Sisällä ja ulkona. Tuomas Karemo kuunteli Mika Vainio -juttua tehdessään paljon tämän levyjä. Toisaalta se, ettei Karemo ollut täydellinen Vainio-hifistelijä, helpotti tämän tarinan avaamista muillekin kuin elektronisen musiikin faneille. ”Kulttuuritoimittajan työhän on nimenomaan avata taiteen sisäpiirejä.”

Kuolleen taiteilijan tarina

Tuomas Karemo, 37

Työskennellyt toimittajana Ylen Kulttuuricocktailissa sen alusta lähtien eli reilu pari vuotta.

Toimittanut aiemmin Yle Radio 1:n Kultakuumetta ja Radio Suomen Ajantasaa (aiemmin Tänään iltapäivällä).

Työskennellyt Ylessä vakituisesti vuodesta 2006. Teki ensimmäisen Yle-juttunsa Oulussa vuonna 1999.

JOURNALISTI
19.10.2018

Nina Erho, teksti
Emilia Kangasluoma, kuva

Elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio ehti kuolla ennen kuin Tuomas Karemo teki haastattelun. Lopulta juttu syntyi, kun Karemo uskalsi antaa Vainion läheisten, työtoverien ja ystävien olla jutussa äänessä.

”Ehdotin tuottajalleni Mika Vainion haastattelua, koska tämä vaikutti tärkeältä taiteilijalta, josta ei ollut tehty paljon juttuja. Halusin tehdä jutun, vaikka Vainio asui Oslossa ja minua oli varoitettu, että hän saattaa olla haastatteluissa ihan hiljaa. Sitten Vainio yllättäen kuoli”, kertoo Ylen Kulttuuricocktailin toimittaja Tuomas Karemo. Hänen juttunsa Mika Vainio – A Quiet Life julkaistiin Ylen verkkosivuilla 18. 12. 2017.

”Elektronisen musiikin pioneeriksi kutsuttua Vainiota muisteltiin ulkomaisissa medioissa, mutta Suomessa ei ilmestynyt isoja juttuja. Päätin itse kertoa hänen tarinansa, ja haastattelin kahtatoista ihmistä, joilta ajattelin käyttää sitaatteja. Kirjoittamisesta ei tullut mitään: tarinaan jäi isoja aukkoja, enkä saanut sitä toimimaan. Lopulta heitin jutun roskiin kuukausiksi.

Sitten vastaan tuli paperi, johon olin listannut haastateltavien nimiä ja sain ajatuksen: annankin heidän kertoa. Kronologia syntyi, kun järjestin kertomukset tietyllä tavalla. Silti epäilin, onko tämä superlaiska tapa tehdä juttu.

Toisaalta haastateltavien äänen löytäminen oli työlästä, koska tein osan haastatteluista maantieteellisistä syistä sähköpostilla ja puhelimessa. Tapaamatta oli vaikea rakentaa luottamusta, ja kirjoittaessa sanavalintojen ja nyanssien kanssa piti olla tarkkana.

Kuolleista puhuminen vaatii hienotunteisuutta, mutta Vainion kohdalla vaikeaa oli myös se, että hänellä oli alkoholiongelma. Se vaikutti kaikkeen, joten sen oli oltava jutussa, mutta ilman tirkistelyn tai mässäilyn tuntua. Osa haastateltavista varoi puhumasta asiasta, mutta Vainion isän ja veljen avoimuus rohkaisi minua ja ehkä lopulta myös muita haastateltavia.

Juttua tehdessäni hermoilin, saanko avattua marginaalisen tekijän merkityksen ja taiteilijuuden haastateltavien avulla, jotka ovat hänen tarinassaan niin sisällä. Jos se ei onnistuisi, kukaan ei lukisi näin pitkää juttua.

Kaiken rimakauhun jälkeen yleisön palaute oli hyvää, juttu on koskettanut ihmisiä. Se ilahduttaa minua, koska mietin aina paljon, millaisen tunnereaktion haluan jutuillani herättää.”

Tuomas Karemo, 37

Työskennellyt toimittajana Ylen Kulttuuricocktailissa sen alusta lähtien eli reilu pari vuotta.

Toimittanut aiemmin Yle Radio 1:n Kultakuumetta ja Radio Suomen Ajantasaa (aiemmin Tänään iltapäivällä).

Työskennellyt Ylessä vakituisesti vuodesta 2006. Teki ensimmäisen Yle-juttunsa Oulussa vuonna 1999.

Kalle Kinnusen valinta

Freelancetoimittaja Kalle Kinnunen valitsi esiteltäväksi Tuomas Karemon jutun Mika Vainio – A Quiet Life, joka julkaistiin Ylen verkkosivuilla 18. 12. 2017:

”Tuomas Karemo on Ylen toimittaja, joka on käsitellyt Kulttuuricocktailissa monenlaisia aiheita ja kokeillut epätavallisia lähestymistapoja. Edesmenneen muusikon Mika Vainion muotokuva koostuu ainoastaan Vainion kollegojen, ystävien ja sukulaisten sitaateista. Siinä on hämmentävää rehellisyyttä, erikoisia yksityiskohtia ja tulkinnanvaraisia tunteita.

Ensisilmäyksellä teksti on raskas, mutta siitä muodostuu eheä kuva ihmisestä. Teksti olisi ehkä liian rosoinen ja pitkä painettuun suomalaiseen mediaan. Muoto on kuitenkin aiheelle juuri sopiva.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta