Sisällä ja ulkona. Tuomas Karemo kuunteli Mika Vainio -juttua tehdessään paljon tämän levyjä. Toisaalta se, ettei Karemo ollut täydellinen Vainio-hifistelijä, helpotti tämän tarinan avaamista muillekin kuin elektronisen musiikin faneille. ”Kulttuuritoimittajan työhän on nimenomaan avata taiteen sisäpiirejä.”

Kuolleen taiteilijan tarina

Tuomas Karemo, 37

Työskennellyt toimittajana Ylen Kulttuuricocktailissa sen alusta lähtien eli reilu pari vuotta.

Toimittanut aiemmin Yle Radio 1:n Kultakuumetta ja Radio Suomen Ajantasaa (aiemmin Tänään iltapäivällä).

Työskennellyt Ylessä vakituisesti vuodesta 2006. Teki ensimmäisen Yle-juttunsa Oulussa vuonna 1999.

JOURNALISTI
19.10.2018

Nina Erho, teksti
Emilia Kangasluoma, kuva

Elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio ehti kuolla ennen kuin Tuomas Karemo teki haastattelun. Lopulta juttu syntyi, kun Karemo uskalsi antaa Vainion läheisten, työtoverien ja ystävien olla jutussa äänessä.

”Ehdotin tuottajalleni Mika Vainion haastattelua, koska tämä vaikutti tärkeältä taiteilijalta, josta ei ollut tehty paljon juttuja. Halusin tehdä jutun, vaikka Vainio asui Oslossa ja minua oli varoitettu, että hän saattaa olla haastatteluissa ihan hiljaa. Sitten Vainio yllättäen kuoli”, kertoo Ylen Kulttuuricocktailin toimittaja Tuomas Karemo. Hänen juttunsa Mika Vainio – A Quiet Life julkaistiin Ylen verkkosivuilla 18. 12. 2017.

”Elektronisen musiikin pioneeriksi kutsuttua Vainiota muisteltiin ulkomaisissa medioissa, mutta Suomessa ei ilmestynyt isoja juttuja. Päätin itse kertoa hänen tarinansa, ja haastattelin kahtatoista ihmistä, joilta ajattelin käyttää sitaatteja. Kirjoittamisesta ei tullut mitään: tarinaan jäi isoja aukkoja, enkä saanut sitä toimimaan. Lopulta heitin jutun roskiin kuukausiksi.

Sitten vastaan tuli paperi, johon olin listannut haastateltavien nimiä ja sain ajatuksen: annankin heidän kertoa. Kronologia syntyi, kun järjestin kertomukset tietyllä tavalla. Silti epäilin, onko tämä superlaiska tapa tehdä juttu.

Toisaalta haastateltavien äänen löytäminen oli työlästä, koska tein osan haastatteluista maantieteellisistä syistä sähköpostilla ja puhelimessa. Tapaamatta oli vaikea rakentaa luottamusta, ja kirjoittaessa sanavalintojen ja nyanssien kanssa piti olla tarkkana.

Kuolleista puhuminen vaatii hienotunteisuutta, mutta Vainion kohdalla vaikeaa oli myös se, että hänellä oli alkoholiongelma. Se vaikutti kaikkeen, joten sen oli oltava jutussa, mutta ilman tirkistelyn tai mässäilyn tuntua. Osa haastateltavista varoi puhumasta asiasta, mutta Vainion isän ja veljen avoimuus rohkaisi minua ja ehkä lopulta myös muita haastateltavia.

Juttua tehdessäni hermoilin, saanko avattua marginaalisen tekijän merkityksen ja taiteilijuuden haastateltavien avulla, jotka ovat hänen tarinassaan niin sisällä. Jos se ei onnistuisi, kukaan ei lukisi näin pitkää juttua.

Kaiken rimakauhun jälkeen yleisön palaute oli hyvää, juttu on koskettanut ihmisiä. Se ilahduttaa minua, koska mietin aina paljon, millaisen tunnereaktion haluan jutuillani herättää.”

Tuomas Karemo, 37

Työskennellyt toimittajana Ylen Kulttuuricocktailissa sen alusta lähtien eli reilu pari vuotta.

Toimittanut aiemmin Yle Radio 1:n Kultakuumetta ja Radio Suomen Ajantasaa (aiemmin Tänään iltapäivällä).

Työskennellyt Ylessä vakituisesti vuodesta 2006. Teki ensimmäisen Yle-juttunsa Oulussa vuonna 1999.

Kalle Kinnusen valinta

Freelancetoimittaja Kalle Kinnunen valitsi esiteltäväksi Tuomas Karemon jutun Mika Vainio – A Quiet Life, joka julkaistiin Ylen verkkosivuilla 18. 12. 2017:

”Tuomas Karemo on Ylen toimittaja, joka on käsitellyt Kulttuuricocktailissa monenlaisia aiheita ja kokeillut epätavallisia lähestymistapoja. Edesmenneen muusikon Mika Vainion muotokuva koostuu ainoastaan Vainion kollegojen, ystävien ja sukulaisten sitaateista. Siinä on hämmentävää rehellisyyttä, erikoisia yksityiskohtia ja tulkinnanvaraisia tunteita.

Ensisilmäyksellä teksti on raskas, mutta siitä muodostuu eheä kuva ihmisestä. Teksti olisi ehkä liian rosoinen ja pitkä painettuun suomalaiseen mediaan. Muoto on kuitenkin aiheelle juuri sopiva.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta