Pesti pyhällä maalla

Videokuvaaja ja toimittaja Mimmi Nietula, 38, on työskennellyt kymmenen vuotta Palestiinassa ja Israelissa. Työhön kuuluu saippuasarjojen kuvaamista, kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Ei mikään kahvinkeittäjä. Palestiinalaiseen työelämään sopeutuminen kesti aikansa, mutta nyt Mimmi Nietula on tottunut verkkaisempaan työtahtiin. Nietula joutui taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työ-yhteisössä, mutta kahvinkeittäjänä häntä ei enää pidä kukaan.

Mimmi Nietula, 38

Kotoisin Tuusulasta.

Valmistui medianomiksi Turun Diakonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2008.

Työskennellyt Suomessa toimittajana Ilta-Sanomissa.

Asuu Betlehemissä. Perheeseen kuuluu kissa William.

JOURNALISTI
28.9.2018

Anna Palmén, teksti
Anu Virtanen, kuvat

Palestiinan aurinko helottaa suomalaisen Mimmi Nietulan puutarhassa Betlehemissä, Länsirannalla. Kaupunki on ollut Nietulan koti jo kymmenen vuotta. Sujuvaa arabiaa puhuva Nietula työskentelee päätoimisena kuvaajana palestiinalaisella uutistoimisto Maan News Agencylla, joka on Länsirannan ja Gazan alueen suurin yksityinen mediayhtiö. Mediatalo tuottaa uutissisältöä sekä radio- ja televisio-ohjelmia arabiaksi ja englanniksi. Päätyön ohessa Nietula kuvaa dokumentteja, joita esitetään muun muassa kansainvälisillä Al-Jazeera ja Al Arabiya -kanavilla.

Nietulan työtehtävät vaihtelevat saippuasarjoista haastaviin uutiskuvauksiin. Vuonna 2014 Nietula oli melkein ensimmäisenä paikalla, kun palestiinalaismies ajoi raitiovaunupysäkillä Jerusalemissa auton tahallisesti väkijoukkoon.

”Poliisi ampui miehen ja kuvasin kuollutta aivan lähietäisyydeltä”, Nietula kertoo.

 

Nietula vieraili ensimmäisen kerran Palestiinassa vuonna 2006, jolloin hän opetti videokuvaamista ja editointia Diakonia-ammattikorkeakoulun projektissa Betlehemin yliopistossa.

”Tietämykseni alueen tilanteesta oli heppoinen, enkä erottanut edes arabian ja heprean kieliä, mutta ihastuin heti ihmisten avoimuuteen ja ystävällisyyteen.”

Vuonna 2007 Nietula palasi Aidan pakolaisleirille Betlehemiin kuvaamaan dokumenttia palestiinalaisesta tytöstä, joka oli ollut pidätettynä israelilaisessa vankilassa. Seuraavana vuonna hän valmistui Suomessa medianomiksi, kävi läpi avioeron ja halusi sekavassa elämäntilanteessa muuta ajateltavaa. Tie vei Betlehemiin vapaaehtoistöihin. Pian Nietula kuuli avoinna olevasta kuvaajan tehtävästä Maan News Agencylla, meni tapaamaan toimiston johtajaa ja kirjoitti työsopimuksen.

 

Välillä kuvaustilanteet ovat vaarallisia. Viime kesänä Nietula oli kuvaamassa Jerusalemin vanhassa kaupungissa mielenosoitusta. Palestiinalaiset protestoivat Israelin päätöstä sulkea Jerusalemin suurimman moskeijan al-Aqsan alue.

”Olin väkijoukon seassa kuvaamassa ja aluksi tilanne oli rauhallinen. Yhtäkkiä sotilaat rupesivat jostain syystä heittämään kyynelkaasu- ja äänipommeja ihmisjoukkoon. Syntyi paniikki. Jouduin puristuksiin ja tuntui, etten saa happea. Pääsin livahtamaan palestiinalaisten avustuksella sivummalle ja kiipesin Israelin sotilaiden valtaamalle muurille seisomaan.”

 

Nietula voi liikkua sekä Palestiinan että Israelin puolella. Israelin asettamat liikkumisrajoitukset ovat tiukat, ja palestiinalaisten toimittajien on usein mahdotonta saada matkustuslupaa Israeliin. Betlehemin ja Jerusalemin erottaa Israelin rakentama muuri, jonka tarkastuspisteen läpi Nietula kulkee lähes päivittäin. Hän hyppää kotona pyörän selkään ja ylittää tarkastuspisteen autoletkan mukana.

 

Välillä Nietula kuvaa palestiinalaisen saippuasarjan suhdekiemuroita. Juonenkäänteet ovat vanhakantaisia ja niissä leikitellään yleensä naisen asemalla.

”Sarjoissa mies pukeutuu vaikkapa naiseksi tai käyttäytyy ’naismaisesti’. Lopulta kuitenkin järki voittaa, miehestä kuoriutuu tosimies ja nainen löytää paikkansa keittiössä. Sarjat ovat todella suosittuja, mutta itse en jaksa nauraa moiselle.”

Joskus eteen on tullut Nietulan arvomaailman vastaisia työtehtäviä.

”Työskentelin kuvatoimituksessa Gazan sodan aikaan vuonna 2009 ja jouduin käsittelemään raakaa materiaalia Gazasta. Kuvissa lasten raajat olivat revenneet tai he olivat kuolleita. Sanoin, että työtehtävä sotii omia journalistisia arvojani vastaan ja en suostu tähän. Palestiinassa kuolleiden näyttämistä uutiskuvissa pidetään täysin normaalina.”

 

Palestiinassa työskentely on vaatinut Nietulalta opettelua, joustavuutta ja kärsivällisyyttä. Pedanttina ihmisenä hänen oli vaikea aluksi ymmärtää palestiinalaista aikakäsitystä ja asioiden hitautta. Nietula on joutunut myös taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työyhteisössä.

”Tein kaikille heti selväksi, etten ole tullut tänne keittelemään kahvia. Osaan olla tiukka ja sanoa vastaan miespuolisille kollegoille.”

 

Israel on viime aikoina vaikeuttanut entisestään kansainvälisten toimittajien maahanpääsyä ja oleskelua maassa. Nietula joutuu muun muassa rajoittamaan sosiaalisen median käyttöään. Israelin viranomaiset seuraavat etenkin länsimaalaisten toimittajien liikkeitä ja sosiaalisen median tilejä ahkerasti. Lentokentällä tarkastukset ovat aina tiukat ja viranomaiset saattavat esimerkiksi vaatia pääsyä toimittajan sosiaalisen median tileille.

’’En halua levittää lentokenttätarkastajan eteen arkaluontoista materiaalia, koska se saattaa vaikeuttaa maahan pääsyä.’’

Aikaisemmin Nietula sai vuoden viisumin Israeliin, mutta viime aikoina hänelle on saatettu myöntää vain kuukauden oleskelulupa. Israel on päättänyt jäädyttää kaikkien Länsirannalla asuvien ja työskentelevien viisumiprosessit.

”Kyse lienee jonkinlaisesta painostuksesta, ulkomaalaiset halutaan pois Länsirannalta. Epävarmuutta on jatkunut jo kymmenen vuotta ja olen melko väsynyt tilanteeseen. Se on vaikuttanut myös siihen, että olen vakavissani ajatellut muuttavani pois täältä.”

 

Nietula harmittelee, että maailmanpoliittisesti tärkeällä alueella ei ole vakituista suomalaista kirjeenvaihtajaa.

”Suomen media esittää usein palestiinalaiset pelkkinä terroristeina, mikä vääristää todellisuutta. Hienoa, että Ylen Aishi Zidan oli Jerusalemissa hetken kirjeenvaihtajana, mutta tänne kaivattaisiin vakituinen toimittaja Suomesta. Toivoisin myös, että suomalaiset mediatalot käyttäisivät enemmän palestiinalaisten uutistoimistojen materiaalia isojen mediatalojen kuten Reutersin ja AP:n sijaan’’, Nietula sanoo.

 

Kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen Nietulan on vaikea nähdä rauhaa Palestiinan ja Israelin välillä. Hän puolustaa palestiinalaisten oikeutta omaan valtioon.

”Sotilaallisesti Israel on täysin ylivoimainen ja heidän tavoitteenaan on rakentaa täysin juutalainen valtio. Palestiinalaiset ovat altavastaajina ja suurin osa heistä ei usko kahden valtion malliin. Rauha vaatisi suuria kompromisseja puolin ja toisin’’, Nietula pohtii.

Mimmi Nietula, 38

Kotoisin Tuusulasta.

Valmistui medianomiksi Turun Diakonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2008.

Työskennellyt Suomessa toimittajana Ilta-Sanomissa.

Asuu Betlehemissä. Perheeseen kuuluu kissa William.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta