Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Poliitikot päättävät, kuka saa luvat

Radiotoimiluvat kaudelle 2020 – 2029 myöntävät Viestintävirasto ja valtioneuvosto tämän vuoden lopulla.

Valtioneuvosto ratkaisee luvan saajan silloin, kun samoja taajuuksia hakee useampi. Päätökset valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Viestintäviraston mukaan valtaosa hakemuksista päätyy valtioneuvoston ratkaistavaksi.

JOURNALISTI
28.9.2018

Marja Honkonen, teksti
Samuli Ikäheimo, kuva

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Neljä Keskisuomalainen-konsernin yhtiötä, Karjalainen ja Kaleva hakevat radiotoimilupia vuonna 2020 alkavalle kymmenvuotiskaudelle.

Uusia radioasemia avattaisiin ainakin Uudellemaalle, Tampereelle, Mikkeliin, Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle. Karjalainen hankki Joensuusta jo toimivat Iskelmä Rexin ja Radio City Joensuun.

Yhtiöt haluavat lisää yleisöä, ja siten houkutella lisää mainostajia. Paikallisuutisten uskotaan kääntyvän radioon pienin lisäpanostuksin.

”Meillä on erittäin vahva uutistuotanto Pohjois-Suomesta. Sitä hyödynnetään sitten radiossa”, Kalevan toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoo.

Parhaimmillaan radiosuunnitelmat voisivat Laakkosen mukaan luoda uusia työpaikkoja pohjoisen journalisteille.

Alman Lapin lehdet keväällä ostanut Kaleva on kuitenkin keskellä rakennemuutosta. Radiohanke ei tarkoita, että kaikki vanhat työpaikat olisi turvattu.

”Mutta siksi me kasvuponnisteluja teemme, että saisimme lisää tekemistä kaikille”, Laakkonen sanoo.

 

Keskisuomalaisella on radiotoimintaa jo nyt Lahdessa, Mediatalo Esan Radio Voima. Konserni on kertonut vievänsä saman konseptin muihin kaupunkeihin.

Radio Voima lähettää tasatunnein Etelä-Suomen Sanomien uutiset, jotka lehden verkkotoimittaja lukee lehden omassa studiossa. Uutisista leikataan versiot myös Iskelmä Lahdelle ja Radio City Lahdelle.

Lisäksi ESS:n toimittajat soittavat juttukeikoiltaan lyhyitä raportteja tai haastatteluja suoraan lähetykseen. Radiojuontajien tekemiä podcasteja versioidaan Etlariin.

Yhteistyö on Mediatalo Esan pääluottamusmiehen, toimittaja Nina Rädyn mukaan etlarilaisille nykyisin luontevaa. Hän korostaa, että työvoimaa pitää olla tarpeeksi.

Verkkodeskin vahvuudessa on ”julkaisuvuorolainen”, joka tekee radiouutisten ohella lähinnä pikku-uutisia ja julkaisee muiden tekstejä, ainakin ideaalitilanteessa.

”Radiouutisia ei voi tehdä ihan vain muun työn ohessa”, radiovuoroja itsekin tekevä Räty sanoo.

Yhtiöiden kannattaa hänen mielestään panostaa paikallisuuteen.

”Valtakunnalliset uutiset kuulee miltä tahansa kanavalta.”

 

Paikallisuutisia myydään myös yli yhtiörajojen. Esimerkiksi Aamulehti toimittaa uutisia tamperelaiselle 957:lle, jonka omistaa radiojätti Bauer Media.

Paikallisradioiden luvat ovat aiemmin velvoittaneet, että sisällöstä tietty osa on paikallista.

Nyt paikallisuusehdosta luovutaan. Toimilupia käsittelevässä liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa kuitenkin linjataan, että paikallinen ohjelmatarjonta otetaan lupaa myöntäessä huomioon.

Maakuntamedioiden uudet radiot tuskin olisivat täysin paikallisesti tehtyjä. Esimerkiksi Karjalaisen radiot jatkavat aiempaa yhteistyötään Bauerin kanssa.

Kalevan Laakkonen ei sulje pois yhteistyötä isompien kanssa.

”Ei täällä kannata lähteä kilpailevia asioita tekemään”, Laakkonen sanoo.

”Tietty osa pitää tehdä itse, ja tietyt voidaan hakea kumppaneiden kautta.”

 

Lupaa analogiseen radiotoimintaan hakee 42 hakijaa. Uusia niistä on kahdeksan.

Radioliiketoiminta houkuttelee, koska siellä mainonta on kasvussa. Kesällä myynnissä tehtiin jopa ennätyksiä.

Päivittäinen kuunteluaika on vuosikymmenessä vähentynyt noin 20 minuutilla. Ylen osuus kuuntelijoista oli kesä – elokuussa 48 prosenttia, Bauerin 22 ja Sanoman radioiden 18 prosenttia.

Mahtuu kentälle lisää kannattavia toimijoita? Laakkonen on luottavainen.

”Kyllä kuluttajat menevät palveluihin, jotka heidän näkökulmastaan toimivat.”

Poliitikot päättävät, kuka saa luvat

Radiotoimiluvat kaudelle 2020 – 2029 myöntävät Viestintävirasto ja valtioneuvosto tämän vuoden lopulla.

Valtioneuvosto ratkaisee luvan saajan silloin, kun samoja taajuuksia hakee useampi. Päätökset valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Viestintäviraston mukaan valtaosa hakemuksista päätyy valtioneuvoston ratkaistavaksi.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta