Sisällön pitää olla priimaa

Noora Susi on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä.

Noora Susi, 37, on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä. Hän vastaa perusopetuksen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalien sisällöistä. Aiemmin Susi on työskennellyt muun muassa Sanoma Pron äidinkielen toimituksessa tuottajana ja kustannustoimittajana sekä Edita Publishingissa oppimateriaalien kustannustoimittajana. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Tampereen yliopistosta.

JOURNALISTI
28.9.2018

Nina Erho, teksti

Miten päädyit tehtävääsi?

Olen työskennellyt kustannusalalla pitkään. Esimieheksi hakeminen tuntui luonnolliselta jatkumolta. Arvelin, että sisältöjen tuntijana olisin hyvä vetämään toimitusta.

 

Mitä olet urallasi oppinut oppimateriaalien teosta?

Suomen opettajat ovat laatutietoisia ja kilpailu on kovaa. Siksi sisällön pitää olla priimaa ja tekijöiden huippupedagogeja. Avukseen tekijäryhmää vetävä kustannustoimittaja tarvitsee myös kuvan, videon, äänen ja copyrightien tuntijoita.

 

Miten parhaat pedagogit löytyvät?

Kiertämällä kouluilla tapaamassa opettajia ja seuraamassa opetusta. Järjestämme myös asiakas- ja tuotekehitystilaisuuksia. Nykyiset tekijät vinkkaavat hyvistä tyypeistä.

 

Digimateriaalit lisäävät työtä. Miten tuet alaistesi jaksamista?

Kehittämällä edelleen uusia työtapoja ja työkaluja, jotta samalla työllä syntyisi printti- ja digisisältöä. Pitää myös miettiä, mitä tekemisessä kannattaa priorisoida.

 

Mihin aiot uudessa työssäsi ensimmäiseksi tarttua?

Oppimateriaaliprojekteihin osallistuu opettajia, yliopistoväkeä ja yhä enemmän myös toimittajia. Haluan kehittää yhteistyötä ja sen tuloksia edelleen. Haluan myös viestiä hyvien oppimateriaalien merkityksestä luku- ja kirjoitustaidon kehityksessä.

 

Millaiset materiaalit tukevat lukuintoa?

Esimerkiksi sovellus, jolla oppikirjan tekstit voi kuunnella omalla puhelimella. Toisaalta keskeistä on löytää lukemiselle ja kirjoittamiselle aikaa.

 

Millaisia arvovalintoja äidinkielen materiaaleissa tehdään?

Peruskivi on opetussuunnitelma. Oma tavoitteemme on tehdä materiaalia, joka sopii moneen opetustyyliin ja jonka jokainen oppilas voi kokea auttavan juuri häntä oppimaan.

 

Digistä puhutaan paljon, mutta myynti on murto-osa printistä. Miksi?

Koulujen mahdollisuudet hyödyntää digiä vaihtelevat, ja oppimistapojen muutos on vasta käynnissä. Parasta digiä ovat esimerkiksi tehtävät, joissa oppilas saa edistymisestään heti palautetta. Silti opettajat haluavat harjoituttaa myös perinteistä lukemista ja kirjoittamista.

 

Mikä nyky-oppikirjoissa ihmetyttää 50 vuoden päästä?

Ehkä se, että painetut ja digitaaliset tuoteperheet ovat niin laajat. Kun digi kehittyy, eri ominaisuudet ovat samassa tuotteessa.

 

Mikä koulukirja itsellesi on jäänyt mieleen?

Oma aapiseni, joka oli 1980-luvulla suosittu Aapiskukko. Sen kuvitukset ovat painuneet mieleen yhtä vahvasti kuin lapsuuden suosituimpien satukirjojen kuvat.

 

Mitä teet vapaa-ajalla?

Kuuntelen ja luen kirjoja. Olen lasten kanssa. Viime aikoina olen innostunut outdoor crosstraingista.

Noora Susi, 37, on aloittanut Sanoma Pron äidinkielen toimituksen kustannuspäällikkönä. Hän vastaa perusopetuksen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalien sisällöistä. Aiemmin Susi on työskennellyt muun muassa Sanoma Pron äidinkielen toimituksessa tuottajana ja kustannustoimittajana sekä Edita Publishingissa oppimateriaalien kustannustoimittajana. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Tampereen yliopistosta.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta