Tuntematon toisin silmin

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogiaan silloin, kun alalla tapahtuu. ”Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää.”

Kuvauspaikoilla. Louhimiehen Tuntemattoman Äänislinnan paraati -kohtaus kuvattiin näissä Suomenlinnan maisemissa syksyllä 2016. ”Kun Tuntematon oli tekeillä, puolustin hanketta, vaikka minullakin oli sen mielekkyydestä epäilyksiä. Kulttuurijournalismissa keskeneräisten hankkeiden arvioiminen ei ole kovin hedelmällistä, koska kukaan ei vielä tiedä, millaisia oivalluksia tekijöillä on aiheesta”, Kalle Kinnunen sanoo.

Kalle Kinnunen, 40

Työskennellyt elokuvajournalismiin erikoistuneena freelancerina vuodesta 1999 ja Suomen Kuvalehden elokuvakriitikkona vuodesta 2006.

Laatinut Kuvien takaa -blogiinsa kymmenen vuoden aikana yli 1 300 kirjoitusta.

Kirjoittanut yksin ja muiden kanssa neljä kirjaa, jotka käsittelevät muun muassa suomalaista elokuvateollisuutta sekä teknomusiikki- ja klubbailukulttuuria.

JOURNALISTI
28.9.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

”Vaikka Tuntematon on monelle suomalaiselle ’vuoden elokuvatapaus’, se ei välttämättä ole sitä kansainvälisestä näkökulmasta. Olin miettinyt tätä, mutta uutinen Armomurhaajan valinnasta Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto -ehdokkaaksi kirkasti näkemykseni”, sanoo toimittaja Kalle Kinnunen.

Hän julkaisi kirjoituksensa Tuntemattoman sotilaan häilyvistä Oscar-mahdollisuuksista blogissaan Suomen Kuvalehden sivuilla 21. elokuuta.

”Suurin osa blogikirjoituksistani on alan uutisiin reagointia. Blogiin voin kirjoittaa nopeasti ja henkilökohtaisesti siitä, mikä itseäni kulloinkin kiinnostaa. Aluksi tekstit menivät toimituspäällikön kautta, mutta pian sain oikeuden julkaista itsenäisesti. Kiinnostukseni elokuvien tuotantopuoleen näkyy. Julkkisjournalismi ei kiinnosta, ellei siihen liity jotain muuta tasoa.

Tuntemattomasta ja Oscareista kirjoitin, koska Tuntematon on elokuvateattereissa katsotuin kotimainen elokuva vuosikymmeniin ja sen ohjaajaan liittyy työmetodipaljastuksia. Sellaisen elokuvan tarkastelu on yhä uudelleen perusteltua.

Koska kirjoitukset syntyvät impulsiivisesti, välillä blogissa on kuivempia kausia. Silti toimitus ei ole hiostanut – ehkä siksi, että sitten kun jotain tapahtuu, tekstejä tulee tiheästi.

Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää. Silti argumentteja unohtuu, kuten Tuntematon-tekstistä se, että rintamasotaelokuvat eivät ole juuri menestyneet ulkomaisen elokuvan Oscar-kategoriassa.

Jaan blogiini maksumuurin ylittäviä linkkejä, minkä lehti hyväksyy. Erikoisalan blogille kirjoitusten leviäminen somessa on tärkeää. Parhaiten leviävät henkilökohtaiset tekstit tunteita herättävistä aiheista. Palaute tulee pääosin somessa.

Tuntemattoman tekijöiltä en ole saanut palautetta. Mutta pian sen jälkeen, kun Hesarin Veli-Pekka Lehtosen kolumni ja minun kirjoitukseni palkintoaiheesta ilmestyivät, Tuntemattoman tuotantoyhtiö julkaisi epätavallisen tiedotteen, jossa kerrottiin, että se olisi poikkeuksellinen Oscar-ehdokas.”

Kalle Kinnunen, 40

Työskennellyt elokuvajournalismiin erikoistuneena freelancerina vuodesta 1999 ja Suomen Kuvalehden elokuvakriitikkona vuodesta 2006.

Laatinut Kuvien takaa -blogiinsa kymmenen vuoden aikana yli 1 300 kirjoitusta.

Kirjoittanut yksin ja muiden kanssa neljä kirjaa, jotka käsittelevät muun muassa suomalaista elokuvateollisuutta sekä teknomusiikki- ja klubbailukulttuuria.

Ilkka Pernun valinta

Vapaa toimittaja Ilkka Pernu valitsi esiteltäväksi elokuviin erikoistuneen toimittajan Kalle Kinnusen Kuvien takaa -blogissa 21. elokuuta julkaistun jutun Tuntemattoman sotilaan häilyvistä Oscar-mahdollisuuksista:

”Kinnunen tekee lukijana olemisen helpoksi: voin luottaa hänen asiantuntemukseensa ja siihen, että hän kunnioittaa seuraamaansa alaa. Se ei ole kulttuurijournalismissa aina selviö.

Foorumina blogi on herkullinen, sillä Kinnusen ei tarvitse peitellä tunteitaan ja mielipiteitään. Kuvien takaa ei kuitenkaan ole höttöistä tunnepuhetta, vaan tiukkaa journalismia. Tekstit lisäävät ymmärrystä elokuvista ja elokuvateollisuudesta, esimerkiksi suomalaisten elokuvien maailmanvalloitushaaveista.”



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta