Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

JOURNALISTI
19.10.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Kauneustoimittajien työtapoja ei enää tunneta eikä heitä tunnisteta alansa erityisosaajiksi. Muutos on heikentänyt kauneustoimittajien mahdollisuuksia tehdä työnsä hyvin.

Näin kuvailee Kauneustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Pia Paalasvuo jäsenten kokemuksia viestintä- ja pr-toimistojen viestinnästä. Yhdistys kysyi viime kesänä jäsentensä kokemuksia yhteistyökumppaneiden eli kauneusalan toimijoiden viestinnän laadusta.

”Tietojen kerääminen juttuihin on vaikeutunut. Kyselyihimme ei vastata, testiin tai kuvauksiin pyydettyjä tuotteita ei lähetetä. Saamamme tiedot ovat usein puuttellisia tai jopa vääriä”, Paalasvuo kertoo.

Paalasvuo on hius- ja kauneusalan erikoisammattilehden Pinnin toimittaja.

 

Vuonna 2007 perustetun yhdistyksen jäsen ja Kotilieden toimittaja Eeva-Helena Laurinsalo muistaa, kuinka alan yritykset olivat kymmenen vuotta sitten vähän liiankin kiinnostuneita toimittajista. Nyt meidät on unohdettu, hän sanoo.

Perinteisten kauneustoimittajien tilalle ovat kiilanneet bloggaajat, jotka eivät välttämättä ole sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.

Laurinsalo muistuttaa perinteisen kauneusjournalismin vahvuuksista: Jutuissa esitellään ja vertaillaan useiden valmistajien tuotteita. Juttujen lähteinä käytetään ihon asiantuntijoita, ei vain kauneusfirmojen tuotepäälliköitä tai tiedotteita.

Kauneustoimittaja tarkistaa tiedot ja tunnistaa alalla toistuvat, tuotteista turhan optimistisen kuvan antavat väittämät.

”Kauneusjournalismi ei välttämättä muuta maailmaa, mutta tarkistamattomien tietojen ja väitteiden leviäminen esimerkiksi aurinkosuojista voi olla oikeasti vaarallista. Kauneusjournalisti todistaa asiantuntijuutensa arvon vain tekemällä työnsä edelleen hyvin.”

 

Jäsentensä tiedonsaantia yhdistys on pyrkinyt parantamaan palkitsemalla vuosittain yrityksen tai viestintätoimiston, joka on hoitanut alan mediaviestintää hyvin.

Lisäksi se järjestää jäsenilleen koulutusta esimerkiksi videoiden tekemisestä, jotta uusiin kanaviin syntyisi luontevasti myös journalistista sisältöä.

Kauneudesta kirjoittava freelancetoimittaja ja bloggaaja Sini Kesänen sanoo kiinnostavansa alan viestijöitä enemmän bloggaajana kuin toimittajana, vaikka tavoittaa lehtijutuillaan paljon enemmän lukijoita kuin blogillaan.

Kesäsen tapauksessa bloggaaminen on hyödyttänyt toimittajan työtä muutoinkin kuin tiedonsaantimielessä.

”Kirjoittamiseni on nopeutunut. Kun blogiin pitää miettiä myös kuvat, olen alkanut muutoinkin paremmin huomata, millaista sisältöä ja minne mistäkin asiasta voi saada.”

Vaikka maailman muuttuminen tuntuu raadolliselta, menneisyyteen ei Kesäsen mielestä kannata haikailla.

”Kauneustoimittajan on nyt oltava moniosaaja – tai vaihdettava alaa.”

Päätoimittajat: Jälki on edelleen hyvää

Kauneustoimittajien yhdistyksen puheenjohtajan Pia Paalasvuon mukaan kesällä tehdyn jäsenkyselyn taustalla on huoli koko kauneusjournalismin tulevaisuudesta. Kauneustoimittajia on viime vuosina irtisanottu lehdistä ja journalistisia kauneussisältöjä on korvattu blogeilla.

Sanoman kustantaman Glorian ja Fokus Median Cosmopolitanin päätoimittajat myöntävät, että kauneusjournalismin tekeminen on muuttunut, mutta pitävät jälkeä lehdissään silti hyvänä.

Glorian nykyisellä tuottajamallilla on päätoimittaja Saila-Mari Kohtalan mielestä hyvät ja huonot puolensa.

”Ulkopuoliset tekijät tuovat moniäänisyyttä, mutta tilaajan pitää olla huolellinen. Me olemme viihdebisneksessä ja esittelemme lukijoille ihania tuotteita, mutta esiteltäviä pitää olla useita ja niiden valinnan pitää olla journalistista.”

”Lukijamme ovat kansainvälisiä, itsevarmoja naisia, joille puffijutut eivät toimi.”

Glorian kauneustuottaja on alan kokenut toimittaja Kristiina Raitala. Kauneusblogeja lehden sivuilla ei ole.

Cosmopolitanin kauneusjutut tekevät pääosin freelancerit päätoimittajan ja toimituspäällikön tilauksesta. Lehdellä oli aiemmin oma kauneustoimittaja, mutta hänen lähdettyään muualle uutta ei palkattu, sanoo päätoimittaja Stina Mäntyniemi.

”Koska meiltä puuttuu oma kauneusammattilainen, pyrimme suunnittelemaan jutut yhdessä freelancereiden kanssa. Ilman ammattimaisia freelancereita meillä olisi vaikeampaa.”

Varsinaisia kauneusbloggaajia lehdellä ei ole, mutta kauneudesta kirjoittavia bloggaajia on. Mäntyniemen mielestä bloggaajat edustavat itseään ja esiintyvät kokemusasiantuntijoina, mikä on eri asia kuin lehden varsinainen kauneusjournalismi. Hänen mielestään lukijoilla ei ole ollut näiden erottamisessa ongelmia.

”Kun juttu on kirjoitettu toimituksen ja toimittajan nimellä, se sisältää lupauksen, että se on journalistisesti tuotettu kokonaisuus ja taustalla on asiantunteva toimittaja, joka on selvittänyt faktoja. Jos bloggaaja kirjoittaa blogiinsa, että tätä kauneustuotetta käytän, se on häneltä.”

Mäntyniemi ei allekirjoita väitettä, että bloggaajat olisivat kaappaamassa kauneusjournalistien kenttää.

”Bloggaajilla on erilainen sisällöntuotanto ja -logiikka. Toimittajien pitää pitää kiinni omasta logiikastaan. Nykyinen sisällön ylituotanto vaatii kaikilta tekijöiltä enemmän.”

 

Annan päätoimittaja Emma Koivula ja Eevan päätoimittaja Riitta Nykänen kieltäytyivät haastattelusta. Kauneuden & terveyden päätoimittaja Ulla Veirto ei vastannut haastattelupyyntöön.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta