Leskimies torilla

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut, kirjoittaa Asko Lehtonen kolumnissaan.
JOURNALISTI
28.9.2018

Asko Lehtonen

Twitter: @askolehtonen

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies

Helmikuisena lauantaina vuonna 1995 kansanedustaja Sauli Niinistö puhui Salon torilla. Valtakunnallisesti hän oli avannut eduskuntavaalikampanjan jo perjantaina, mutta nyt oli vuorossa kotikaupungin ja -vaalipiirin kampanja-avaus.

Kokoomuksen puheenjohtaja Niinistö oli kolme viikkoa aikaisemmin puhunut puolueväelle. Samalla oli alkanut suruaika, sillä Niinistön puoliso oli menehtynyt liikenneonnettomuudessa. Tuoreen lesken esiintyminen kiinnosti erityisesti.

Tein tilaisuudesta jutun, ja sunnuntain Salon Seudun Sanomien pääuutissivun otsikko oli: ”Niinistö palasi omiensa keskelle”. Sisäsivulla tuleva valtiovarainministeri vakuutti kuitenkin jo, että silloisen rahakirstunvartijan ”Viinasen säästöt eivät ole keljuilua”.

Torilla otetussa kuvassa on vakavia, surullisiakin ilmeitä. Niinistö itse näyttää väsyneeltä sameassa säässä.

Traagiseen tapahtumaan ei kajottu osanottoa enempää. Mutta kun Niinistö sanoi vaalinalusviikkojen olevan ”aika raskaan näköisiä” ja että ”ei tässä muuta kuin että lähdetään tosissaan töihin”, hän puhui muustakin kuin lähestyvistä vaaleista.

 

Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjassa Sauli Niinistö, Mäntyniemen herra arvellaan, että salolaiset kokoomusmiehet ovat pettyneet Niinistöön. Erityisesti tällä viitataan Salon kautta kulkevaan Helsinki-Turku-moottoritiehen. Rakentaminen alkoi lapiotöinä jo 1956, ja tie valmistui vuonna 2009.

Salon seudun vaikuttajat tekivät tien tähden vuosituhannen vaihteessa useita lobbausretkiä eduskuntaan ja ministeriöihin. Lisäpotkua hankkeelle haettiin siitä, että huimaa vauhtia kasvavan Nokian avainhenkilöitä oli vaarallista kuljettaa vanhalla valtatie 1:llä.

Olin pari kertaa lähetystöjen matkassa. Ajatus oli, että lukijat saavat tuoreeltaan ja luotettavasti tietää, mitä valtakunnan päättäjät vastasivat ja mitä vastauksista ajateltiin. Toki lehti omissa kannanotoissaan kannatti moottoritien nopeaa rakentamista.

 

Puheenjohtajaksi ja ministeriksi noustuaan Niinistö alkoi etääntyä Salosta. Valtiovarainministerinä hän ei olisi millään antanut rahaa synnyinkaupunkinsa ja vanhan vaalipiirinsä tärkeälle hankkeelle.

Kun kaupungin ja paikallisen yritysmaailman ykkösketju marssi ykköset päällä Senaatintorille pysäköidystä bussista valtiovarainministeriöön, tunnelma oli tavallista jännittyneempi – siitä huolimatta tai sen takia, että ministeri oli salolaisille tuttu.

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut. Mukana oli huumoria, mutta totta vähintään toinen puoli. Kaupungin budjetin viilaaminen valtuustoryhmän kokouksessa oli kaukana. Nyt puhuttiin valtion varoista, veloista ja veroista, ja salolaiset olivat vain kerjuulla niin kuin muutkin.

Lähetystö ei saanut tuliaisiksi mitään kouriintuntuvaa, mutta toimittaja teki siitäkin jutun. Ja niin kaikki palasivat kotiin, kauas Lohjanharjun taakse.

Nokian avainhenkilöitä ei enää kulje Espoon ja Salon välillä, mutta Niinistöä kuljetetaan moottoritietä pitkin Kultarantaan.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta