Tuntematon toisin silmin

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogiaan silloin, kun alalla tapahtuu. ”Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää.”

Kuvauspaikoilla. Louhimiehen Tuntemattoman Äänislinnan paraati -kohtaus kuvattiin näissä Suomenlinnan maisemissa syksyllä 2016. ”Kun Tuntematon oli tekeillä, puolustin hanketta, vaikka minullakin oli sen mielekkyydestä epäilyksiä. Kulttuurijournalismissa keskeneräisten hankkeiden arvioiminen ei ole kovin hedelmällistä, koska kukaan ei vielä tiedä, millaisia oivalluksia tekijöillä on aiheesta”, Kalle Kinnunen sanoo.

Kalle Kinnunen, 40

Työskennellyt elokuvajournalismiin erikoistuneena freelancerina vuodesta 1999 ja Suomen Kuvalehden elokuvakriitikkona vuodesta 2006.

Laatinut Kuvien takaa -blogiinsa kymmenen vuoden aikana yli 1 300 kirjoitusta.

Kirjoittanut yksin ja muiden kanssa neljä kirjaa, jotka käsittelevät muun muassa suomalaista elokuvateollisuutta sekä teknomusiikki- ja klubbailukulttuuria.

JOURNALISTI
28.9.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

”Vaikka Tuntematon on monelle suomalaiselle ’vuoden elokuvatapaus’, se ei välttämättä ole sitä kansainvälisestä näkökulmasta. Olin miettinyt tätä, mutta uutinen Armomurhaajan valinnasta Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto -ehdokkaaksi kirkasti näkemykseni”, sanoo toimittaja Kalle Kinnunen.

Hän julkaisi kirjoituksensa Tuntemattoman sotilaan häilyvistä Oscar-mahdollisuuksista blogissaan Suomen Kuvalehden sivuilla 21. elokuuta.

”Suurin osa blogikirjoituksistani on alan uutisiin reagointia. Blogiin voin kirjoittaa nopeasti ja henkilökohtaisesti siitä, mikä itseäni kulloinkin kiinnostaa. Aluksi tekstit menivät toimituspäällikön kautta, mutta pian sain oikeuden julkaista itsenäisesti. Kiinnostukseni elokuvien tuotantopuoleen näkyy. Julkkisjournalismi ei kiinnosta, ellei siihen liity jotain muuta tasoa.

Tuntemattomasta ja Oscareista kirjoitin, koska Tuntematon on elokuvateattereissa katsotuin kotimainen elokuva vuosikymmeniin ja sen ohjaajaan liittyy työmetodipaljastuksia. Sellaisen elokuvan tarkastelu on yhä uudelleen perusteltua.

Koska kirjoitukset syntyvät impulsiivisesti, välillä blogissa on kuivempia kausia. Silti toimitus ei ole hiostanut – ehkä siksi, että sitten kun jotain tapahtuu, tekstejä tulee tiheästi.

Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää. Silti argumentteja unohtuu, kuten Tuntematon-tekstistä se, että rintamasotaelokuvat eivät ole juuri menestyneet ulkomaisen elokuvan Oscar-kategoriassa.

Jaan blogiini maksumuurin ylittäviä linkkejä, minkä lehti hyväksyy. Erikoisalan blogille kirjoitusten leviäminen somessa on tärkeää. Parhaiten leviävät henkilökohtaiset tekstit tunteita herättävistä aiheista. Palaute tulee pääosin somessa.

Tuntemattoman tekijöiltä en ole saanut palautetta. Mutta pian sen jälkeen, kun Hesarin Veli-Pekka Lehtosen kolumni ja minun kirjoitukseni palkintoaiheesta ilmestyivät, Tuntemattoman tuotantoyhtiö julkaisi epätavallisen tiedotteen, jossa kerrottiin, että se olisi poikkeuksellinen Oscar-ehdokas.”

Kalle Kinnunen, 40

Työskennellyt elokuvajournalismiin erikoistuneena freelancerina vuodesta 1999 ja Suomen Kuvalehden elokuvakriitikkona vuodesta 2006.

Laatinut Kuvien takaa -blogiinsa kymmenen vuoden aikana yli 1 300 kirjoitusta.

Kirjoittanut yksin ja muiden kanssa neljä kirjaa, jotka käsittelevät muun muassa suomalaista elokuvateollisuutta sekä teknomusiikki- ja klubbailukulttuuria.

Ilkka Pernun valinta

Vapaa toimittaja Ilkka Pernu valitsi esiteltäväksi elokuviin erikoistuneen toimittajan Kalle Kinnusen Kuvien takaa -blogissa 21. elokuuta julkaistun jutun Tuntemattoman sotilaan häilyvistä Oscar-mahdollisuuksista:

”Kinnunen tekee lukijana olemisen helpoksi: voin luottaa hänen asiantuntemukseensa ja siihen, että hän kunnioittaa seuraamaansa alaa. Se ei ole kulttuurijournalismissa aina selviö.

Foorumina blogi on herkullinen, sillä Kinnusen ei tarvitse peitellä tunteitaan ja mielipiteitään. Kuvien takaa ei kuitenkaan ole höttöistä tunnepuhetta, vaan tiukkaa journalismia. Tekstit lisäävät ymmärrystä elokuvista ja elokuvateollisuudesta, esimerkiksi suomalaisten elokuvien maailmanvalloitushaaveista.”



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta