Digiennustaja

Emily Bell

53-vuotias yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston professori ja journalisti.

Johtaa digitaalisen journalismin tutkimukseen keskittyvää Tow-keskusta, jota oli myös perustamassa.

Brittiläisen The Guardianin entinen digisisältöjen johtaja.

Syntynyt Isossa-Britanniassa. Asuu New Yorkissa.

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Sosiaalinen media muutti journalismin läpikotaisin, mutta tekoäly mullistaa media-alan, sanoo professori Emily Bell.

Vuonna 2005 Emily Bell teki hurjan ennustuksen median tulevaisuudesta: vuorovaikutteinen ”web 2.0” muuttaisi journalismia radikaalimmin kuin internet sinänsä.

Se oli yksi The Guardianin digisisältöjen johtajana työskennelleen Bellin ”hulluista julistuksista”, joita lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger muistelee juuri ilmestyneessä kirjassaan.

Kirjan lopussa Rusbridger kutsuu julistuksia jo mahtaviksi. Päätoimittaja sai usein huomata Bellin olleen oivalluksissaan edellä muita.

Bell kiittelee ex-pomoaan esimerkilliseksi, sillä tämä aina kuunteli. Hän ei koe olleensa visionääri – vain journalisti, jonka tunsi alansa.

”Olin myös väärässä monesta. En ollut mikään ennustuksia suoltava sekopäinen oraakkeli”, Bell nauraa.

Nykyisin Bell johtaa Columbian yliopiston digitaalisen journalismin tutkimuskeskusta. Hän oli pääpuhujana Euroopan medianeuvostojen konferenssissa Helsingissä 11. lokakuuta.

 

Vuonna 2018 on selvää, että sosiaalinen media on muuttanut journalistisen työprosessin kaikkia vaiheita.

Kyse ei ole vain siitä, että joka jutussa on oltava verkkojakoihin sopiva kuva tai että otsikot pitenevät. Kyse on Bellin mukaan myös siitä, millaisiin aiheisiin toimittajat tarttuvat, millä tavoin jutut rakennetaan ja millaisen yleisön ne saavat.

Bell kärjistää ja kysyy, onko enää väliä, minkä aiheen päätoimittajat nostavat ykkösuutiseksi. Viime kädessä somejätit päättävät, leviääkö se laajasti. Toki Google ja Facebook mielellään kertovat, millaiset sisällöt palveluissa voisivat menestyä.

Nämä asiat Bell toivoisi journalistien tiedostavan.

”Toimittajakoulutuksessa journalistit oppivat ymmärtämään tavallisen lähteen ja pr-henkilön eron. Samoin toimittajien pitää ymmärtää, miten ja miksi some vaikuttaa heidän työhönsä”, Bell sanoo.

Tuore yhdysvaltalaistutkimus esimerkiksi kertoo, että osa journalisteista pitää twiittejä lähes yhtä uutisarvoisina kuin uutistoimisto AP:n otsikoita.

”Tiedämme kuitenkin, että Twitteriä on helppo manipuloida”, Bell sanoo.

 

Bellin ”hullu” julistus tulevalle on, että tekoäly muuttaa journalismia vielä somea enemmän. Äänilaitteet tekevät näytöt turhiksi. Yhä useammista laitteista voi kerätä dataa, joka muuntuu myös jutuiksi.

Älylaitteilta kulutettu journalismi muuttuu entistä yksityisemmäksi ja häviää julkisesta tilasta. Yleisön side tekijöihin hiutuu, jolloin luottamus rakoilee.

Siksi Bell patistelee journalisteja ulos toimituksista ja povaa median leipäpuuksi tapahtumien järjestämistä.

”Jos tapahtumat toimivat, ne luovat hyvää tahtoa – ja rahaa.”

Emily Bell

53-vuotias yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston professori ja journalisti.

Johtaa digitaalisen journalismin tutkimukseen keskittyvää Tow-keskusta, jota oli myös perustamassa.

Brittiläisen The Guardianin entinen digisisältöjen johtaja.

Syntynyt Isossa-Britanniassa. Asuu New Yorkissa.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta