Yleisön keskellä. ”Metodi ei ratkaise normaaleihin uutisjuttuihin liittyvien keskustelujen ongelmia, mutta voi auttaa nostamaan valikoiduista aiheista esiin uutta”, sanoo toimittaja Maija Aalto. Hän osallistui Helsingin Sanomien Erätauko-kokeiluihin, joissa verkkokeskustelua ohjattiin tietoisesti rakentavaan suuntaan.

Mielipiteistä kokemuksiin

JOURNALISTI
28.9.2018

Nina Erho, teksti
Susa Junnola, kuva

Erätauko-metodi voi auttaa selvittämään sen, mitä journalistit eivät itse keksi kysyä. Helsingin Sanomat testasi Sitran paremman keskustelun työkaluja verkossa.

Jos lehti kutsuu lukijansa käymään rakentavaa verkkokeskustelua ja antaa selkeät pelisäännöt, mitä tapahtuu?

Helsingin Sanomat järjesti Sitran kanssa viime talvena kahden tunnin verkkokeskustelun aiheesta erityisopetus.

”Ihmiset tulivat selvästi puhumaan asiaa. Mukana oli paljon opettajia ja opetusalaan perehtyneitä”, sanoo toimittaja Maija Aalto.

Keskustelussa käytettiin Sitran kehittämän Erätauko-metodin oppeja. Jotta osallistujien olisi helpompi ymmärtää toistensa näkemyksiä, keskustelun ohjaaja luotsasi heitä kertomaan kokemuksiaan ja kommentoimaan toistensa kertomaa, mikä onnistuikin.

Toukokuussa järjestetty, maahanmuuttajien kotoutumista koskenut keskustelu ei sujunut ihan samalla tavalla.

”Alku oli masentava. Loppua kohden päästiin hiukan eteenpäin, eli ihmiset alkoivat puhua toisilleen oman asiansa huutamisen sijaan”, Aalto sanoo.

 

Helsingin Sanomien keskustelut kuuluvat ensimmäisiin käytännön kokeiluihin siitä, miten Erätauko-metodia voi hyödyntää journalismissa.

Metodi on kehitetty ratkomaan yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymistä ja houkuttelemaan syrjään jääneitä mukaan. Sitä voivat käyttää esimerkiksi kunnat, järjestöt ja media.

Syksyn aikana eri toimijat järjestävät metodilla yli sata keskustelua.

Kehitysvaiheessa sitä on kokeiltu kymmeniä kertoja live-ryhmäkeskusteluissa.

Niihin on kutsuttu mukaan ryhmiä, joiden ääni harvemmin kuuluu. Kunnissa nuoret ovat keskustelleet harrastusmahdollisuuksista ja syrjäytyneet demokratiasta ja osallisuudesta.

Erätauko-keskustelussa ohjaaja tekee yhteenvetoja sanotusta ja ehdottaa niiden perusteella asioita, joihin seuraavaksi syvennytään.

Näin dialogi voi nostaa esiin asioita ja oivalluksia, joita yksittäisten ihmisten erillisiin kommentteihin perustuvat kyselyt eivät tavoita.

 

Journalismissa dialogia ovat jo kokeilleet myös Haaga-Helian opiskelijat. Lapin Kansa ja Yle suunnittelevat Erätauko-metodin hyödyntämistä.

Erätauko voi auttaa journalisteja löytämään juttuaiheiksi yleisön arjessa merkityksellisiä asioita, jotka eivät tule mieleen toimituskokouksissa.

Näin erilaisten ihmisten voi olla helpompi kokea journalismin kertovan ”heidänkin maailmastaan”. Tämä voi saada nykyistä useammat ostamaan perinteistä journalismia, sanoo viestinnän asiantuntija Samuli Laita Sitrasta.

Toki Laita toimittajataustaisena tietää, ettei uutiskiireessä voi jatkuvasti järjestellä keskusteluja – mutta ei metodia ole siihen tarkoitettukaan.

”Ohjattuja Erätaukoja kannattaa järjestää vain aiheista, joista järjestäjä oikeasti kaipaa syvempää ymmärrystä. Toisaalta ’miten sinä koet’ -tyyppinen kysymys voi muuttaa yksittäisen haastattelunkin virettä”, sanoo Erätauko-asiantuntija Janne Kareinen.

 

Hesarin kokeiluista ensivaikutelma on, että verkossa luodattavaksi haastavuudeltaan sopivin aihe on jotain erityisopetuksen ja maahanmuuton väliltä.

Erityisopetuskeskustelussa ohjaajat, moderoijat ja yhteenvetoja tehnyt Maija Aalto pysyivät hyvin kyydissä huolimatta siitä, että keskustelu toteutettiin toimituksen liveraportointityökalusta viritellyllä alustalla.

Kotoutumiskeskustelussa kommenttien tulva koetteli tekniikan ja moderoijan suorituskykyä, ja kymmeniä kommentteja juuttui jonoon.

”Keskustelun jälkeen mietin, ettei osallistujissa tainnut olla kovin monta maahanmuuttajaa. Dialogin ohjaaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös turvallinen ilmapiiri”, Aalto sanoo.

Molempia keskusteluja edelsi lehden juttu aiheesta. Jatkojuttujen kannalta hyödyllisemmältä tuntui erityisopetuskeskustelu.

”Esiin nousi yksityiskohtia koulujen arjesta, ja keskustelu valotti sekä ammattilaisten että vanhempien ajatuksia.”


Erätauko-metodista järjestetään alustus ja keskustelu Journalismin päivässä 12.  lokakuuta.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta