Kirjoittava toimittaja äänessä. Etelä-Suomen Sanomissa työskentelevä Nina Räty piipahtaa kerran tunnissa toimituksen studioon lukemaan radiouutiset.

Maakuntalehdet mielivät radioaalloille

Poliitikot päättävät, kuka saa luvat

Radiotoimiluvat kaudelle 2020 – 2029 myöntävät Viestintävirasto ja valtioneuvosto tämän vuoden lopulla.

Valtioneuvosto ratkaisee luvan saajan silloin, kun samoja taajuuksia hakee useampi. Päätökset valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Viestintäviraston mukaan valtaosa hakemuksista päätyy valtioneuvoston ratkaistavaksi.

JOURNALISTI
28.9.2018

Marja Honkonen, teksti
Samuli Ikäheimo, kuva

Lehtiyhtiöt hakevat joukolla toimilupia. Radio houkuttelee liiketoimintana, koska siellä mainokset myyvät edelleen hyvin.

Neljä Keskisuomalainen-konsernin yhtiötä, Karjalainen ja Kaleva hakevat radiotoimilupia vuonna 2020 alkavalle kymmenvuotiskaudelle.

Uusia radioasemia avattaisiin ainakin Uudellemaalle, Tampereelle, Mikkeliin, Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle. Karjalainen hankki Joensuusta jo toimivat Iskelmä Rexin ja Radio City Joensuun.

Yhtiöt haluavat lisää yleisöä, ja siten houkutella lisää mainostajia. Paikallisuutisten uskotaan kääntyvän radioon pienin lisäpanostuksin.

”Meillä on erittäin vahva uutistuotanto Pohjois-Suomesta. Sitä hyödynnetään sitten radiossa”, Kalevan toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoo.

Parhaimmillaan radiosuunnitelmat voisivat Laakkosen mukaan luoda uusia työpaikkoja pohjoisen journalisteille.

Alman Lapin lehdet keväällä ostanut Kaleva on kuitenkin keskellä rakennemuutosta. Radiohanke ei tarkoita, että kaikki vanhat työpaikat olisi turvattu.

”Mutta siksi me kasvuponnisteluja teemme, että saisimme lisää tekemistä kaikille”, Laakkonen sanoo.

 

Keskisuomalaisella on radiotoimintaa jo nyt Lahdessa, Mediatalo Esan Radio Voima. Konserni on kertonut vievänsä saman konseptin muihin kaupunkeihin.

Radio Voima lähettää tasatunnein Etelä-Suomen Sanomien uutiset, jotka lehden verkkotoimittaja lukee lehden omassa studiossa. Uutisista leikataan versiot myös Iskelmä Lahdelle ja Radio City Lahdelle.

Lisäksi ESS:n toimittajat soittavat juttukeikoiltaan lyhyitä raportteja tai haastatteluja suoraan lähetykseen. Radiojuontajien tekemiä podcasteja versioidaan Etlariin.

Yhteistyö on Mediatalo Esan pääluottamusmiehen, toimittaja Nina Rädyn mukaan etlarilaisille nykyisin luontevaa. Hän korostaa, että työvoimaa pitää olla tarpeeksi.

Verkkodeskin vahvuudessa on ”julkaisuvuorolainen”, joka tekee radiouutisten ohella lähinnä pikku-uutisia ja julkaisee muiden tekstejä, ainakin ideaalitilanteessa.

”Radiouutisia ei voi tehdä ihan vain muun työn ohessa”, radiovuoroja itsekin tekevä Räty sanoo.

Yhtiöiden kannattaa hänen mielestään panostaa paikallisuuteen.

”Valtakunnalliset uutiset kuulee miltä tahansa kanavalta.”

 

Paikallisuutisia myydään myös yli yhtiörajojen. Esimerkiksi Aamulehti toimittaa uutisia tamperelaiselle 957:lle, jonka omistaa radiojätti Bauer Media.

Paikallisradioiden luvat ovat aiemmin velvoittaneet, että sisällöstä tietty osa on paikallista.

Nyt paikallisuusehdosta luovutaan. Toimilupia käsittelevässä liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa kuitenkin linjataan, että paikallinen ohjelmatarjonta otetaan lupaa myöntäessä huomioon.

Maakuntamedioiden uudet radiot tuskin olisivat täysin paikallisesti tehtyjä. Esimerkiksi Karjalaisen radiot jatkavat aiempaa yhteistyötään Bauerin kanssa.

Kalevan Laakkonen ei sulje pois yhteistyötä isompien kanssa.

”Ei täällä kannata lähteä kilpailevia asioita tekemään”, Laakkonen sanoo.

”Tietty osa pitää tehdä itse, ja tietyt voidaan hakea kumppaneiden kautta.”

 

Lupaa analogiseen radiotoimintaan hakee 42 hakijaa. Uusia niistä on kahdeksan.

Radioliiketoiminta houkuttelee, koska siellä mainonta on kasvussa. Kesällä myynnissä tehtiin jopa ennätyksiä.

Päivittäinen kuunteluaika on vuosikymmenessä vähentynyt noin 20 minuutilla. Ylen osuus kuuntelijoista oli kesä – elokuussa 48 prosenttia, Bauerin 22 ja Sanoman radioiden 18 prosenttia.

Mahtuu kentälle lisää kannattavia toimijoita? Laakkonen on luottavainen.

”Kyllä kuluttajat menevät palveluihin, jotka heidän näkökulmastaan toimivat.”

Poliitikot päättävät, kuka saa luvat

Radiotoimiluvat kaudelle 2020 – 2029 myöntävät Viestintävirasto ja valtioneuvosto tämän vuoden lopulla.

Valtioneuvosto ratkaisee luvan saajan silloin, kun samoja taajuuksia hakee useampi. Päätökset valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö.

Viestintäviraston mukaan valtaosa hakemuksista päätyy valtioneuvoston ratkaistavaksi.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta