, enkä saanut sitä toimimaan. Lopulta heitin jutun roskiin kuukausiksi.

Sitten vastaan tuli paperi, johon olin listannut haastateltavien nimiä ja sain ajatuksen: annankin heidän kertoa. Kronologia syntyi, kun järjestin kertomukset tietyllä tavalla. Silti epäilin, onko tämä superlaiska tapa tehdä juttu.

Toisaalta haastateltavien äänen löytäminen oli työlästä, koska tein osan haastatteluista maantieteellisistä syistä sähköpostilla ja puhelimessa. Tapaamatta oli vaikea rakentaa luottamusta, ja kirjoittaessa sanavalintojen ja nyanssien kanssa piti olla tarkkana.

Kuolleista puhuminen vaatii hienotunteisuutta, mutta Vainion kohdalla vaikeaa oli myös se, että hänellä oli alkoholiongelma. Se vaikutti kaikkeen, joten sen oli oltava jutussa, mutta ilman tirkistelyn tai mässäilyn tuntua. Osa haastateltavista varoi puhumasta asiasta, mutta Vainion isän ja veljen avoimuus rohkaisi minua ja ehkä lopulta myös muita haastateltavia.

Juttua tehdessäni hermoilin, saanko avattua marginaalisen tekijän merkityksen ja taiteilijuuden haastateltavien avulla, jotka ovat hänen tarinassaan niin sisällä. Jos se ei onnistuisi, kukaan ei lukisi näin pitkää juttua.

Kaiken rimakauhun jälkeen yleisön palaute oli hyvää, juttu on koskettanut ihmisiä. Se ilahduttaa minua, koska mietin aina paljon, millaisen tunnereaktion haluan jutuillani herättää.”

Tuomas Karemo, 37

Työskennellyt toimittajana Ylen Kulttuuricocktailissa sen alusta lähtien eli reilu pari vuotta.

Toimittanut aiemmin Yle Radio 1:n Kultakuumetta ja Radio Suomen Ajantasaa (aiemmin Tänään iltapäivällä).

Työskennellyt Ylessä vakituisesti vuodesta 2006. Teki ensimmäisen Yle-juttunsa Oulussa vuonna 1999.

Kalle Kinnusen valinta

Freelancetoimittaja Kalle Kinnunen valitsi esiteltäväksi Tuomas Karemon jutun Mika Vainio – A Quiet Life, joka julkaistiin Ylen verkkosivuilla 18. 12. 2017:

”Tuomas Karemo on Ylen toimittaja, joka on käsitellyt Kulttuuricocktailissa monenlaisia aiheita ja kokeillut epätavallisia lähestymistapoja. Edesmenneen muusikon Mika Vainion muotokuva koostuu ainoastaan Vainion kollegojen, ystävien ja sukulaisten sitaateista. Siinä on hämmentävää rehellisyyttä, erikoisia yksityiskohtia ja tulkinnanvaraisia tunteita.

Ensisilmäyksellä teksti on raskas, mutta siitä muodostuu eheä kuva ihmisestä. Teksti olisi ehkä liian rosoinen ja pitkä painettuun suomalaiseen mediaan. Muoto on kuitenkin aiheelle juuri sopiva.”



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta