Alv laskee, onko sillä vaikutusta?

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
19.10.2018

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Tilattujen lehtien arvonlisäveroa nostettiin vuoden 2012 alusta nollasta yhdeksään prosenttiin. Tuolloinen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) perusteli ratkaisua muun muassa sillä, että suomalainen lehdistö oli hänen mielestään ammattitaidoton ja poliitikkoja kohtaan ylimielinen. Kaunaisuudelta haiskahtava puhe ei ole erityisen hyvä lähtökohta tehdä veropolitiikkaa, erityisesti kun alv-korotus tuli keskelle lamaa ja toimialan murrosta.

Vuonna 2012 lehtitaloista katosi noin tuhat työpaikkaa. Mediayhtiöt perustelivat irtisanomisia muun muassa arvonlisäveron nousulla.

Sasi on sittemmin tullut toisiin aatoksiin. Vuonna 2016 Sasi totesi Ylelle, että arvonlisäveron nosto oli moka.

”Se täytyy tunnustaa, että silloin tehtiin virhearvio. Oli merkkejä jo siitä, että digitalisaatio saattaa johtaa siihen, että kilpailu media-alalla kiristyy ja lehtien lukijamäärät kääntyvät laskuun, joka tietysti vauhdittui siitä, että lehtien arvonlisävero nousi”, Sasi sanoi.

Arvonlisävero on jälleen ajankohtainen, kun EU päätti tässä kuussa sallia sähköisten julkaisujen arvonlisäveron laskemisen, Suomessa 24 prosentista kymmeneen. Sasin puoluetoveri, valtiovarainministeri Petteri Orpo on useasti todennut, että kunhan lupa EU:sta heltiää, digituotteiden alv laskee.

”Jos suinkin mahdollista, niin pyrimme saamaan sen voimaan ensi vuoden alusta. Senkin aion selvittää, voisiko laki tulla voimaan kesken vuoden”, Orpo sanoi kesällä Uudelle Suomelle.

Viestintäministeri Anne Berner (kesk.) puolestaan totesi jo vuonna 2015 Savon Sanomien haastattelussa, että digiveroa pitää saada alemmaksi.

Lokakuussa Orpo jarrutteli Demokraatissa.

”Toivottavasti saadaan käyttöön ensi vuoden aikana, mutta viimeistään 2020 alussa sen pitää olla voimassa”, hän sanoi.

Jarruttelu seis! Jos valtiovarainministeri, viestintäministeri ja ala ovat asiasta yksimielisiä, muutos ajettakoon läpi saman tien.

Entä mitä tekevät jotkut mediayhtiöt, jotka aiemmin käyttivät alv-korotusta syynä irtisanoa työntekijöitä ja jotka kiihkeästi kannattavat digi-alvin laskua?

Aloittavat yt-neuvottelut heti, kun uutinen alv:n laskemisesta saapuu. Neuvottelut ovat meneillään tai juuri päättyneet muun muassa Alma Medialla, Sanomalla, Allerilla ja Otavamedialla. Malttia siellä. Ei voi olla niin, että tapahtui verolle mitä tahansa, työntekijöitä irtisanotaan.

Nuoret naiset kirivät palkoissa miesten ohi

Alle kolmekymppiset naiset tienaavat nyt enemmän kuin samanikäiset miehet. Tieto käy ilmi lokakuussa julkaistusta työmarkkinatutkimuksesta, jossa tarkasteltiin työsuhteisten Journalistiliiton jäsenten palkkoja ja työehtoja. Nuorten naisten kokonaisansio oli keskimäärin 3 354 euroa, nuorten miesten 3 032 euroa. Yli kolmekymppiset miehet ansaitsevat naisia enemmän, ja iän lisääntyessä palkkaerot kasvavat miesten hyväksi.

Naisten keskimääräiset kokonaisansiot ovat miesten ansioita suuremmat kahdessa koulutusryhmässä: journalistisen alan tutkinnon suorittaneissa ja ylioppilaissa.

Millaisella yhdistelmällä sitten ansaitsisi kaikkein eniten? Tilastojen valossa näyttää siltä, että saadakseen mahdollisimman hyvää palkkaa kannattaa olla yli 60-vuotias helsinkiläinen aikakauslehdessä työskentelevä, korkeakoulututkinnon kesken jättänyt mies.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta