Itsetutkiskelua miesten kesken

Vapaamuurareilla on myyttinen maine, vaikka kyse on järjestön mukaan miesten henkisestä kehittämisestä. Heikki Hakalaa siinä viehättää pysyvyys.

Opetuksen tila. Vapaamuurarien temppelit ovat aina samanlaisia, Heikki Hakala kertoo. Lattian mustavalkoruudukko symboloi elämää ja kuolemaa. Katossa ledit muodostavat tähtitaivaan.

Heikki Hakala

59-vuotias viestintäyrittäjä ja Etelä-Suomen Sanomien entinen päätoimittaja.

Vapaamuurarien Suomen suurloosin yhteiskuntasuhteiden suurneuvoja, lahtelaisen Tehi-loosin jäsen ja mestarimuurari.

Toiminut myös Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Harrastaa oopperaa ja ruuanlaittoa. Asuu Tampereella.

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Jos erikoisen maineen tahtoo karistaa, rituaaliasu ei auta.

Siksi viestintäyrittäjä Heikki Hakala haluaa esiintyä vapaamuurariudesta kertovassa jutussa siviileissä – siitä huolimatta, että juuri rituaalit ovat toiminnan ydin.

Suomen suurloosin temppelistä Helsingin Ullanlinnasta löytyy kuitenkin sopivasti mystiikkaa, minkä järjestön viestintää tukevana yhteiskuntasuhteiden suurneuvojana Hakala toki arvaa.

Pimeää huonetta kiertää tuolirivistö. Pohjantähteä symboloivan spottivalon alla on alttari. Seinää koristaa suuri G-kirjain.

”Tunteiden opettaminen on hidasta, eikä se onnistu sanoilla. Symbolit ja rituaalit ovat tapa saada meissä aikaan muutoksia, jotka lisäävät kykyä ymmärtää itseä ja läheisiä”, Hakala selittää.

Rituaaleja voi Hakalan mukaan verrata itsetutkiskeluharjoituksiin. Ne ovat salaisia, jotta tekisivät ensikertalaiseen lähtemättömän vaikutuksen.

 

Vapaamuurarit on vuonna 1717 Englannissa perustettu veljeskunta, joka kertoo tarkoituksekseen jäsenten henkisen kehittämisen. Salaliittoteorioiden mukaan rapparit masinoivat maailmanhistoriaa tai ainakin Tampereen kaavoitusta.

Hakalan mielestä hyvä veli -verkostona toimiminen olisi aatteen vastaista.

”Jos tämä olisi sellainen, toiminta olisi kuollut ajat sitten. Hyvä veli -verkostossa ihminen käyttää ystävyyttä hyväkseen.”

Vapaamuurarit ei hyväksy jäsenikseen naisia, koska naisjäseniä ei ollut 300 vuotta sitten. Naiset hyväksyviä yhteisvapaamuurareitakin on, mutta ne loosit kuuluvat eri verkostoon. Tasa-arvo-ongelmana Hakala ei asiaa pidä; naisillakin on järjestönsä, kuten Zonta-naiset ja soroptimistit.

Ja ehkä miesten kesken on helpompi itsetutkiskella?

”Ainakin toiminnan luonne muuttuisi merkittävästi”, Hakala vastaa.

 

Aatteet ja filosofia ovat kiinnostaneet Hakalaa aina. Vapaamuurari hänestä tuli 34-vuotiaana. Lions Clubiakin Hakala kokeili, mutta kyllästyi päälleliimattuun jenkkimeininkiin.

Vapaamuurareissa Hakalaa viehättävät pysyvyys ja rauha. Jäsenasteikoilla eteneminen on hidasta.

”Täällä ajan mittayksikkö on vuosi. Se on osa opetusta.”

Journalistille vapaamuurarius ei Hakalan mielestä ole haitta. Etelä-Suomen Sanomien päätoimittajana hän kertoi toimitukselle asiasta avoimesti.

Muurariveljiä Hakala ei myönnä uutisoinnissa suosineensa. Pyydetty kyllä on. Silloin Hakala on nuhdellut kysyjää.

”Se olisi ollut niin vapaamuurari- kuin journalististen periaatteiden rikkomista. Siis kaksoisrike!”

Päätoimittajuus päättyi 2014 potkuihin. Nyt Hakala on yrittäjä. Rikasta viestintäkonsulttia veljet eivät ole hänestä tehneet. Seuraa ja iloa heistä on ollut.

”Veljien apu on toveruutta ja kumppanuutta.”

Heikki Hakala

59-vuotias viestintäyrittäjä ja Etelä-Suomen Sanomien entinen päätoimittaja.

Vapaamuurarien Suomen suurloosin yhteiskuntasuhteiden suurneuvoja, lahtelaisen Tehi-loosin jäsen ja mestarimuurari.

Toiminut myös Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Harrastaa oopperaa ja ruuanlaittoa. Asuu Tampereella.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta