Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

JOURNALISTI
19.10.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Kauneustoimittajien työtapoja ei enää tunneta eikä heitä tunnisteta alansa erityisosaajiksi. Muutos on heikentänyt kauneustoimittajien mahdollisuuksia tehdä työnsä hyvin.

Näin kuvailee Kauneustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Pia Paalasvuo jäsenten kokemuksia viestintä- ja pr-toimistojen viestinnästä. Yhdistys kysyi viime kesänä jäsentensä kokemuksia yhteistyökumppaneiden eli kauneusalan toimijoiden viestinnän laadusta.

”Tietojen kerääminen juttuihin on vaikeutunut. Kyselyihimme ei vastata, testiin tai kuvauksiin pyydettyjä tuotteita ei lähetetä. Saamamme tiedot ovat usein puuttellisia tai jopa vääriä”, Paalasvuo kertoo.

Paalasvuo on hius- ja kauneusalan erikoisammattilehden Pinnin toimittaja.

 

Vuonna 2007 perustetun yhdistyksen jäsen ja Kotilieden toimittaja Eeva-Helena Laurinsalo muistaa, kuinka alan yritykset olivat kymmenen vuotta sitten vähän liiankin kiinnostuneita toimittajista. Nyt meidät on unohdettu, hän sanoo.

Perinteisten kauneustoimittajien tilalle ovat kiilanneet bloggaajat, jotka eivät välttämättä ole sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.

Laurinsalo muistuttaa perinteisen kauneusjournalismin vahvuuksista: Jutuissa esitellään ja vertaillaan useiden valmistajien tuotteita. Juttujen lähteinä käytetään ihon asiantuntijoita, ei vain kauneusfirmojen tuotepäälliköitä tai tiedotteita.

Kauneustoimittaja tarkistaa tiedot ja tunnistaa alalla toistuvat, tuotteista turhan optimistisen kuvan antavat väittämät.

”Kauneusjournalismi ei välttämättä muuta maailmaa, mutta tarkistamattomien tietojen ja väitteiden leviäminen esimerkiksi aurinkosuojista voi olla oikeasti vaarallista. Kauneusjournalisti todistaa asiantuntijuutensa arvon vain tekemällä työnsä edelleen hyvin.”

 

Jäsentensä tiedonsaantia yhdistys on pyrkinyt parantamaan palkitsemalla vuosittain yrityksen tai viestintätoimiston, joka on hoitanut alan mediaviestintää hyvin.

Lisäksi se järjestää jäsenilleen koulutusta esimerkiksi videoiden tekemisestä, jotta uusiin kanaviin syntyisi luontevasti myös journalistista sisältöä.

Kauneudesta kirjoittava freelancetoimittaja ja bloggaaja Sini Kesänen sanoo kiinnostavansa alan viestijöitä enemmän bloggaajana kuin toimittajana, vaikka tavoittaa lehtijutuillaan paljon enemmän lukijoita kuin blogillaan.

Kesäsen tapauksessa bloggaaminen on hyödyttänyt toimittajan työtä muutoinkin kuin tiedonsaantimielessä.

”Kirjoittamiseni on nopeutunut. Kun blogiin pitää miettiä myös kuvat, olen alkanut muutoinkin paremmin huomata, millaista sisältöä ja minne mistäkin asiasta voi saada.”

Vaikka maailman muuttuminen tuntuu raadolliselta, menneisyyteen ei Kesäsen mielestä kannata haikailla.

”Kauneustoimittajan on nyt oltava moniosaaja – tai vaihdettava alaa.”

Päätoimittajat: Jälki on edelleen hyvää

Kauneustoimittajien yhdistyksen puheenjohtajan Pia Paalasvuon mukaan kesällä tehdyn jäsenkyselyn taustalla on huoli koko kauneusjournalismin tulevaisuudesta. Kauneustoimittajia on viime vuosina irtisanottu lehdistä ja journalistisia kauneussisältöjä on korvattu blogeilla.

Sanoman kustantaman Glorian ja Fokus Median Cosmopolitanin päätoimittajat myöntävät, että kauneusjournalismin tekeminen on muuttunut, mutta pitävät jälkeä lehdissään silti hyvänä.

Glorian nykyisellä tuottajamallilla on päätoimittaja Saila-Mari Kohtalan mielestä hyvät ja huonot puolensa.

”Ulkopuoliset tekijät tuovat moniäänisyyttä, mutta tilaajan pitää olla huolellinen. Me olemme viihdebisneksessä ja esittelemme lukijoille ihania tuotteita, mutta esiteltäviä pitää olla useita ja niiden valinnan pitää olla journalistista.”

”Lukijamme ovat kansainvälisiä, itsevarmoja naisia, joille puffijutut eivät toimi.”

Glorian kauneustuottaja on alan kokenut toimittaja Kristiina Raitala. Kauneusblogeja lehden sivuilla ei ole.

Cosmopolitanin kauneusjutut tekevät pääosin freelancerit päätoimittajan ja toimituspäällikön tilauksesta. Lehdellä oli aiemmin oma kauneustoimittaja, mutta hänen lähdettyään muualle uutta ei palkattu, sanoo päätoimittaja Stina Mäntyniemi.

”Koska meiltä puuttuu oma kauneusammattilainen, pyrimme suunnittelemaan jutut yhdessä freelancereiden kanssa. Ilman ammattimaisia freelancereita meillä olisi vaikeampaa.”

Varsinaisia kauneusbloggaajia lehdellä ei ole, mutta kauneudesta kirjoittavia bloggaajia on. Mäntyniemen mielestä bloggaajat edustavat itseään ja esiintyvät kokemusasiantuntijoina, mikä on eri asia kuin lehden varsinainen kauneusjournalismi. Hänen mielestään lukijoilla ei ole ollut näiden erottamisessa ongelmia.

”Kun juttu on kirjoitettu toimituksen ja toimittajan nimellä, se sisältää lupauksen, että se on journalistisesti tuotettu kokonaisuus ja taustalla on asiantunteva toimittaja, joka on selvittänyt faktoja. Jos bloggaaja kirjoittaa blogiinsa, että tätä kauneustuotetta käytän, se on häneltä.”

Mäntyniemi ei allekirjoita väitettä, että bloggaajat olisivat kaappaamassa kauneusjournalistien kenttää.

”Bloggaajilla on erilainen sisällöntuotanto ja -logiikka. Toimittajien pitää pitää kiinni omasta logiikastaan. Nykyinen sisällön ylituotanto vaatii kaikilta tekijöiltä enemmän.”

 

Annan päätoimittaja Emma Koivula ja Eevan päätoimittaja Riitta Nykänen kieltäytyivät haastattelusta. Kauneuden & terveyden päätoimittaja Ulla Veirto ei vastannut haastattelupyyntöön.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta