Jäimme Kaisulle velkaa

JOURNALISTI
19.10.2018

Kari Karemo, Sirpa Heikkinen, Esko Aho ja Eeva Kauppinen

Kirjoittajat ovat Kaisu Mikkolan pitkäaikaisia työtovereita Kalevan kulttuuritoimituksesta

Kuolleita: Kaisu Mikkola.

Kulttuuritoimittaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisu Mikkola kuoli 30. syyskuuta Oulussa, missä hän oli syntynyt 5. maaliskuuta 1942.

Rakkaasta esimiehestämme ja työtoveristamme pitäisi piirtää monta erilaista kuvaa, jotta hänen ominaislaatunsa toimittajana ja ihmisenä pääsisi oikeuksiinsa. Kulttuuripersoona Kaisu tietysti oli, jos kuka. Hän heittäytyi mukaan mitä hulluimpiin projekteihin eikä pelännyt ottaa kantaa, kun näki siihen aihetta.

Kaisulla oli taito kannustaa, yhtälailla opastaa vielä eläkkeelle jäämisensä jälkeenkin. Hän hallitsi julkisuuspelit ja teki urallaan paljon näyttäviä maaleja. Mistä ”Vanha rouva” kiinnostui, siitä tuli tapaus, ja ellei tullut, hän painoi päälle niin kauan, että tuli.

Nuoret kollegat muistavat Kaisusta pehmeitä, mukavia juttuja. Hän oli hyvin ajassa mukana ja tiesi kertoa henkilökohtaisia muistoja asioista ja tapahtumista, joista muut olivat vain lukeneet. Monet meistä hän asetti ruotuun vaikka huikkaamalla kesken kiireen, että ”tilaatko minulle taksin”. Emme panneet pahaksemme, sillä tunsimme esimiehemme.

Muutama viikko ennen pois-menoaan hän kertoi puhelimessa vihdoin tehneensä henkisesti tilit Kalevan kanssa selviksi. Ei se ihan niin mennyt. Me kaikki jäimme Kaisulle velkaa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta