Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Poliitikot päättävät, kuka saa luvat

Radiotoimiluvat kaudelle 2020 – 2029 myöntävät Viestintävirasto ja valtioneuvosto tämän vuoden lopulla.

Valtioneuvosto ratkaisee luvan saajan silloin, kun samoja taajuuksia hakee useampi. Päätökset valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Viestintäviraston mukaan valtaosa hakemuksista päätyy valtioneuvoston ratkaistavaksi.

JOURNALISTI
28.9.2018

Marja Honkonen, teksti
Samuli Ikäheimo, kuva

Neljä Keskisuomalainen-konsernin yhtiötä, Karjalainen ja Kaleva hakevat radiotoimilupia vuonna 2020 alkavalle kymmenvuotiskaudelle.

Uusia radioasemia avattaisiin ainakin Uudellemaalle, Tampereelle, Mikkeliin, Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle. Karjalainen hankki Joensuusta jo toimivat Iskelmä Rexin ja Radio City Joensuun.

Yhtiöt haluavat lisää yleisöä, ja siten houkutella lisää mainostajia. Paikallisuutisten uskotaan kääntyvän radioon pienin lisäpanostuksin.

”Meillä on erittäin vahva uutistuotanto Pohjois-Suomesta. Sitä hyödynnetään sitten radiossa”, Kalevan toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoo.

Parhaimmillaan radiosuunnitelmat voisivat Laakkosen mukaan luoda uusia työpaikkoja pohjoisen journalisteille.

Alman Lapin lehdet keväällä ostanut Kaleva on kuitenkin keskellä rakennemuutosta. Radiohanke ei tarkoita, että kaikki vanhat työpaikat olisi turvattu.

”Mutta siksi me kasvuponnisteluja teemme, että saisimme lisää tekemistä kaikille”, Laakkonen sanoo.

 

Keskisuomalaisella on radiotoimintaa jo nyt Lahdessa, Mediatalo Esan Radio Voima. Konserni on kertonut vievänsä saman konseptin muihin kaupunkeihin.

Radio Voima lähettää tasatunnein Etelä-Suomen Sanomien uutiset, jotka lehden verkkotoimittaja lukee lehden omassa studiossa. Uutisista leikataan versiot myös Iskelmä Lahdelle ja Radio City Lahdelle.

Lisäksi ESS:n toimittajat soittavat juttukeikoiltaan lyhyitä raportteja tai haastatteluja suoraan lähetykseen. Radiojuontajien tekemiä podcasteja versioidaan Etlariin.

Yhteistyö on Mediatalo Esan pääluottamusmiehen, toimittaja Nina Rädyn mukaan etlarilaisille nykyisin luontevaa. Hän korostaa, että työvoimaa pitää olla tarpeeksi.

Verkkodeskin vahvuudessa on ”julkaisuvuorolainen”, joka tekee radiouutisten ohella lähinnä pikku-uutisia ja julkaisee muiden tekstejä, ainakin ideaalitilanteessa.

”Radiouutisia ei voi tehdä ihan vain muun työn ohessa”, radiovuoroja itsekin tekevä Räty sanoo.

Yhtiöiden kannattaa hänen mielestään panostaa paikallisuuteen.

”Valtakunnalliset uutiset kuulee miltä tahansa kanavalta.”

 

Paikallisuutisia myydään myös yli yhtiörajojen. Esimerkiksi Aamulehti toimittaa uutisia tamperelaiselle 957:lle, jonka omistaa radiojätti Bauer Media.

Paikallisradioiden luvat ovat aiemmin velvoittaneet, että sisällöstä tietty osa on paikallista.

Nyt paikallisuusehdosta luovutaan. Toimilupia käsittelevässä liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa kuitenkin linjataan, että paikallinen ohjelmatarjonta otetaan lupaa myöntäessä huomioon.

Maakuntamedioiden uudet radiot tuskin olisivat täysin paikallisesti tehtyjä. Esimerkiksi Karjalaisen radiot jatkavat aiempaa yhteistyötään Bauerin kanssa.

Kalevan Laakkonen ei sulje pois yhteistyötä isompien kanssa.

”Ei täällä kannata lähteä kilpailevia asioita tekemään”, Laakkonen sanoo.

”Tietty osa pitää tehdä itse, ja tietyt voidaan hakea kumppaneiden kautta.”

 

Lupaa analogiseen radiotoimintaan hakee 42 hakijaa. Uusia niistä on kahdeksan.

Radioliiketoiminta houkuttelee, koska siellä mainonta on kasvussa. Kesällä myynnissä tehtiin jopa ennätyksiä.

Päivittäinen kuunteluaika on vuosikymmenessä vähentynyt noin 20 minuutilla. Ylen osuus kuuntelijoista oli kesä – elokuussa 48 prosenttia, Bauerin 22 ja Sanoman radioiden 18 prosenttia.

Mahtuu kentälle lisää kannattavia toimijoita? Laakkonen on luottavainen.

”Kyllä kuluttajat menevät palveluihin, jotka heidän näkökulmastaan toimivat.”

Poliitikot päättävät, kuka saa luvat

Radiotoimiluvat kaudelle 2020 – 2029 myöntävät Viestintävirasto ja valtioneuvosto tämän vuoden lopulla.

Valtioneuvosto ratkaisee luvan saajan silloin, kun samoja taajuuksia hakee useampi. Päätökset valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Viestintäviraston mukaan valtaosa hakemuksista päätyy valtioneuvoston ratkaistavaksi.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta