Digiennustaja

Emily Bell

53-vuotias yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston professori ja journalisti.

Johtaa digitaalisen journalismin tutkimukseen keskittyvää Tow-keskusta, jota oli myös perustamassa.

Brittiläisen The Guardianin entinen digisisältöjen johtaja.

Syntynyt Isossa-Britanniassa. Asuu New Yorkissa.

JOURNALISTI
19.10.2018

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Sosiaalinen media muutti journalismin läpikotaisin, mutta tekoäly mullistaa media-alan, sanoo professori Emily Bell.

Vuonna 2005 Emily Bell teki hurjan ennustuksen median tulevaisuudesta: vuorovaikutteinen ”web 2.0” muuttaisi journalismia radikaalimmin kuin internet sinänsä.

Se oli yksi The Guardianin digisisältöjen johtajana työskennelleen Bellin ”hulluista julistuksista”, joita lehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger muistelee juuri ilmestyneessä kirjassaan.

Kirjan lopussa Rusbridger kutsuu julistuksia jo mahtaviksi. Päätoimittaja sai usein huomata Bellin olleen oivalluksissaan edellä muita.

Bell kiittelee ex-pomoaan esimerkilliseksi, sillä tämä aina kuunteli. Hän ei koe olleensa visionääri – vain journalisti, jonka tunsi alansa.

”Olin myös väärässä monesta. En ollut mikään ennustuksia suoltava sekopäinen oraakkeli”, Bell nauraa.

Nykyisin Bell johtaa Columbian yliopiston digitaalisen journalismin tutkimuskeskusta. Hän oli pääpuhujana Euroopan medianeuvostojen konferenssissa Helsingissä 11. lokakuuta.

 

Vuonna 2018 on selvää, että sosiaalinen media on muuttanut journalistisen työprosessin kaikkia vaiheita.

Kyse ei ole vain siitä, että joka jutussa on oltava verkkojakoihin sopiva kuva tai että otsikot pitenevät. Kyse on Bellin mukaan myös siitä, millaisiin aiheisiin toimittajat tarttuvat, millä tavoin jutut rakennetaan ja millaisen yleisön ne saavat.

Bell kärjistää ja kysyy, onko enää väliä, minkä aiheen päätoimittajat nostavat ykkösuutiseksi. Viime kädessä somejätit päättävät, leviääkö se laajasti. Toki Google ja Facebook mielellään kertovat, millaiset sisällöt palveluissa voisivat menestyä.

Nämä asiat Bell toivoisi journalistien tiedostavan.

”Toimittajakoulutuksessa journalistit oppivat ymmärtämään tavallisen lähteen ja pr-henkilön eron. Samoin toimittajien pitää ymmärtää, miten ja miksi some vaikuttaa heidän työhönsä”, Bell sanoo.

Tuore yhdysvaltalaistutkimus esimerkiksi kertoo, että osa journalisteista pitää twiittejä lähes yhtä uutisarvoisina kuin uutistoimisto AP:n otsikoita.

”Tiedämme kuitenkin, että Twitteriä on helppo manipuloida”, Bell sanoo.

 

Bellin ”hullu” julistus tulevalle on, että tekoäly muuttaa journalismia vielä somea enemmän. Äänilaitteet tekevät näytöt turhiksi. Yhä useammista laitteista voi kerätä dataa, joka muuntuu myös jutuiksi.

Älylaitteilta kulutettu journalismi muuttuu entistä yksityisemmäksi ja häviää julkisesta tilasta. Yleisön side tekijöihin hiutuu, jolloin luottamus rakoilee.

Siksi Bell patistelee journalisteja ulos toimituksista ja povaa median leipäpuuksi tapahtumien järjestämistä.

”Jos tapahtumat toimivat, ne luovat hyvää tahtoa – ja rahaa.”

Emily Bell

53-vuotias yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston professori ja journalisti.

Johtaa digitaalisen journalismin tutkimukseen keskittyvää Tow-keskusta, jota oli myös perustamassa.

Brittiläisen The Guardianin entinen digisisältöjen johtaja.

Syntynyt Isossa-Britanniassa. Asuu New Yorkissa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta