Sisällön pitää olla priimaa

Noora Susi, 37, on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä. Hän vastaa perusopetuksen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalien sisällöistä. Aiemmin Susi on työskennellyt muun muassa Sanoma Pron äidinkielen toimituksessa tuottajana ja kustannustoimittajana sekä Edita Publishingissa oppimateriaalien kustannustoimittajana. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Tampereen yliopistosta.

JOURNALISTI
28.9.2018

Nina Erho, teksti

Noora Susi on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä.

Miten päädyit tehtävääsi?

Olen työskennellyt kustannusalalla pitkään. Esimieheksi hakeminen tuntui luonnolliselta jatkumolta. Arvelin, että sisältöjen tuntijana olisin hyvä vetämään toimitusta.

 

Mitä olet urallasi oppinut oppimateriaalien teosta?

Suomen opettajat ovat laatutietoisia ja kilpailu on kovaa. Siksi sisällön pitää olla priimaa ja tekijöiden huippupedagogeja. Avukseen tekijäryhmää vetävä kustannustoimittaja tarvitsee myös kuvan, videon, äänen ja copyrightien tuntijoita.

 

Miten parhaat pedagogit löytyvät?

Kiertämällä kouluilla tapaamassa opettajia ja seuraamassa opetusta. Järjestämme myös asiakas- ja tuotekehitystilaisuuksia. Nykyiset tekijät vinkkaavat hyvistä tyypeistä.

 

Digimateriaalit lisäävät työtä. Miten tuet alaistesi jaksamista?

Kehittämällä edelleen uusia työtapoja ja työkaluja, jotta samalla työllä syntyisi printti- ja digisisältöä. Pitää myös miettiä, mitä tekemisessä kannattaa priorisoida.

 

Mihin aiot uudessa työssäsi ensimmäiseksi tarttua?

Oppimateriaaliprojekteihin osallistuu opettajia, yliopistoväkeä ja yhä enemmän myös toimittajia. Haluan kehittää yhteistyötä ja sen tuloksia edelleen. Haluan myös viestiä hyvien oppimateriaalien merkityksestä luku- ja kirjoitustaidon kehityksessä.

 

Millaiset materiaalit tukevat lukuintoa?

Esimerkiksi sovellus, jolla oppikirjan tekstit voi kuunnella omalla puhelimella. Toisaalta keskeistä on löytää lukemiselle ja kirjoittamiselle aikaa.

 

Millaisia arvovalintoja äidinkielen materiaaleissa tehdään?

Peruskivi on opetussuunnitelma. Oma tavoitteemme on tehdä materiaalia, joka sopii moneen opetustyyliin ja jonka jokainen oppilas voi kokea auttavan juuri häntä oppimaan.

 

Digistä puhutaan paljon, mutta myynti on murto-osa printistä. Miksi?

Koulujen mahdollisuudet hyödyntää digiä vaihtelevat, ja oppimistapojen muutos on vasta käynnissä. Parasta digiä ovat esimerkiksi tehtävät, joissa oppilas saa edistymisestään heti palautetta. Silti opettajat haluavat harjoituttaa myös perinteistä lukemista ja kirjoittamista.

 

Mikä nyky-oppikirjoissa ihmetyttää 50 vuoden päästä?

Ehkä se, että painetut ja digitaaliset tuoteperheet ovat niin laajat. Kun digi kehittyy, eri ominaisuudet ovat samassa tuotteessa.

 

Mikä koulukirja itsellesi on jäänyt mieleen?

Oma aapiseni, joka oli 1980-luvulla suosittu Aapiskukko. Sen kuvitukset ovat painuneet mieleen yhtä vahvasti kuin lapsuuden suosituimpien satukirjojen kuvat.

 

Mitä teet vapaa-ajalla?

Kuuntelen ja luen kirjoja. Olen lasten kanssa. Viime aikoina olen innostunut outdoor crosstraingista.

Noora Susi, 37, on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä. Hän vastaa perusopetuksen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalien sisällöistä. Aiemmin Susi on työskennellyt muun muassa Sanoma Pron äidinkielen toimituksessa tuottajana ja kustannustoimittajana sekä Edita Publishingissa oppimateriaalien kustannustoimittajana. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Tampereen yliopistosta.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta