Itsetutkiskelua miesten kesken

Vapaamuurareilla on myyttinen maine, vaikka kyse on järjestön mukaan miesten henkisestä kehittämisestä. Heikki Hakalaa siinä viehättää pysyvyys.

Opetuksen tila. Vapaamuurarien temppelit ovat aina samanlaisia, Heikki Hakala kertoo. Lattian mustavalkoruudukko symboloi elämää ja kuolemaa. Katossa ledit muodostavat tähtitaivaan.

Heikki Hakala

59-vuotias viestintäyrittäjä ja Etelä-Suomen Sanomien entinen päätoimittaja.

Vapaamuurarien Suomen suurloosin yhteiskuntasuhteiden suurneuvoja, lahtelaisen Tehi-loosin jäsen ja mestarimuurari.

Toiminut myös Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Harrastaa oopperaa ja ruuanlaittoa. Asuu Tampereella.

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Jos erikoisen maineen tahtoo karistaa, rituaaliasu ei auta.

Siksi viestintäyrittäjä Heikki Hakala haluaa esiintyä vapaamuurariudesta kertovassa jutussa siviileissä – siitä huolimatta, että juuri rituaalit ovat toiminnan ydin.

Suomen suurloosin temppelistä Helsingin Ullanlinnasta löytyy kuitenkin sopivasti mystiikkaa, minkä järjestön viestintää tukevana yhteiskuntasuhteiden suurneuvojana Hakala toki arvaa.

Pimeää huonetta kiertää tuolirivistö. Pohjantähteä symboloivan spottivalon alla on alttari. Seinää koristaa suuri G-kirjain.

”Tunteiden opettaminen on hidasta, eikä se onnistu sanoilla. Symbolit ja rituaalit ovat tapa saada meissä aikaan muutoksia, jotka lisäävät kykyä ymmärtää itseä ja läheisiä”, Hakala selittää.

Rituaaleja voi Hakalan mukaan verrata itsetutkiskeluharjoituksiin. Ne ovat salaisia, jotta tekisivät ensikertalaiseen lähtemättömän vaikutuksen.

 

Vapaamuurarit on vuonna 1717 Englannissa perustettu veljeskunta, joka kertoo tarkoituksekseen jäsenten henkisen kehittämisen. Salaliittoteorioiden mukaan rapparit masinoivat maailmanhistoriaa tai ainakin Tampereen kaavoitusta.

Hakalan mielestä hyvä veli -verkostona toimiminen olisi aatteen vastaista.

”Jos tämä olisi sellainen, toiminta olisi kuollut ajat sitten. Hyvä veli -verkostossa ihminen käyttää ystävyyttä hyväkseen.”

Vapaamuurarit ei hyväksy jäsenikseen naisia, koska naisjäseniä ei ollut 300 vuotta sitten. Naiset hyväksyviä yhteisvapaamuurareitakin on, mutta ne loosit kuuluvat eri verkostoon. Tasa-arvo-ongelmana Hakala ei asiaa pidä; naisillakin on järjestönsä, kuten Zonta-naiset ja soroptimistit.

Ja ehkä miesten kesken on helpompi itsetutkiskella?

”Ainakin toiminnan luonne muuttuisi merkittävästi”, Hakala vastaa.

 

Aatteet ja filosofia ovat kiinnostaneet Hakalaa aina. Vapaamuurari hänestä tuli 34-vuotiaana. Lions Clubiakin Hakala kokeili, mutta kyllästyi päälleliimattuun jenkkimeininkiin.

Vapaamuurareissa Hakalaa viehättävät pysyvyys ja rauha. Jäsenasteikoilla eteneminen on hidasta.

”Täällä ajan mittayksikkö on vuosi. Se on osa opetusta.”

Journalistille vapaamuurarius ei Hakalan mielestä ole haitta. Etelä-Suomen Sanomien päätoimittajana hän kertoi toimitukselle asiasta avoimesti.

Muurariveljiä Hakala ei myönnä uutisoinnissa suosineensa. Pyydetty kyllä on. Silloin Hakala on nuhdellut kysyjää.

”Se olisi ollut niin vapaamuurari- kuin journalististen periaatteiden rikkomista. Siis kaksoisrike!”

Päätoimittajuus päättyi 2014 potkuihin. Nyt Hakala on yrittäjä. Rikasta viestintäkonsulttia veljet eivät ole hänestä tehneet. Seuraa ja iloa heistä on ollut.

”Veljien apu on toveruutta ja kumppanuutta.”

Heikki Hakala

59-vuotias viestintäyrittäjä ja Etelä-Suomen Sanomien entinen päätoimittaja.

Vapaamuurarien Suomen suurloosin yhteiskuntasuhteiden suurneuvoja, lahtelaisen Tehi-loosin jäsen ja mestarimuurari.

Toiminut myös Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Harrastaa oopperaa ja ruuanlaittoa. Asuu Tampereella.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta