Täällä valvon minä. Yt-neuvottelut pyörivät välillä öisinkin Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mielessä, mutta töissä hän yrittää pitää kiinni normaaleista rutiineista. ”Se on myös keino saada ajatukset hetkeksi pois yt-rumbasta.”

Yt-rumba kiertää Otavamediassa

JOURNALISTI
28.9.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Kimmo Penttinen, kuva

Tuomo Lappalainen sanoo, että jatkuvat yt-neuvottelut käyvät raskaiksi työntekijöille.

Otavamediassa on käyty viime kuukausina yt-neuvotteluja mediaperhe kerrallaan.

”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Hän on kaksissa neuvotteluissa yhteyshenkilönä, joka toimii pääluottamusmiehen apuna ja arvioi erityisesti neuvottelujen juridista puolta.

Kaikissa kolmissa neuvotteluissa vähennystarve on ollut alle kymmenen henkilöä, jolloin neuvottelut voidaan lain mukaan käydä kahdessa viikossa kuuden sijaan.

18. syyskuuta alkaneet yt:t koskevat Seura-mediaperhettä, ja niiden seurauksena voidaan irtisanoa enintään seitsemän henkilöä. Mediaperheeseen kuuluvat Seura, Kotilääkäri, TV-Maailma ja Viva.

Touko – kesäkuussa käytiin yt-neuvottelut Kodin lehdissä ja elo – syyskuussa yhdistetyssä Outdoor- ja Tekniikan maailma -mediaperheessä. Molemmissa vältyttiin suorilta irtisanomisilta, mutta työt loppuivat yhteensä kahdeksalta henkilöltä, ja yksi tehtävä muutettiin osa-aikaiseksi.

Savolainen sanoo, että neuvotteluaikaa ei saa kiertää pilkkomalla yt-neuvotteluja, mutta neuvottelut voidaan käydä erikseen, jos niiden perusteet ovat erilaisia.

”Juridiikan kannalta olennaisin kysymys on, kuinka erillisiä ja itsenäisiä nämä ovat.”

Savolainen ja Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalainen kertovat, että kaksissa ensimmäisissä neuvotteluissa käytiin läpi konkreettisempia ja tarkempia kysymyksiä kuin koko taloa koskeneissa yt-neuvotteluissa vuonna 2011. Esimerkiksi Outdoor- ja Tekniikan maailma -mediaperheen osalta käsiteltiin sitä, kuuluuko toimittajan työhön testaamista.

Lappalainen on ymmärtänyt, että työnantaja toivoo saavansa parempia ratkaisuja, jos keskittyy syvällisesti yhden mediaperheen asioihin kerrallaan. Hän kuitenkin toteaa toimintatavan olevan raskas työntekijöille.

”Pelätään, milloin tämä osuu omalle kohdalle”, Lappalainen kertoo.

Tämä koskee erityisesti niitä kahta mediaperhettä, joissa yt-neuvotteluja ei nyt ole käyty. Toiseen kuuluvat Suomen Kuvalehti, Kanava ja Parnasso, toiseen Anna, Kaksplus ja Koululainen.

Kaikkien kolmien yt-neuvottelujen perusteena on tekemisen uudelleenjärjestely. Lappalainen arvioi, että taustalla on laskeva trendi ilmoitusmyynnissä ja digitekemisen lisääminen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta