Alv laskee, onko sillä vaikutusta?

JOURNALISTI
19.10.2018

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Tilattujen lehtien arvonlisäveroa nostettiin vuoden 2012 alusta nollasta yhdeksään prosenttiin. Tuolloinen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) perusteli ratkaisua muun muassa sillä, että suomalainen lehdistö oli hänen mielestään ammattitaidoton ja poliitikkoja kohtaan ylimielinen. Kaunaisuudelta haiskahtava puhe ei ole erityisen hyvä lähtökohta tehdä veropolitiikkaa, erityisesti kun alv-korotus tuli keskelle lamaa ja toimialan murrosta.

Vuonna 2012 lehtitaloista katosi noin tuhat työpaikkaa. Mediayhtiöt perustelivat irtisanomisia muun muassa arvonlisäveron nousulla.

Sasi on sittemmin tullut toisiin aatoksiin. Vuonna 2016 Sasi totesi Ylelle, että arvonlisäveron nosto oli moka.

”Se täytyy tunnustaa, että silloin tehtiin virhearvio. Oli merkkejä jo siitä, että digitalisaatio saattaa johtaa siihen, että kilpailu media-alalla kiristyy ja lehtien lukijamäärät kääntyvät laskuun, joka tietysti vauhdittui siitä, että lehtien arvonlisävero nousi”, Sasi sanoi.

Arvonlisävero on jälleen ajankohtainen, kun EU päätti tässä kuussa sallia sähköisten julkaisujen arvonlisäveron laskemisen, Suomessa 24 prosentista kymmeneen. Sasin puoluetoveri, valtiovarainministeri Petteri Orpo on useasti todennut, että kunhan lupa EU:sta heltiää, digituotteiden alv laskee.

”Jos suinkin mahdollista, niin pyrimme saamaan sen voimaan ensi vuoden alusta. Senkin aion selvittää, voisiko laki tulla voimaan kesken vuoden”, Orpo sanoi kesällä Uudelle Suomelle.

Viestintäministeri Anne Berner (kesk.) puolestaan totesi jo vuonna 2015 Savon Sanomien haastattelussa, että digiveroa pitää saada alemmaksi.

Lokakuussa Orpo jarrutteli Demokraatissa.

”Toivottavasti saadaan käyttöön ensi vuoden aikana, mutta viimeistään 2020 alussa sen pitää olla voimassa”, hän sanoi.

Jarruttelu seis! Jos valtiovarainministeri, viestintäministeri ja ala ovat asiasta yksimielisiä, muutos ajettakoon läpi saman tien.

Entä mitä tekevät jotkut mediayhtiöt, jotka aiemmin käyttivät alv-korotusta syynä irtisanoa työntekijöitä ja jotka kiihkeästi kannattavat digi-alvin laskua?

Aloittavat yt-neuvottelut heti, kun uutinen alv:n laskemisesta saapuu. Neuvottelut ovat meneillään tai juuri päättyneet muun muassa Alma Medialla, Sanomalla, Allerilla ja Otavamedialla. Malttia siellä. Ei voi olla niin, että tapahtui verolle mitä tahansa, työntekijöitä irtisanotaan.

Nuoret naiset kirivät palkoissa miesten ohi

Alle kolmekymppiset naiset tienaavat nyt enemmän kuin samanikäiset miehet. Tieto käy ilmi lokakuussa julkaistusta työmarkkinatutkimuksesta, jossa tarkasteltiin työsuhteisten Journalistiliiton jäsenten palkkoja ja työehtoja. Nuorten naisten kokonaisansio oli keskimäärin 3 354 euroa, nuorten miesten 3 032 euroa. Yli kolmekymppiset miehet ansaitsevat naisia enemmän, ja iän lisääntyessä palkkaerot kasvavat miesten hyväksi.

Naisten keskimääräiset kokonaisansiot ovat miesten ansioita suuremmat kahdessa koulutusryhmässä: journalistisen alan tutkinnon suorittaneissa ja ylioppilaissa.

Millaisella yhdistelmällä sitten ansaitsisi kaikkein eniten? Tilastojen valossa näyttää siltä, että saadakseen mahdollisimman hyvää palkkaa kannattaa olla yli 60-vuotias helsinkiläinen aikakauslehdessä työskentelevä, korkeakoulututkinnon kesken jättänyt mies.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta