Leskimies torilla

JOURNALISTI
28.9.2018

Asko Lehtonen

Twitter: @askolehtonen

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut, kirjoittaa Asko Lehtonen kolumnissaan.

Helmikuisena lauantaina vuonna 1995 kansanedustaja Sauli Niinistö puhui Salon torilla. Valtakunnallisesti hän oli avannut eduskuntavaalikampanjan jo perjantaina, mutta nyt oli vuorossa kotikaupungin ja -vaalipiirin kampanja-avaus.

Kokoomuksen puheenjohtaja Niinistö oli kolme viikkoa aikaisemmin puhunut puolueväelle. Samalla oli alkanut suruaika, sillä Niinistön puoliso oli menehtynyt liikenneonnettomuudessa. Tuoreen lesken esiintyminen kiinnosti erityisesti.

Tein tilaisuudesta jutun, ja sunnuntain Salon Seudun Sanomien pääuutissivun otsikko oli: ”Niinistö palasi omiensa keskelle”. Sisäsivulla tuleva valtiovarainministeri vakuutti kuitenkin jo, että silloisen rahakirstunvartijan ”Viinasen säästöt eivät ole keljuilua”.

Torilla otetussa kuvassa on vakavia, surullisiakin ilmeitä. Niinistö itse näyttää väsyneeltä sameassa säässä.

Traagiseen tapahtumaan ei kajottu osanottoa enempää. Mutta kun Niinistö sanoi vaalinalusviikkojen olevan ”aika raskaan näköisiä” ja että ”ei tässä muuta kuin että lähdetään tosissaan töihin”, hän puhui muustakin kuin lähestyvistä vaaleista.

 

Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjassa Sauli Niinistö, Mäntyniemen herra arvellaan, että salolaiset kokoomusmiehet ovat pettyneet Niinistöön. Erityisesti tällä viitataan Salon kautta kulkevaan Helsinki-Turku-moottoritiehen. Rakentaminen alkoi lapiotöinä jo 1956, ja tie valmistui vuonna 2009.

Salon seudun vaikuttajat tekivät tien tähden vuosituhannen vaihteessa useita lobbausretkiä eduskuntaan ja ministeriöihin. Lisäpotkua hankkeelle haettiin siitä, että huimaa vauhtia kasvavan Nokian avainhenkilöitä oli vaarallista kuljettaa vanhalla valtatie 1:llä.

Olin pari kertaa lähetystöjen matkassa. Ajatus oli, että lukijat saavat tuoreeltaan ja luotettavasti tietää, mitä valtakunnan päättäjät vastasivat ja mitä vastauksista ajateltiin. Toki lehti omissa kannanotoissaan kannatti moottoritien nopeaa rakentamista.

 

Puheenjohtajaksi ja ministeriksi noustuaan Niinistö alkoi etääntyä Salosta. Valtiovarainministerinä hän ei olisi millään antanut rahaa synnyinkaupunkinsa ja vanhan vaalipiirinsä tärkeälle hankkeelle.

Kun kaupungin ja paikallisen yritysmaailman ykkösketju marssi ykköset päällä Senaatintorille pysäköidystä bussista valtiovarainministeriöön, tunnelma oli tavallista jännittyneempi – siitä huolimatta tai sen takia, että ministeri oli salolaisille tuttu.

Niinistö oli ensin sitä mieltä, että toimittajan pitää jäädä oven taakse, mutta muutti kuitenkin mielensä: istu nyt siinä, kun olet niin kaukaa tullut. Mukana oli huumoria, mutta totta vähintään toinen puoli. Kaupungin budjetin viilaaminen valtuustoryhmän kokouksessa oli kaukana. Nyt puhuttiin valtion varoista, veloista ja veroista, ja salolaiset olivat vain kerjuulla niin kuin muutkin.

Lähetystö ei saanut tuliaisiksi mitään kouriintuntuvaa, mutta toimittaja teki siitäkin jutun. Ja niin kaikki palasivat kotiin, kauas Lohjanharjun taakse.

Nokian avainhenkilöitä ei enää kulje Espoon ja Salon välillä, mutta Niinistöä kuljetetaan moottoritietä pitkin Kultarantaan.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta