Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Poliitikot päättävät, kuka saa luvat

Radiotoimiluvat kaudelle 2020 – 2029 myöntävät Viestintävirasto ja valtioneuvosto tämän vuoden lopulla.

Valtioneuvosto ratkaisee luvan saajan silloin, kun samoja taajuuksia hakee useampi. Päätökset valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Viestintäviraston mukaan valtaosa hakemuksista päätyy valtioneuvoston ratkaistavaksi.

JOURNALISTI
28.9.2018

Marja Honkonen, teksti
Samuli Ikäheimo, kuva

Neljä Keskisuomalainen-konsernin yhtiötä, Karjalainen ja Kaleva hakevat radiotoimilupia vuonna 2020 alkavalle kymmenvuotiskaudelle.

Uusia radioasemia avattaisiin ainakin Uudellemaalle, Tampereelle, Mikkeliin, Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle. Karjalainen hankki Joensuusta jo toimivat Iskelmä Rexin ja Radio City Joensuun.

Yhtiöt haluavat lisää yleisöä, ja siten houkutella lisää mainostajia. Paikallisuutisten uskotaan kääntyvän radioon pienin lisäpanostuksin.

”Meillä on erittäin vahva uutistuotanto Pohjois-Suomesta. Sitä hyödynnetään sitten radiossa”, Kalevan toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoo.

Parhaimmillaan radiosuunnitelmat voisivat Laakkosen mukaan luoda uusia työpaikkoja pohjoisen journalisteille.

Alman Lapin lehdet keväällä ostanut Kaleva on kuitenkin keskellä rakennemuutosta. Radiohanke ei tarkoita, että kaikki vanhat työpaikat olisi turvattu.

”Mutta siksi me kasvuponnisteluja teemme, että saisimme lisää tekemistä kaikille”, Laakkonen sanoo.

 

Keskisuomalaisella on radiotoimintaa jo nyt Lahdessa, Mediatalo Esan Radio Voima. Konserni on kertonut vievänsä saman konseptin muihin kaupunkeihin.

Radio Voima lähettää tasatunnein Etelä-Suomen Sanomien uutiset, jotka lehden verkkotoimittaja lukee lehden omassa studiossa. Uutisista leikataan versiot myös Iskelmä Lahdelle ja Radio City Lahdelle.

Lisäksi ESS:n toimittajat soittavat juttukeikoiltaan lyhyitä raportteja tai haastatteluja suoraan lähetykseen. Radiojuontajien tekemiä podcasteja versioidaan Etlariin.

Yhteistyö on Mediatalo Esan pääluottamusmiehen, toimittaja Nina Rädyn mukaan etlarilaisille nykyisin luontevaa. Hän korostaa, että työvoimaa pitää olla tarpeeksi.

Verkkodeskin vahvuudessa on ”julkaisuvuorolainen”, joka tekee radiouutisten ohella lähinnä pikku-uutisia ja julkaisee muiden tekstejä, ainakin ideaalitilanteessa.

”Radiouutisia ei voi tehdä ihan vain muun työn ohessa”, radiovuoroja itsekin tekevä Räty sanoo.

Yhtiöiden kannattaa hänen mielestään panostaa paikallisuuteen.

”Valtakunnalliset uutiset kuulee miltä tahansa kanavalta.”

 

Paikallisuutisia myydään myös yli yhtiörajojen. Esimerkiksi Aamulehti toimittaa uutisia tamperelaiselle 957:lle, jonka omistaa radiojätti Bauer Media.

Paikallisradioiden luvat ovat aiemmin velvoittaneet, että sisällöstä tietty osa on paikallista.

Nyt paikallisuusehdosta luovutaan. Toimilupia käsittelevässä liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa kuitenkin linjataan, että paikallinen ohjelmatarjonta otetaan lupaa myöntäessä huomioon.

Maakuntamedioiden uudet radiot tuskin olisivat täysin paikallisesti tehtyjä. Esimerkiksi Karjalaisen radiot jatkavat aiempaa yhteistyötään Bauerin kanssa.

Kalevan Laakkonen ei sulje pois yhteistyötä isompien kanssa.

”Ei täällä kannata lähteä kilpailevia asioita tekemään”, Laakkonen sanoo.

”Tietty osa pitää tehdä itse, ja tietyt voidaan hakea kumppaneiden kautta.”

 

Lupaa analogiseen radiotoimintaan hakee 42 hakijaa. Uusia niistä on kahdeksan.

Radioliiketoiminta houkuttelee, koska siellä mainonta on kasvussa. Kesällä myynnissä tehtiin jopa ennätyksiä.

Päivittäinen kuunteluaika on vuosikymmenessä vähentynyt noin 20 minuutilla. Ylen osuus kuuntelijoista oli kesä – elokuussa 48 prosenttia, Bauerin 22 ja Sanoman radioiden 18 prosenttia.

Mahtuu kentälle lisää kannattavia toimijoita? Laakkonen on luottavainen.

”Kyllä kuluttajat menevät palveluihin, jotka heidän näkökulmastaan toimivat.”

Poliitikot päättävät, kuka saa luvat

Radiotoimiluvat kaudelle 2020 – 2029 myöntävät Viestintävirasto ja valtioneuvosto tämän vuoden lopulla.

Valtioneuvosto ratkaisee luvan saajan silloin, kun samoja taajuuksia hakee useampi. Päätökset valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Viestintäviraston mukaan valtaosa hakemuksista päätyy valtioneuvoston ratkaistavaksi.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta