Yt-rumba kiertää Otavamediassa

Tuomo Lappalainen sanoo, että jatkuvat yt-neuvottelut käyvät raskaiksi työntekijöille.

Täällä valvon minä. Yt-neuvottelut pyörivät välillä öisinkin Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mielessä, mutta töissä hän yrittää pitää kiinni normaaleista rutiineista. ”Se on myös keino saada ajatukset hetkeksi pois yt-rumbasta.”

JOURNALISTI
28.9.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Kimmo Penttinen, kuva

Otavamediassa on käyty viime kuukausina yt-neuvotteluja mediaperhe kerrallaan.

”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Hän on kaksissa neuvotteluissa yhteyshenkilönä, joka toimii pääluottamusmiehen apuna ja arvioi erityisesti neuvottelujen juridista puolta.

Kaikissa kolmissa neuvotteluissa vähennystarve on ollut alle kymmenen henkilöä, jolloin neuvottelut voidaan lain mukaan käydä kahdessa viikossa kuuden sijaan.

18. syyskuuta alkaneet yt:t koskevat Seura-mediaperhettä, ja niiden seurauksena voidaan irtisanoa enintään seitsemän henkilöä. Mediaperheeseen kuuluvat Seura, Kotilääkäri, TV-Maailma ja Viva.

Touko – kesäkuussa käytiin yt-neuvottelut Kodin lehdissä ja elo – syyskuussa yhdistetyssä Outdoor- ja Tekniikan maailma -mediaperheessä. Molemmissa vältyttiin suorilta irtisanomisilta, mutta työt loppuivat yhteensä kahdeksalta henkilöltä, ja yksi tehtävä muutettiin osa-aikaiseksi.

Savolainen sanoo, että neuvotteluaikaa ei saa kiertää pilkkomalla yt-neuvotteluja, mutta neuvottelut voidaan käydä erikseen, jos niiden perusteet ovat erilaisia.

”Juridiikan kannalta olennaisin kysymys on, kuinka erillisiä ja itsenäisiä nämä ovat.”

Savolainen ja Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalainen kertovat, että kaksissa ensimmäisissä neuvotteluissa käytiin läpi konkreettisempia ja tarkempia kysymyksiä kuin koko taloa koskeneissa yt-neuvotteluissa vuonna 2011. Esimerkiksi Outdoor- ja Tekniikan maailma -mediaperheen osalta käsiteltiin sitä, kuuluuko toimittajan työhön testaamista.

Lappalainen on ymmärtänyt, että työnantaja toivoo saavansa parempia ratkaisuja, jos keskittyy syvällisesti yhden mediaperheen asioihin kerrallaan. Hän kuitenkin toteaa toimintatavan olevan raskas työntekijöille.

”Pelätään, milloin tämä osuu omalle kohdalle”, Lappalainen kertoo.

Tämä koskee erityisesti niitä kahta mediaperhettä, joissa yt-neuvotteluja ei nyt ole käyty. Toiseen kuuluvat Suomen Kuvalehti, Kanava ja Parnasso, toiseen Anna, Kaksplus ja Koululainen.

Kaikkien kolmien yt-neuvottelujen perusteena on tekemisen uudelleenjärjestely. Lappalainen arvioi, että taustalla on laskeva trendi ilmoitusmyynnissä ja digitekemisen lisääminen.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta