Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

JOURNALISTI
19.10.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Kauneustoimittajien työtapoja ei enää tunneta eikä heitä tunnisteta alansa erityisosaajiksi. Muutos on heikentänyt kauneustoimittajien mahdollisuuksia tehdä työnsä hyvin.

Näin kuvailee Kauneustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Pia Paalasvuo jäsenten kokemuksia viestintä- ja pr-toimistojen viestinnästä. Yhdistys kysyi viime kesänä jäsentensä kokemuksia yhteistyökumppaneiden eli kauneusalan toimijoiden viestinnän laadusta.

”Tietojen kerääminen juttuihin on vaikeutunut. Kyselyihimme ei vastata, testiin tai kuvauksiin pyydettyjä tuotteita ei lähetetä. Saamamme tiedot ovat usein puuttellisia tai jopa vääriä”, Paalasvuo kertoo.

Paalasvuo on hius- ja kauneusalan erikoisammattilehden Pinnin toimittaja.

 

Vuonna 2007 perustetun yhdistyksen jäsen ja Kotilieden toimittaja Eeva-Helena Laurinsalo muistaa, kuinka alan yritykset olivat kymmenen vuotta sitten vähän liiankin kiinnostuneita toimittajista. Nyt meidät on unohdettu, hän sanoo.

Perinteisten kauneustoimittajien tilalle ovat kiilanneet bloggaajat, jotka eivät välttämättä ole sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.

Laurinsalo muistuttaa perinteisen kauneusjournalismin vahvuuksista: Jutuissa esitellään ja vertaillaan useiden valmistajien tuotteita. Juttujen lähteinä käytetään ihon asiantuntijoita, ei vain kauneusfirmojen tuotepäälliköitä tai tiedotteita.

Kauneustoimittaja tarkistaa tiedot ja tunnistaa alalla toistuvat, tuotteista turhan optimistisen kuvan antavat väittämät.

”Kauneusjournalismi ei välttämättä muuta maailmaa, mutta tarkistamattomien tietojen ja väitteiden leviäminen esimerkiksi aurinkosuojista voi olla oikeasti vaarallista. Kauneusjournalisti todistaa asiantuntijuutensa arvon vain tekemällä työnsä edelleen hyvin.”

 

Jäsentensä tiedonsaantia yhdistys on pyrkinyt parantamaan palkitsemalla vuosittain yrityksen tai viestintätoimiston, joka on hoitanut alan mediaviestintää hyvin.

Lisäksi se järjestää jäsenilleen koulutusta esimerkiksi videoiden tekemisestä, jotta uusiin kanaviin syntyisi luontevasti myös journalistista sisältöä.

Kauneudesta kirjoittava freelancetoimittaja ja bloggaaja Sini Kesänen sanoo kiinnostavansa alan viestijöitä enemmän bloggaajana kuin toimittajana, vaikka tavoittaa lehtijutuillaan paljon enemmän lukijoita kuin blogillaan.

Kesäsen tapauksessa bloggaaminen on hyödyttänyt toimittajan työtä muutoinkin kuin tiedonsaantimielessä.

”Kirjoittamiseni on nopeutunut. Kun blogiin pitää miettiä myös kuvat, olen alkanut muutoinkin paremmin huomata, millaista sisältöä ja minne mistäkin asiasta voi saada.”

Vaikka maailman muuttuminen tuntuu raadolliselta, menneisyyteen ei Kesäsen mielestä kannata haikailla.

”Kauneustoimittajan on nyt oltava moniosaaja – tai vaihdettava alaa.”

Päätoimittajat: Jälki on edelleen hyvää

Kauneustoimittajien yhdistyksen puheenjohtajan Pia Paalasvuon mukaan kesällä tehdyn jäsenkyselyn taustalla on huoli koko kauneusjournalismin tulevaisuudesta. Kauneustoimittajia on viime vuosina irtisanottu lehdistä ja journalistisia kauneussisältöjä on korvattu blogeilla.

Sanoman kustantaman Glorian ja Fokus Median Cosmopolitanin päätoimittajat myöntävät, että kauneusjournalismin tekeminen on muuttunut, mutta pitävät jälkeä lehdissään silti hyvänä.

Glorian nykyisellä tuottajamallilla on päätoimittaja Saila-Mari Kohtalan mielestä hyvät ja huonot puolensa.

”Ulkopuoliset tekijät tuovat moniäänisyyttä, mutta tilaajan pitää olla huolellinen. Me olemme viihdebisneksessä ja esittelemme lukijoille ihania tuotteita, mutta esiteltäviä pitää olla useita ja niiden valinnan pitää olla journalistista.”

”Lukijamme ovat kansainvälisiä, itsevarmoja naisia, joille puffijutut eivät toimi.”

Glorian kauneustuottaja on alan kokenut toimittaja Kristiina Raitala. Kauneusblogeja lehden sivuilla ei ole.

Cosmopolitanin kauneusjutut tekevät pääosin freelancerit päätoimittajan ja toimituspäällikön tilauksesta. Lehdellä oli aiemmin oma kauneustoimittaja, mutta hänen lähdettyään muualle uutta ei palkattu, sanoo päätoimittaja Stina Mäntyniemi.

”Koska meiltä puuttuu oma kauneusammattilainen, pyrimme suunnittelemaan jutut yhdessä freelancereiden kanssa. Ilman ammattimaisia freelancereita meillä olisi vaikeampaa.”

Varsinaisia kauneusbloggaajia lehdellä ei ole, mutta kauneudesta kirjoittavia bloggaajia on. Mäntyniemen mielestä bloggaajat edustavat itseään ja esiintyvät kokemusasiantuntijoina, mikä on eri asia kuin lehden varsinainen kauneusjournalismi. Hänen mielestään lukijoilla ei ole ollut näiden erottamisessa ongelmia.

”Kun juttu on kirjoitettu toimituksen ja toimittajan nimellä, se sisältää lupauksen, että se on journalistisesti tuotettu kokonaisuus ja taustalla on asiantunteva toimittaja, joka on selvittänyt faktoja. Jos bloggaaja kirjoittaa blogiinsa, että tätä kauneustuotetta käytän, se on häneltä.”

Mäntyniemi ei allekirjoita väitettä, että bloggaajat olisivat kaappaamassa kauneusjournalistien kenttää.

”Bloggaajilla on erilainen sisällöntuotanto ja -logiikka. Toimittajien pitää pitää kiinni omasta logiikastaan. Nykyinen sisällön ylituotanto vaatii kaikilta tekijöiltä enemmän.”

 

Annan päätoimittaja Emma Koivula ja Eevan päätoimittaja Riitta Nykänen kieltäytyivät haastattelusta. Kauneuden & terveyden päätoimittaja Ulla Veirto ei vastannut haastattelupyyntöön.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta