Itsetutkiskelua miesten kesken

Vapaamuurareilla on myyttinen maine, vaikka kyse on järjestön mukaan miesten henkisestä kehittämisestä. Heikki Hakalaa siinä viehättää pysyvyys.

Opetuksen tila. Vapaamuurarien temppelit ovat aina samanlaisia, Heikki Hakala kertoo. Lattian mustavalkoruudukko symboloi elämää ja kuolemaa. Katossa ledit muodostavat tähtitaivaan.

Heikki Hakala

59-vuotias viestintäyrittäjä ja Etelä-Suomen Sanomien entinen päätoimittaja.

Vapaamuurarien Suomen suurloosin yhteiskuntasuhteiden suurneuvoja, lahtelaisen Tehi-loosin jäsen ja mestarimuurari.

Toiminut myös Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Harrastaa oopperaa ja ruuanlaittoa. Asuu Tampereella.

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Jos erikoisen maineen tahtoo karistaa, rituaaliasu ei auta.

Siksi viestintäyrittäjä Heikki Hakala haluaa esiintyä vapaamuurariudesta kertovassa jutussa siviileissä – siitä huolimatta, että juuri rituaalit ovat toiminnan ydin.

Suomen suurloosin temppelistä Helsingin Ullanlinnasta löytyy kuitenkin sopivasti mystiikkaa, minkä järjestön viestintää tukevana yhteiskuntasuhteiden suurneuvojana Hakala toki arvaa.

Pimeää huonetta kiertää tuolirivistö. Pohjantähteä symboloivan spottivalon alla on alttari. Seinää koristaa suuri G-kirjain.

”Tunteiden opettaminen on hidasta, eikä se onnistu sanoilla. Symbolit ja rituaalit ovat tapa saada meissä aikaan muutoksia, jotka lisäävät kykyä ymmärtää itseä ja läheisiä”, Hakala selittää.

Rituaaleja voi Hakalan mukaan verrata itsetutkiskeluharjoituksiin. Ne ovat salaisia, jotta tekisivät ensikertalaiseen lähtemättömän vaikutuksen.

 

Vapaamuurarit on vuonna 1717 Englannissa perustettu veljeskunta, joka kertoo tarkoituksekseen jäsenten henkisen kehittämisen. Salaliittoteorioiden mukaan rapparit masinoivat maailmanhistoriaa tai ainakin Tampereen kaavoitusta.

Hakalan mielestä hyvä veli -verkostona toimiminen olisi aatteen vastaista.

”Jos tämä olisi sellainen, toiminta olisi kuollut ajat sitten. Hyvä veli -verkostossa ihminen käyttää ystävyyttä hyväkseen.”

Vapaamuurarit ei hyväksy jäsenikseen naisia, koska naisjäseniä ei ollut 300 vuotta sitten. Naiset hyväksyviä yhteisvapaamuurareitakin on, mutta ne loosit kuuluvat eri verkostoon. Tasa-arvo-ongelmana Hakala ei asiaa pidä; naisillakin on järjestönsä, kuten Zonta-naiset ja soroptimistit.

Ja ehkä miesten kesken on helpompi itsetutkiskella?

”Ainakin toiminnan luonne muuttuisi merkittävästi”, Hakala vastaa.

 

Aatteet ja filosofia ovat kiinnostaneet Hakalaa aina. Vapaamuurari hänestä tuli 34-vuotiaana. Lions Clubiakin Hakala kokeili, mutta kyllästyi päälleliimattuun jenkkimeininkiin.

Vapaamuurareissa Hakalaa viehättävät pysyvyys ja rauha. Jäsenasteikoilla eteneminen on hidasta.

”Täällä ajan mittayksikkö on vuosi. Se on osa opetusta.”

Journalistille vapaamuurarius ei Hakalan mielestä ole haitta. Etelä-Suomen Sanomien päätoimittajana hän kertoi toimitukselle asiasta avoimesti.

Muurariveljiä Hakala ei myönnä uutisoinnissa suosineensa. Pyydetty kyllä on. Silloin Hakala on nuhdellut kysyjää.

”Se olisi ollut niin vapaamuurari- kuin journalististen periaatteiden rikkomista. Siis kaksoisrike!”

Päätoimittajuus päättyi 2014 potkuihin. Nyt Hakala on yrittäjä. Rikasta viestintäkonsulttia veljet eivät ole hänestä tehneet. Seuraa ja iloa heistä on ollut.

”Veljien apu on toveruutta ja kumppanuutta.”

Heikki Hakala

59-vuotias viestintäyrittäjä ja Etelä-Suomen Sanomien entinen päätoimittaja.

Vapaamuurarien Suomen suurloosin yhteiskuntasuhteiden suurneuvoja, lahtelaisen Tehi-loosin jäsen ja mestarimuurari.

Toiminut myös Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Harrastaa oopperaa ja ruuanlaittoa. Asuu Tampereella.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta