Ei mikään kahvinkeittäjä. Palestiinalaiseen työelämään sopeutuminen kesti aikansa, mutta nyt Mimmi Nietula on tottunut verkkaisempaan työtahtiin. Nietula joutui taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työ-yhteisössä, mutta kahvinkeittäjänä häntä ei enää pidä kukaan.

Pesti pyhällä maalla

Mimmi Nietula, 38

Kotoisin Tuusulasta.

Valmistui medianomiksi Turun Diakonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2008.

Työskennellyt Suomessa toimittajana Ilta-Sanomissa.

Asuu Betlehemissä. Perheeseen kuuluu kissa William.

JOURNALISTI
28.9.2018

Anna Palmén, teksti
Anu Virtanen, kuvat

Videokuvaaja ja toimittaja Mimmi Nietula, 38, on työskennellyt kymmenen vuotta Palestiinassa ja Israelissa. Työhön kuuluu saippuasarjojen kuvaamista, kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Palestiinan aurinko helottaa suomalaisen Mimmi Nietulan puutarhassa Betlehemissä, Länsirannalla. Kaupunki on ollut Nietulan koti jo kymmenen vuotta. Sujuvaa arabiaa puhuva Nietula työskentelee päätoimisena kuvaajana palestiinalaisella uutistoimisto Maan News Agencylla, joka on Länsirannan ja Gazan alueen suurin yksityinen mediayhtiö. Mediatalo tuottaa uutissisältöä sekä radio- ja televisio-ohjelmia arabiaksi ja englanniksi. Päätyön ohessa Nietula kuvaa dokumentteja, joita esitetään muun muassa kansainvälisillä Al-Jazeera ja Al Arabiya -kanavilla.

Nietulan työtehtävät vaihtelevat saippuasarjoista haastaviin uutiskuvauksiin. Vuonna 2014 Nietula oli melkein ensimmäisenä paikalla, kun palestiinalaismies ajoi raitiovaunupysäkillä Jerusalemissa auton tahallisesti väkijoukkoon.

”Poliisi ampui miehen ja kuvasin kuollutta aivan lähietäisyydeltä”, Nietula kertoo.

 

Nietula vieraili ensimmäisen kerran Palestiinassa vuonna 2006, jolloin hän opetti videokuvaamista ja editointia Diakonia-ammattikorkeakoulun projektissa Betlehemin yliopistossa.

”Tietämykseni alueen tilanteesta oli heppoinen, enkä erottanut edes arabian ja heprean kieliä, mutta ihastuin heti ihmisten avoimuuteen ja ystävällisyyteen.”

Vuonna 2007 Nietula palasi Aidan pakolaisleirille Betlehemiin kuvaamaan dokumenttia palestiinalaisesta tytöstä, joka oli ollut pidätettynä israelilaisessa vankilassa. Seuraavana vuonna hän valmistui Suomessa medianomiksi, kävi läpi avioeron ja halusi sekavassa elämäntilanteessa muuta ajateltavaa. Tie vei Betlehemiin vapaaehtoistöihin. Pian Nietula kuuli avoinna olevasta kuvaajan tehtävästä Maan News Agencylla, meni tapaamaan toimiston johtajaa ja kirjoitti työsopimuksen.

 

Välillä kuvaustilanteet ovat vaarallisia. Viime kesänä Nietula oli kuvaamassa Jerusalemin vanhassa kaupungissa mielenosoitusta. Palestiinalaiset protestoivat Israelin päätöstä sulkea Jerusalemin suurimman moskeijan al-Aqsan alue.

”Olin väkijoukon seassa kuvaamassa ja aluksi tilanne oli rauhallinen. Yhtäkkiä sotilaat rupesivat jostain syystä heittämään kyynelkaasu- ja äänipommeja ihmisjoukkoon. Syntyi paniikki. Jouduin puristuksiin ja tuntui, etten saa happea. Pääsin livahtamaan palestiinalaisten avustuksella sivummalle ja kiipesin Israelin sotilaiden valtaamalle muurille seisomaan.”

 

Nietula voi liikkua sekä Palestiinan että Israelin puolella. Israelin asettamat liikkumisrajoitukset ovat tiukat, ja palestiinalaisten toimittajien on usein mahdotonta saada matkustuslupaa Israeliin. Betlehemin ja Jerusalemin erottaa Israelin rakentama muuri, jonka tarkastuspisteen läpi Nietula kulkee lähes päivittäin. Hän hyppää kotona pyörän selkään ja ylittää tarkastuspisteen autoletkan mukana.

 

Välillä Nietula kuvaa palestiinalaisen saippuasarjan suhdekiemuroita. Juonenkäänteet ovat vanhakantaisia ja niissä leikitellään yleensä naisen asemalla.

”Sarjoissa mies pukeutuu vaikkapa naiseksi tai käyttäytyy ’naismaisesti’. Lopulta kuitenkin järki voittaa, miehestä kuoriutuu tosimies ja nainen löytää paikkansa keittiössä. Sarjat ovat todella suosittuja, mutta itse en jaksa nauraa moiselle.”

Joskus eteen on tullut Nietulan arvomaailman vastaisia työtehtäviä.

”Työskentelin kuvatoimituksessa Gazan sodan aikaan vuonna 2009 ja jouduin käsittelemään raakaa materiaalia Gazasta. Kuvissa lasten raajat olivat revenneet tai he olivat kuolleita. Sanoin, että työtehtävä sotii omia journalistisia arvojani vastaan ja en suostu tähän. Palestiinassa kuolleiden näyttämistä uutiskuvissa pidetään täysin normaalina.”

 

Palestiinassa työskentely on vaatinut Nietulalta opettelua, joustavuutta ja kärsivällisyyttä. Pedanttina ihmisenä hänen oli vaikea aluksi ymmärtää palestiinalaista aikakäsitystä ja asioiden hitautta. Nietula on joutunut myös taistelemaan paikastaan miesvaltaisessa työyhteisössä.

”Tein kaikille heti selväksi, etten ole tullut tänne keittelemään kahvia. Osaan olla tiukka ja sanoa vastaan miespuolisille kollegoille.”

 

Israel on viime aikoina vaikeuttanut entisestään kansainvälisten toimittajien maahanpääsyä ja oleskelua maassa. Nietula joutuu muun muassa rajoittamaan sosiaalisen median käyttöään. Israelin viranomaiset seuraavat etenkin länsimaalaisten toimittajien liikkeitä ja sosiaalisen median tilejä ahkerasti. Lentokentällä tarkastukset ovat aina tiukat ja viranomaiset saattavat esimerkiksi vaatia pääsyä toimittajan sosiaalisen median tileille.

’’En halua levittää lentokenttätarkastajan eteen arkaluontoista materiaalia, koska se saattaa vaikeuttaa maahan pääsyä.’’

Aikaisemmin Nietula sai vuoden viisumin Israeliin, mutta viime aikoina hänelle on saatettu myöntää vain kuukauden oleskelulupa. Israel on päättänyt jäädyttää kaikkien Länsirannalla asuvien ja työskentelevien viisumiprosessit.

”Kyse lienee jonkinlaisesta painostuksesta, ulkomaalaiset halutaan pois Länsirannalta. Epävarmuutta on jatkunut jo kymmenen vuotta ja olen melko väsynyt tilanteeseen. Se on vaikuttanut myös siihen, että olen vakavissani ajatellut muuttavani pois täältä.”

 

Nietula harmittelee, että maailmanpoliittisesti tärkeällä alueella ei ole vakituista suomalaista kirjeenvaihtajaa.

”Suomen media esittää usein palestiinalaiset pelkkinä terroristeina, mikä vääristää todellisuutta. Hienoa, että Ylen Aishi Zidan oli Jerusalemissa hetken kirjeenvaihtajana, mutta tänne kaivattaisiin vakituinen toimittaja Suomesta. Toivoisin myös, että suomalaiset mediatalot käyttäisivät enemmän palestiinalaisten uutistoimistojen materiaalia isojen mediatalojen kuten Reutersin ja AP:n sijaan’’, Nietula sanoo.

 

Kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen Nietulan on vaikea nähdä rauhaa Palestiinan ja Israelin välillä. Hän puolustaa palestiinalaisten oikeutta omaan valtioon.

”Sotilaallisesti Israel on täysin ylivoimainen ja heidän tavoitteenaan on rakentaa täysin juutalainen valtio. Palestiinalaiset ovat altavastaajina ja suurin osa heistä ei usko kahden valtion malliin. Rauha vaatisi suuria kompromisseja puolin ja toisin’’, Nietula pohtii.

Mimmi Nietula, 38

Kotoisin Tuusulasta.

Valmistui medianomiksi Turun Diakonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2008.

Työskennellyt Suomessa toimittajana Ilta-Sanomissa.

Asuu Betlehemissä. Perheeseen kuuluu kissa William.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta