Mielipiteistä kokemuksiin

Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.

Yleisön keskellä. ”Metodi ei ratkaise normaaleihin uutisjuttuihin liittyvien keskustelujen ongelmia, mutta voi auttaa nostamaan valikoiduista aiheista esiin uutta”, sanoo toimittaja Maija Aalto. Hän osallistui Helsingin Sanomien Erätauko-kokeiluihin, joissa verkkokeskustelua ohjattiin tietoisesti rakentavaan suuntaan.

JOURNALISTI
28.9.2018

Nina Erho, teksti
Susa Junnola, kuva

Jos lehti kutsuu lukijansa käymään rakentavaa verkkokeskustelua ja antaa selkeät pelisäännöt, mitä tapahtuu?

Helsingin Sanomat järjesti Sitran kanssa viime talvena kahden tunnin verkkokeskustelun aiheesta erityisopetus.

”Ihmiset tulivat selvästi puhumaan asiaa. Mukana oli paljon opettajia ja opetusalaan perehtyneitä”, sanoo toimittaja Maija Aalto.

Keskustelussa käytettiin Sitran kehittämän Erätauko-metodin oppeja. Jotta osallistujien olisi helpompi ymmärtää toistensa näkemyksiä, keskustelun ohjaaja luotsasi heitä kertomaan kokemuksiaan ja kommentoimaan toistensa kertomaa, mikä onnistuikin.

Toukokuussa järjestetty, maahanmuuttajien kotoutumista koskenut keskustelu ei sujunut ihan samalla tavalla.

”Alku oli masentava. Loppua kohden päästiin hiukan eteenpäin, eli ihmiset alkoivat puhua toisilleen oman asiansa huutamisen sijaan”, Aalto sanoo.

 

Helsingin Sanomien keskustelut kuuluvat ensimmäisiin käytännön kokeiluihin siitä, miten Erätauko-metodia voi hyödyntää journalismissa.

Metodi on kehitetty ratkomaan yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymistä ja houkuttelemaan syrjään jääneitä mukaan. Sitä voivat käyttää esimerkiksi kunnat, järjestöt ja media.

Syksyn aikana eri toimijat järjestävät metodilla yli sata keskustelua.

Kehitysvaiheessa sitä on kokeiltu kymmeniä kertoja live-ryhmäkeskusteluissa.

Niihin on kutsuttu mukaan ryhmiä, joiden ääni harvemmin kuuluu. Kunnissa nuoret ovat keskustelleet harrastusmahdollisuuksista ja syrjäytyneet demokratiasta ja osallisuudesta.

Erätauko-keskustelussa ohjaaja tekee yhteenvetoja sanotusta ja ehdottaa niiden perusteella asioita, joihin seuraavaksi syvennytään.

Näin dialogi voi nostaa esiin asioita ja oivalluksia, joita yksittäisten ihmisten erillisiin kommentteihin perustuvat kyselyt eivät tavoita.

 

Journalismissa dialogia ovat jo kokeilleet myös Haaga-Helian opiskelijat. Lapin Kansa ja Yle suunnittelevat Erätauko-metodin hyödyntämistä.

Erätauko voi auttaa journalisteja löytämään juttuaiheiksi yleisön arjessa merkityksellisiä asioita, jotka eivät tule mieleen toimituskokouksissa.

Näin erilaisten ihmisten voi olla helpompi kokea journalismin kertovan ”heidänkin maailmastaan”. Tämä voi saada nykyistä useammat ostamaan perinteistä journalismia, sanoo viestinnän asiantuntija Samuli Laita Sitrasta.

Toki Laita toimittajataustaisena tietää, ettei uutiskiireessä voi jatkuvasti järjestellä keskusteluja – mutta ei metodia ole siihen tarkoitettukaan.

”Ohjattuja Erätaukoja kannattaa järjestää vain aiheista, joista järjestäjä oikeasti kaipaa syvempää ymmärrystä. Toisaalta ’miten sinä koet’ -tyyppinen kysymys voi muuttaa yksittäisen haastattelunkin virettä”, sanoo Erätauko-asiantuntija Janne Kareinen.

 

Hesarin kokeiluista ensivaikutelma on, että verkossa luodattavaksi haastavuudeltaan sopivin aihe on jotain erityisopetuksen ja maahanmuuton väliltä.

Erityisopetuskeskustelussa ohjaajat, moderoijat ja yhteenvetoja tehnyt Maija Aalto pysyivät hyvin kyydissä huolimatta siitä, että keskustelu toteutettiin toimituksen liveraportointityökalusta viritellyllä alustalla.

Kotoutumiskeskustelussa kommenttien tulva koetteli tekniikan ja moderoijan suorituskykyä, ja kymmeniä kommentteja juuttui jonoon.

”Keskustelun jälkeen mietin, ettei osallistujissa tainnut olla kovin monta maahanmuuttajaa. Dialogin ohjaaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös turvallinen ilmapiiri”, Aalto sanoo.

Molempia keskusteluja edelsi lehden juttu aiheesta. Jatkojuttujen kannalta hyödyllisemmältä tuntui erityisopetuskeskustelu.

”Esiin nousi yksityiskohtia koulujen arjesta, ja keskustelu valotti sekä ammattilaisten että vanhempien ajatuksia.”


Erätauko-metodista järjestetään alustus ja keskustelu Journalismin päivässä 12.  lokakuuta.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta