Tulevaisuutta etsimässä. Media-alan opiskelijat Roosa Savo (vas.), Krista Kierikka ja Johannes Roviomaa osallistuivat Helsingin Lasipalatsissa järjestettyyn Journalismin päivään.

Isojen kysymysten äärellä

JOURNALISTI
19.10.2018

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Alan opiskelijoilta kiinnostivat Journalismin päivässä kuvat, vuoropuhelu ja rakentava journalismi.

Helsingin Lasipalatsissa 12. lokakuuta järjestetty Journalismin päivä keskittyi isoihin teemoihin: ilmastonmuutokseen, totuuteen ja alan uhkakuviin. Tapahtumaan osallistui panelistit ja järjestäjät mukaan luettuna noin 450 ihmistä.

Journalisti kysyi kolmelta alan opiskelijalta, mitä heille jäi päivästä käteen.

Tampereen yliopiston opiskelija Johannes Roviomaa, 27, on käsitellyt toimittajana isoja aiheita, kuten ilmastonmuutosta, rauhaa ja tasa-arvoa. Hän on yksi ilmastonmuutokseen keskittyvän Hyvän sään aikana -verkkosivuston perustajista ja oli mukana saman nimisen tietokirjan toimituskunnassa.

Roviomaata puhutteli eniten valokuvaaja Touko Hujasen osuus kuvajournalismikeskustelussa. Hujanen kertoi ”taiteilijuudesta”, siitä miten valokuvaaja voi työllistää itsensä omilla kuvausprojekteilla.

”Hänen esityksensä oli erinomainen muistutus siitä, että elämäniloa ja huumoria ei saa koskaan unohtaa tässä työssä. Uskon, että Hujanen sai ihmiset paremmin liikkeelle kuin se palohälytin.”

Roviomaa viittaa palohälytykseen, joka keskeytti tapahtuman hetkeksi iltapäivällä.

 

Helsingin yliopistossa viestintää opiskeleva Roosa Savo, 23, suhtautuu alan tulevaisuuteen pelon sekaisella toiveikkuudella. Hänen seuraava tavoitteensa on päästä kesätoimittajaksi. Tulevaisuudessa hän haluaisi suuntautua tiede- ja terveysjournalismiin.

”Päivästä jäi tosi positiivinen fiilis. Päällimmäisenä mieleen jäi Sitran järjestämä dialogi -työpaja, jossa meille opetettiin dialogia ryhmissä. Ohjauksen vaikutus keskusteluun oli ihan älyttömän suuri: yleensä vahvat äänet dominoivat, mutta nyt keskustelu oli tasainen ja kaikki pääsivät ääneen”, Savo sanoo.

Savo nostaa esiin myös Vice-verkkomedian Pohjoismaiden päätoimittajan, joka kertoi keinoista nuorten yleisön tavoittamiseksi. Päätoimittaja Isabella Hindkjær muistutti, että jos haluaa tavoittaa nuoria, pitää palkata nuoria.

 

Tampereen yliopistossa visuaalista journalismia opiskeleva Krista Kierikka, 27, puolestaan kertoo uskovansa alan tulevaisuuteen ja perinpohjaisen journalismin kysyntään, vaikka alan ongelmat ovat viime vuosina korostuneet julkisuudessa.

Hänelle jäi päivästä päällimmäiseksi mieleen se, kuinka tärkeää on huomioida ilmastonäkökulma uutistyössä ja kuinka rakentava journalismi voi nostaa esille keinoja ongelmien ratkaisemiseen.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta