Digiennustaja

Emily Bell

53-vuotias yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston professori ja journalisti.

Johtaa digitaalisen journalismin tutkimukseen keskittyvää Tow-keskusta, jota oli myös perustamassa.

Brittiläisen The Guardianin entinen digisisältöjen johtaja.

Syntynyt Isossa-Britanniassa. Asuu New Yorkissa.

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Sosiaalinen media muutti journalismin läpikotaisin, mutta tekoäly mullistaa media-alan, sanoo professori Emily Bell.

Vuonna 2005 Emily Bell teki hurjan ennustuksen median tulevaisuudesta: vuorovaikutteinen ”web 2.0” muuttaisi journalismia radikaalimmin kuin internet sinänsä.

Se oli yksi The Guardianin digisisältöjen johtajana työskennelleen Bellin ”hulluista julistuksista”, joita lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger muistelee juuri ilmestyneessä kirjassaan.

Kirjan lopussa Rusbridger kutsuu julistuksia jo mahtaviksi. Päätoimittaja sai usein huomata Bellin olleen oivalluksissaan edellä muita.

Bell kiittelee ex-pomoaan esimerkilliseksi, sillä tämä aina kuunteli. Hän ei koe olleensa visionääri – vain journalisti, jonka tunsi alansa.

”Olin myös väärässä monesta. En ollut mikään ennustuksia suoltava sekopäinen oraakkeli”, Bell nauraa.

Nykyisin Bell johtaa Columbian yliopiston digitaalisen journalismin tutkimuskeskusta. Hän oli pääpuhujana Euroopan medianeuvostojen konferenssissa Helsingissä 11. lokakuuta.

 

Vuonna 2018 on selvää, että sosiaalinen media on muuttanut journalistisen työprosessin kaikkia vaiheita.

Kyse ei ole vain siitä, että joka jutussa on oltava verkkojakoihin sopiva kuva tai että otsikot pitenevät. Kyse on Bellin mukaan myös siitä, millaisiin aiheisiin toimittajat tarttuvat, millä tavoin jutut rakennetaan ja millaisen yleisön ne saavat.

Bell kärjistää ja kysyy, onko enää väliä, minkä aiheen päätoimittajat nostavat ykkösuutiseksi. Viime kädessä somejätit päättävät, leviääkö se laajasti. Toki Google ja Facebook mielellään kertovat, millaiset sisällöt palveluissa voisivat menestyä.

Nämä asiat Bell toivoisi journalistien tiedostavan.

”Toimittajakoulutuksessa journalistit oppivat ymmärtämään tavallisen lähteen ja pr-henkilön eron. Samoin toimittajien pitää ymmärtää, miten ja miksi some vaikuttaa heidän työhönsä”, Bell sanoo.

Tuore yhdysvaltalaistutkimus esimerkiksi kertoo, että osa journalisteista pitää twiittejä lähes yhtä uutisarvoisina kuin uutistoimisto AP:n otsikoita.

”Tiedämme kuitenkin, että Twitteriä on helppo manipuloida”, Bell sanoo.

 

Bellin ”hullu” julistus tulevalle on, että tekoäly muuttaa journalismia vielä somea enemmän. Äänilaitteet tekevät näytöt turhiksi. Yhä useammista laitteista voi kerätä dataa, joka muuntuu myös jutuiksi.

Älylaitteilta kulutettu journalismi muuttuu entistä yksityisemmäksi ja häviää julkisesta tilasta. Yleisön side tekijöihin hiutuu, jolloin luottamus rakoilee.

Siksi Bell patistelee journalisteja ulos toimituksista ja povaa median leipäpuuksi tapahtumien järjestämistä.

”Jos tapahtumat toimivat, ne luovat hyvää tahtoa – ja rahaa.”

Emily Bell

53-vuotias yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston professori ja journalisti.

Johtaa digitaalisen journalismin tutkimukseen keskittyvää Tow-keskusta, jota oli myös perustamassa.

Brittiläisen The Guardianin entinen digisisältöjen johtaja.

Syntynyt Isossa-Britanniassa. Asuu New Yorkissa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta