Yleisön keskellä. ”Metodi ei ratkaise normaaleihin uutisjuttuihin liittyvien keskustelujen ongelmia, mutta voi auttaa nostamaan valikoiduista aiheista esiin uutta”, sanoo toimittaja Maija Aalto. Hän osallistui Helsingin Sanomien Erätauko-kokeiluihin, joissa verkkokeskustelua ohjattiin tietoisesti rakentavaan suuntaan.

Mielipiteistä kokemuksiin

JOURNALISTI
28.9.2018

Nina Erho, teksti
Susa Junnola, kuva

Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.

Jos lehti kutsuu lukijansa käymään rakentavaa verkkokeskustelua ja antaa selkeät pelisäännöt, mitä tapahtuu?

Helsingin Sanomat järjesti Sitran kanssa viime talvena kahden tunnin verkkokeskustelun aiheesta erityisopetus.

”Ihmiset tulivat selvästi puhumaan asiaa. Mukana oli paljon opettajia ja opetusalaan perehtyneitä”, sanoo toimittaja Maija Aalto.

Keskustelussa käytettiin Sitran kehittämän Erätauko-metodin oppeja. Jotta osallistujien olisi helpompi ymmärtää toistensa näkemyksiä, keskustelun ohjaaja luotsasi heitä kertomaan kokemuksiaan ja kommentoimaan toistensa kertomaa, mikä onnistuikin.

Toukokuussa järjestetty, maahanmuuttajien kotoutumista koskenut keskustelu ei sujunut ihan samalla tavalla.

”Alku oli masentava. Loppua kohden päästiin hiukan eteenpäin, eli ihmiset alkoivat puhua toisilleen oman asiansa huutamisen sijaan”, Aalto sanoo.

 

Helsingin Sanomien keskustelut kuuluvat ensimmäisiin käytännön kokeiluihin siitä, miten Erätauko-metodia voi hyödyntää journalismissa.

Metodi on kehitetty ratkomaan yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymistä ja houkuttelemaan syrjään jääneitä mukaan. Sitä voivat käyttää esimerkiksi kunnat, järjestöt ja media.

Syksyn aikana eri toimijat järjestävät metodilla yli sata keskustelua.

Kehitysvaiheessa sitä on kokeiltu kymmeniä kertoja live-ryhmäkeskusteluissa.

Niihin on kutsuttu mukaan ryhmiä, joiden ääni harvemmin kuuluu. Kunnissa nuoret ovat keskustelleet harrastusmahdollisuuksista ja syrjäytyneet demokratiasta ja osallisuudesta.

Erätauko-keskustelussa ohjaaja tekee yhteenvetoja sanotusta ja ehdottaa niiden perusteella asioita, joihin seuraavaksi syvennytään.

Näin dialogi voi nostaa esiin asioita ja oivalluksia, joita yksittäisten ihmisten erillisiin kommentteihin perustuvat kyselyt eivät tavoita.

 

Journalismissa dialogia ovat jo kokeilleet myös Haaga-Helian opiskelijat. Lapin Kansa ja Yle suunnittelevat Erätauko-metodin hyödyntämistä.

Erätauko voi auttaa journalisteja löytämään juttuaiheiksi yleisön arjessa merkityksellisiä asioita, jotka eivät tule mieleen toimituskokouksissa.

Näin erilaisten ihmisten voi olla helpompi kokea journalismin kertovan ”heidänkin maailmastaan”. Tämä voi saada nykyistä useammat ostamaan perinteistä journalismia, sanoo viestinnän asiantuntija Samuli Laita Sitrasta.

Toki Laita toimittajataustaisena tietää, ettei uutiskiireessä voi jatkuvasti järjestellä keskusteluja – mutta ei metodia ole siihen tarkoitettukaan.

”Ohjattuja Erätaukoja kannattaa järjestää vain aiheista, joista järjestäjä oikeasti kaipaa syvempää ymmärrystä. Toisaalta ’miten sinä koet’ -tyyppinen kysymys voi muuttaa yksittäisen haastattelunkin virettä”, sanoo Erätauko-asiantuntija Janne Kareinen.

 

Hesarin kokeiluista ensivaikutelma on, että verkossa luodattavaksi haastavuudeltaan sopivin aihe on jotain erityisopetuksen ja maahanmuuton väliltä.

Erityisopetuskeskustelussa ohjaajat, moderoijat ja yhteenvetoja tehnyt Maija Aalto pysyivät hyvin kyydissä huolimatta siitä, että keskustelu toteutettiin toimituksen liveraportointityökalusta viritellyllä alustalla.

Kotoutumiskeskustelussa kommenttien tulva koetteli tekniikan ja moderoijan suorituskykyä, ja kymmeniä kommentteja juuttui jonoon.

”Keskustelun jälkeen mietin, ettei osallistujissa tainnut olla kovin monta maahanmuuttajaa. Dialogin ohjaaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös turvallinen ilmapiiri”, Aalto sanoo.

Molempia keskusteluja edelsi lehden juttu aiheesta. Jatkojuttujen kannalta hyödyllisemmältä tuntui erityisopetuskeskustelu.

”Esiin nousi yksityiskohtia koulujen arjesta, ja keskustelu valotti sekä ammattilaisten että vanhempien ajatuksia.”


Erätauko-metodista järjestetään alustus ja keskustelu Journalismin päivässä 12.  lokakuuta.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta