Täällä valvon minä. Yt-neuvottelut pyörivät välillä öisinkin Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalaisen mielessä, mutta töissä hän yrittää pitää kiinni normaaleista rutiineista. ”Se on myös keino saada ajatukset hetkeksi pois yt-rumbasta.”

Yt-rumba kiertää Otavamediassa

JOURNALISTI
28.9.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Kimmo Penttinen, kuva

Tuomo Lappalainen sanoo, että jatkuvat yt-neuvottelut käyvät raskaiksi työntekijöille.

Otavamediassa on käyty viime kuukausina yt-neuvotteluja mediaperhe kerrallaan.

”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Hän on kaksissa neuvotteluissa yhteyshenkilönä, joka toimii pääluottamusmiehen apuna ja arvioi erityisesti neuvottelujen juridista puolta.

Kaikissa kolmissa neuvotteluissa vähennystarve on ollut alle kymmenen henkilöä, jolloin neuvottelut voidaan lain mukaan käydä kahdessa viikossa kuuden sijaan.

18. syyskuuta alkaneet yt:t koskevat Seura-mediaperhettä, ja niiden seurauksena voidaan irtisanoa enintään seitsemän henkilöä. Mediaperheeseen kuuluvat Seura, Kotilääkäri, TV-Maailma ja Viva.

Touko – kesäkuussa käytiin yt-neuvottelut Kodin lehdissä ja elo – syyskuussa yhdistetyssä Outdoor- ja Tekniikan maailma -mediaperheessä. Molemmissa vältyttiin suorilta irtisanomisilta, mutta työt loppuivat yhteensä kahdeksalta henkilöltä, ja yksi tehtävä muutettiin osa-aikaiseksi.

Savolainen sanoo, että neuvotteluaikaa ei saa kiertää pilkkomalla yt-neuvotteluja, mutta neuvottelut voidaan käydä erikseen, jos niiden perusteet ovat erilaisia.

”Juridiikan kannalta olennaisin kysymys on, kuinka erillisiä ja itsenäisiä nämä ovat.”

Savolainen ja Otavamedian pääluottamusmies Tuomo Lappalainen kertovat, että kaksissa ensimmäisissä neuvotteluissa käytiin läpi konkreettisempia ja tarkempia kysymyksiä kuin koko taloa koskeneissa yt-neuvotteluissa vuonna 2011. Esimerkiksi Outdoor- ja Tekniikan maailma -mediaperheen osalta käsiteltiin sitä, kuuluuko toimittajan työhön testaamista.

Lappalainen on ymmärtänyt, että työnantaja toivoo saavansa parempia ratkaisuja, jos keskittyy syvällisesti yhden mediaperheen asioihin kerrallaan. Hän kuitenkin toteaa toimintatavan olevan raskas työntekijöille.

”Pelätään, milloin tämä osuu omalle kohdalle”, Lappalainen kertoo.

Tämä koskee erityisesti niitä kahta mediaperhettä, joissa yt-neuvotteluja ei nyt ole käyty. Toiseen kuuluvat Suomen Kuvalehti, Kanava ja Parnasso, toiseen Anna, Kaksplus ja Koululainen.

Kaikkien kolmien yt-neuvottelujen perusteena on tekemisen uudelleenjärjestely. Lappalainen arvioi, että taustalla on laskeva trendi ilmoitusmyynnissä ja digitekemisen lisääminen.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta