Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

JOURNALISTI
19.10.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Kauneustoimittajien työtapoja ei enää tunneta eikä heitä tunnisteta alansa erityisosaajiksi. Muutos on heikentänyt kauneustoimittajien mahdollisuuksia tehdä työnsä hyvin.

Näin kuvailee Kauneustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Pia Paalasvuo jäsenten kokemuksia viestintä- ja pr-toimistojen viestinnästä. Yhdistys kysyi viime kesänä jäsentensä kokemuksia yhteistyökumppaneiden eli kauneusalan toimijoiden viestinnän laadusta.

”Tietojen kerääminen juttuihin on vaikeutunut. Kyselyihimme ei vastata, testiin tai kuvauksiin pyydettyjä tuotteita ei lähetetä. Saamamme tiedot ovat usein puuttellisia tai jopa vääriä”, Paalasvuo kertoo.

Paalasvuo on hius- ja kauneusalan erikoisammattilehden Pinnin toimittaja.

 

Vuonna 2007 perustetun yhdistyksen jäsen ja Kotilieden toimittaja Eeva-Helena Laurinsalo muistaa, kuinka alan yritykset olivat kymmenen vuotta sitten vähän liiankin kiinnostuneita toimittajista. Nyt meidät on unohdettu, hän sanoo.

Perinteisten kauneustoimittajien tilalle ovat kiilanneet bloggaajat, jotka eivät välttämättä ole sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.

Laurinsalo muistuttaa perinteisen kauneusjournalismin vahvuuksista: Jutuissa esitellään ja vertaillaan useiden valmistajien tuotteita. Juttujen lähteinä käytetään ihon asiantuntijoita, ei vain kauneusfirmojen tuotepäälliköitä tai tiedotteita.

Kauneustoimittaja tarkistaa tiedot ja tunnistaa alalla toistuvat, tuotteista turhan optimistisen kuvan antavat väittämät.

”Kauneusjournalismi ei välttämättä muuta maailmaa, mutta tarkistamattomien tietojen ja väitteiden leviäminen esimerkiksi aurinkosuojista voi olla oikeasti vaarallista. Kauneusjournalisti todistaa asiantuntijuutensa arvon vain tekemällä työnsä edelleen hyvin.”

 

Jäsentensä tiedonsaantia yhdistys on pyrkinyt parantamaan palkitsemalla vuosittain yrityksen tai viestintätoimiston, joka on hoitanut alan mediaviestintää hyvin.

Lisäksi se järjestää jäsenilleen koulutusta esimerkiksi videoiden tekemisestä, jotta uusiin kanaviin syntyisi luontevasti myös journalistista sisältöä.

Kauneudesta kirjoittava freelancetoimittaja ja bloggaaja Sini Kesänen sanoo kiinnostavansa alan viestijöitä enemmän bloggaajana kuin toimittajana, vaikka tavoittaa lehtijutuillaan paljon enemmän lukijoita kuin blogillaan.

Kesäsen tapauksessa bloggaaminen on hyödyttänyt toimittajan työtä muutoinkin kuin tiedonsaantimielessä.

”Kirjoittamiseni on nopeutunut. Kun blogiin pitää miettiä myös kuvat, olen alkanut muutoinkin paremmin huomata, millaista sisältöä ja minne mistäkin asiasta voi saada.”

Vaikka maailman muuttuminen tuntuu raadolliselta, menneisyyteen ei Kesäsen mielestä kannata haikailla.

”Kauneustoimittajan on nyt oltava moniosaaja – tai vaihdettava alaa.”

Päätoimittajat: Jälki on edelleen hyvää

Kauneustoimittajien yhdistyksen puheenjohtajan Pia Paalasvuon mukaan kesällä tehdyn jäsenkyselyn taustalla on huoli koko kauneusjournalismin tulevaisuudesta. Kauneustoimittajia on viime vuosina irtisanottu lehdistä ja journalistisia kauneussisältöjä on korvattu blogeilla.

Sanoman kustantaman Glorian ja Fokus Median Cosmopolitanin päätoimittajat myöntävät, että kauneusjournalismin tekeminen on muuttunut, mutta pitävät jälkeä lehdissään silti hyvänä.

Glorian nykyisellä tuottajamallilla on päätoimittaja Saila-Mari Kohtalan mielestä hyvät ja huonot puolensa.

”Ulkopuoliset tekijät tuovat moniäänisyyttä, mutta tilaajan pitää olla huolellinen. Me olemme viihdebisneksessä ja esittelemme lukijoille ihania tuotteita, mutta esiteltäviä pitää olla useita ja niiden valinnan pitää olla journalistista.”

”Lukijamme ovat kansainvälisiä, itsevarmoja naisia, joille puffijutut eivät toimi.”

Glorian kauneustuottaja on alan kokenut toimittaja Kristiina Raitala. Kauneusblogeja lehden sivuilla ei ole.

Cosmopolitanin kauneusjutut tekevät pääosin freelancerit päätoimittajan ja toimituspäällikön tilauksesta. Lehdellä oli aiemmin oma kauneustoimittaja, mutta hänen lähdettyään muualle uutta ei palkattu, sanoo päätoimittaja Stina Mäntyniemi.

”Koska meiltä puuttuu oma kauneusammattilainen, pyrimme suunnittelemaan jutut yhdessä freelancereiden kanssa. Ilman ammattimaisia freelancereita meillä olisi vaikeampaa.”

Varsinaisia kauneusbloggaajia lehdellä ei ole, mutta kauneudesta kirjoittavia bloggaajia on. Mäntyniemen mielestä bloggaajat edustavat itseään ja esiintyvät kokemusasiantuntijoina, mikä on eri asia kuin lehden varsinainen kauneusjournalismi. Hänen mielestään lukijoilla ei ole ollut näiden erottamisessa ongelmia.

”Kun juttu on kirjoitettu toimituksen ja toimittajan nimellä, se sisältää lupauksen, että se on journalistisesti tuotettu kokonaisuus ja taustalla on asiantunteva toimittaja, joka on selvittänyt faktoja. Jos bloggaaja kirjoittaa blogiinsa, että tätä kauneustuotetta käytän, se on häneltä.”

Mäntyniemi ei allekirjoita väitettä, että bloggaajat olisivat kaappaamassa kauneusjournalistien kenttää.

”Bloggaajilla on erilainen sisällöntuotanto ja -logiikka. Toimittajien pitää pitää kiinni omasta logiikastaan. Nykyinen sisällön ylituotanto vaatii kaikilta tekijöiltä enemmän.”

 

Annan päätoimittaja Emma Koivula ja Eevan päätoimittaja Riitta Nykänen kieltäytyivät haastattelusta. Kauneuden & terveyden päätoimittaja Ulla Veirto ei vastannut haastattelupyyntöön.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta