Alv laskee, onko sillä vaikutusta?

JOURNALISTI
19.10.2018

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Tilattujen lehtien arvonlisäveroa nostettiin vuoden 2012 alusta nollasta yhdeksään prosenttiin. Tuolloinen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) perusteli ratkaisua muun muassa sillä, että suomalainen lehdistö oli hänen mielestään ammattitaidoton ja poliitikkoja kohtaan ylimielinen. Kaunaisuudelta haiskahtava puhe ei ole erityisen hyvä lähtökohta tehdä veropolitiikkaa, erityisesti kun alv-korotus tuli keskelle lamaa ja toimialan murrosta.

Vuonna 2012 lehtitaloista katosi noin tuhat työpaikkaa. Mediayhtiöt perustelivat irtisanomisia muun muassa arvonlisäveron nousulla.

Sasi on sittemmin tullut toisiin aatoksiin. Vuonna 2016 Sasi totesi Ylelle, että arvonlisäveron nosto oli moka.

”Se täytyy tunnustaa, että silloin tehtiin virhearvio. Oli merkkejä jo siitä, että digitalisaatio saattaa johtaa siihen, että kilpailu media-alalla kiristyy ja lehtien lukijamäärät kääntyvät laskuun, joka tietysti vauhdittui siitä, että lehtien arvonlisävero nousi”, Sasi sanoi.

Arvonlisävero on jälleen ajankohtainen, kun EU päätti tässä kuussa sallia sähköisten julkaisujen arvonlisäveron laskemisen, Suomessa 24 prosentista kymmeneen. Sasin puoluetoveri, valtiovarainministeri Petteri Orpo on useasti todennut, että kunhan lupa EU:sta heltiää, digituotteiden alv laskee.

”Jos suinkin mahdollista, niin pyrimme saamaan sen voimaan ensi vuoden alusta. Senkin aion selvittää, voisiko laki tulla voimaan kesken vuoden”, Orpo sanoi kesällä Uudelle Suomelle.

Viestintäministeri Anne Berner (kesk.) puolestaan totesi jo vuonna 2015 Savon Sanomien haastattelussa, että digiveroa pitää saada alemmaksi.

Lokakuussa Orpo jarrutteli Demokraatissa.

”Toivottavasti saadaan käyttöön ensi vuoden aikana, mutta viimeistään 2020 alussa sen pitää olla voimassa”, hän sanoi.

Jarruttelu seis! Jos valtiovarainministeri, viestintäministeri ja ala ovat asiasta yksimielisiä, muutos ajettakoon läpi saman tien.

Entä mitä tekevät jotkut mediayhtiöt, jotka aiemmin käyttivät alv-korotusta syynä irtisanoa työntekijöitä ja jotka kiihkeästi kannattavat digi-alvin laskua?

Aloittavat yt-neuvottelut heti, kun uutinen alv:n laskemisesta saapuu. Neuvottelut ovat meneillään tai juuri päättyneet muun muassa Alma Medialla, Sanomalla, Allerilla ja Otavamedialla. Malttia siellä. Ei voi olla niin, että tapahtui verolle mitä tahansa, työntekijöitä irtisanotaan.

Nuoret naiset kirivät palkoissa miesten ohi

Alle kolmekymppiset naiset tienaavat nyt enemmän kuin samanikäiset miehet. Tieto käy ilmi lokakuussa julkaistusta työmarkkinatutkimuksesta, jossa tarkasteltiin työsuhteisten Journalistiliiton jäsenten palkkoja ja työehtoja. Nuorten naisten kokonaisansio oli keskimäärin 3 354 euroa, nuorten miesten 3 032 euroa. Yli kolmekymppiset miehet ansaitsevat naisia enemmän, ja iän lisääntyessä palkkaerot kasvavat miesten hyväksi.

Naisten keskimääräiset kokonaisansiot ovat miesten ansioita suuremmat kahdessa koulutusryhmässä: journalistisen alan tutkinnon suorittaneissa ja ylioppilaissa.

Millaisella yhdistelmällä sitten ansaitsisi kaikkein eniten? Tilastojen valossa näyttää siltä, että saadakseen mahdollisimman hyvää palkkaa kannattaa olla yli 60-vuotias helsinkiläinen aikakauslehdessä työskentelevä, korkeakoulututkinnon kesken jättänyt mies.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta