Paluumuuttaja Ylitorniolta. Vihreän Langan politiikan toimittaja Jenni Leukumaavaara asettui Helsinkiin asumaan, mutta tuskin koskaan täysin helsinkiläistyy. Hän toivoo, että voisi osan ajasta etätyöskennellä kotiseuduillaan.

Koko maan asuttaja

JOURNALISTI
28.9.2018

Manu Marttinen, teksti
Liisa Huima, kuva

Vihreän Langan toimittaja Jenni Leukumaavaara palasi kotiseudulleen pohjoiseen ja huomasi, että haluaa asua Helsingissä.

Kymmenen vuotta työelämää Helsingissä ajoivat Jenni Leukumaavaaran uupumuksen partaalle.

Hän teki uutistyötä määräaikaisissa työsuhteissa, sinnitteli eri toimituksissa sähkeitä ja uutissilppua kirjoittamalla ja mietti, onko tämä sitä mitä haluaa oikeasti tehdä.

Ei ollut. Kun parisuhdekin päättyi, siteet Helsinkiin ohenivat merkittävästi. Vastaavasti perhe, kesämökki ja Helsingin Sanomien kanssa pohjustettu avustajasopimus tekivät Lappiin paluusta houkuttelevan vaihtoehdon.

Vuonna 2011 Leukumaavaara muutti takaisin pohjoiseen ja asettui Rovaniemelle. Freelancetyö pohjoisessa oli antoisaa ja kehitti häntä toimittajana, mutta hän kaipasi työyhteisöä, säännöllisiä tuloja ja ystäviään, joista suurin osa asui Helsingissä. Muutto Helsinkiin alkoi tuntua mahdolliselta.

”Pari vuotta sitten olin Jokesin kurssilla ja yövyin kaverini luona Helsingissä. Rupesin tinderöimään ja löysin Punavuoressa asuvan inarilaisen miehen”, Leukumaavaara kertoo.

”Viime viikolla allekirjoitimme asuntolainapaperit.”

 

Leukumaavaara sai Vihreästä Langasta vakituisen työn politiikan toimittajana. Lapin-tuntemus ja hyvät paikalliskontaktit vaikuttivat siihen, että hän sai paikan.

Monen muun lehden tavoin Vihreää Lankaa vaivaa Helsinki-keskeisyys. Leukumaavaaran yksi tavoite onkin tuoda maakuntien ääntä lehteen. Hän käy säännöllisesti juttukeikoilla eri puolilla Suomea.

Vihreän Langan toimituksessa käydään kipakoita aluepoliittisia keskusteluja ikuisuusaiheesta: Onko koko maa pidettävä asuttuna? Leukumaavaara käsittelee aihetta jutuissaan, mutta hänellä ei ole kysymykseen ehdotonta kantaa, kuten ei ole lehdelläkään.

Kesällä Yle teki asiasta kyselyn ja sai tulokseksi, että enemmistö suomalaisista haluaa pitää koko maan asuttuna. Leukumaavaara toivoo samaa, mutta tunnistaa tulokseen liittyvän, vähän koomisenkin ristiriidan.

”Minäkin haluan pitää koko maan asuttuna, mutta muutin juuri asumaan Helsingin ytimeen.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta