Kuvauspaikoilla. Louhimiehen Tuntemattoman Äänislinnan paraati -kohtaus kuvattiin näissä Suomenlinnan maisemissa syksyllä 2016. ”Kun Tuntematon oli tekeillä, puolustin hanketta, vaikka minullakin oli sen mielekkyydestä epäilyksiä. Kulttuurijournalismissa keskeneräisten hankkeiden arvioiminen ei ole kovin hedelmällistä, koska kukaan ei vielä tiedä, millaisia oivalluksia tekijöillä on aiheesta”, Kalle Kinnunen sanoo.

Tuntematon toisin silmin

Kalle Kinnunen, 40

Työskennellyt elokuvajournalismiin erikoistuneena freelancerina vuodesta 1999 ja Suomen Kuvalehden elokuvakriitikkona vuodesta 2006.

Laatinut Kuvien takaa -blogiinsa kymmenen vuoden aikana yli 1 300 kirjoitusta.

Kirjoittanut yksin ja muiden kanssa neljä kirjaa, jotka käsittelevät muun muassa suomalaista elokuvateollisuutta sekä teknomusiikki- ja klubbailukulttuuria.

JOURNALISTI
28.9.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Kalle Kinnunen kirjoittaa blogiaan silloin, kun alalla tapahtuu. ”Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää.”

”Vaikka Tuntematon on monelle suomalaiselle ’vuoden elokuvatapaus’, se ei välttämättä ole sitä kansainvälisestä näkökulmasta. Olin miettinyt tätä, mutta uutinen Armomurhaajan valinnasta Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto -ehdokkaaksi kirkasti näkemykseni”, sanoo toimittaja Kalle Kinnunen.

Hän julkaisi kirjoituksensa Tuntemattoman sotilaan häilyvistä Oscar-mahdollisuuksista blogissaan Suomen Kuvalehden sivuilla 21. elokuuta.

”Suurin osa blogikirjoituksistani on alan uutisiin reagointia. Blogiin voin kirjoittaa nopeasti ja henkilökohtaisesti siitä, mikä itseäni kulloinkin kiinnostaa. Aluksi tekstit menivät toimituspäällikön kautta, mutta pian sain oikeuden julkaista itsenäisesti. Kiinnostukseni elokuvien tuotantopuoleen näkyy. Julkkisjournalismi ei kiinnosta, ellei siihen liity jotain muuta tasoa.

Tuntemattomasta ja Oscareista kirjoitin, koska Tuntematon on elokuvateattereissa katsotuin kotimainen elokuva vuosikymmeniin ja sen ohjaajaan liittyy työmetodipaljastuksia. Sellaisen elokuvan tarkastelu on yhä uudelleen perusteltua.

Koska kirjoitukset syntyvät impulsiivisesti, välillä blogissa on kuivempia kausia. Silti toimitus ei ole hiostanut – ehkä siksi, että sitten kun jotain tapahtuu, tekstejä tulee tiheästi.

Kirjoitusta aloittaessani ajattelen usein, että se on yksi ajatus ja 20 minuutissa ulkona, mutta sitten teksti kaipaakin vielä jonkun tason lisää. Silti argumentteja unohtuu, kuten Tuntematon-tekstistä se, että rintamasotaelokuvat eivät ole juuri menestyneet ulkomaisen elokuvan Oscar-kategoriassa.

Jaan blogiini maksumuurin ylittäviä linkkejä, minkä lehti hyväksyy. Erikoisalan blogille kirjoitusten leviäminen somessa on tärkeää. Parhaiten leviävät henkilökohtaiset tekstit tunteita herättävistä aiheista. Palaute tulee pääosin somessa.

Tuntemattoman tekijöiltä en ole saanut palautetta. Mutta pian sen jälkeen, kun Hesarin Veli-Pekka Lehtosen kolumni ja minun kirjoitukseni palkintoaiheesta ilmestyivät, Tuntemattoman tuotantoyhtiö julkaisi epätavallisen tiedotteen, jossa kerrottiin, että se olisi poikkeuksellinen Oscar-ehdokas.”

Kalle Kinnunen, 40

Työskennellyt elokuvajournalismiin erikoistuneena freelancerina vuodesta 1999 ja Suomen Kuvalehden elokuvakriitikkona vuodesta 2006.

Laatinut Kuvien takaa -blogiinsa kymmenen vuoden aikana yli 1 300 kirjoitusta.

Kirjoittanut yksin ja muiden kanssa neljä kirjaa, jotka käsittelevät muun muassa suomalaista elokuvateollisuutta sekä teknomusiikki- ja klubbailukulttuuria.

Ilkka Pernun valinta

Vapaa toimittaja Ilkka Pernu valitsi esiteltäväksi elokuviin erikoistuneen toimittajan Kalle Kinnusen Kuvien takaa -blogissa 21. elokuuta julkaistun jutun Tuntemattoman sotilaan häilyvistä Oscar-mahdollisuuksista:

”Kinnunen tekee lukijana olemisen helpoksi: voin luottaa hänen asiantuntemukseensa ja siihen, että hän kunnioittaa seuraamaansa alaa. Se ei ole kulttuurijournalismissa aina selviö.

Foorumina blogi on herkullinen, sillä Kinnusen ei tarvitse peitellä tunteitaan ja mielipiteitään. Kuvien takaa ei kuitenkaan ole höttöistä tunnepuhetta, vaan tiukkaa journalismia. Tekstit lisäävät ymmärrystä elokuvista ja elokuvateollisuudesta, esimerkiksi suomalaisten elokuvien maailmanvalloitushaaveista.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta