Keksitystä paisui iso uutinen

Kun alaikäinen kertoo joutuneensa rikoksen uhriksi, uutisia pitäisi malttaa harkita ja vanhempien kertoma tulisi tarkistaa tavallistakin huolellisemmin.

JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa

Lapsella on oikeus omaan mielipiteeseen. Vaikka aloite tai lupa esiintyä mediassa olisi saatu huoltajilta, on hyvä kysyä myös lapsen oma kanta. Toimittajan on lisäksi pyrittävä varmistamaan, että alaikäinen ymmärtää mediajulkisuuden seuraukset. Päävastuu kuuluu aina toimituksille, koska vanhemmatkaan eivät voi aina tietää, miten julkisuus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin.

Lue koko lausuma: jsn.fi

JOURNALISTI
28.9.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Elokuussa uutisoitiin kiusaamistapauksesta, jossa 15-vuotias kotkalainen yläkoululainen pakotettiin laittamaan suuhunsa paristoja. Poliisi kertoi tutkivansa asiaa.

Ensimmäisen jutun teki Iltalehti, pojan äidin kertoman ja hoitodokumenttien perusteella. Perässä tulivat Yle, Helsingin Sanomat ja moni muu. Sosiaalisessa mediassa jaettiin tuomioita.

Kotkalainen Kymen Sanomatkin tarttui aiheeseen, mutta ei julkaissut aluksi mitään. Toimitusta mietitytti, että jutut nojasivat aikuisten toisen käden tietoihin tapahtumista.

”Me olimme heti varuillamme”, päätoimittaja Heidi Ekdahl kertoo.

Toimitus pyysi asiasta luottamuksella vinkkejä paikallisessa Facebook-ryhmässä. Niiden myötä vahvistui aavistus, ettei kaikki uutisoitu vastannut totuutta.

Paria päivää Iltalehden uutisen jälkeen Kymen Sanomat oli julkaissut asiasta vain Helsingin Sanomien lyhyen jutun. Linjaus kummastutti osaa lukijoista.

”Tietenkin oli painetta, kun levikkialueella tapahtuu ja ihmiset käyvät kuumana, että miksi oma lehti ei kirjoita kiusaamistapauksesta”, Ekdahl sanoo.

”Uskoimme kuitenkin, että pitkällä aikavälillä meille olisi eduksi, jos pidämme pään kylmänä.”

Niin kävi. Kymen Sanomat julkaisi viikonloppuna keskustelua rauhoittelevan juttukokonaisuuden. Seuraavalla viikolla poliisi kertoi, ettei rikosta enää epäillä.

Yläkoululainen oli laittanut pariston suuhunsa itse, todistajien mukaan yllyttämättä.

Ekdahlia kummastuttaa varomattomuus asiassa, joka voi vaikeuttaa nuoren muutenkin hankalaa elämäntilannetta.

”En usko, että on koskaan nuoren etu, jos hänen asiansa nousee julkisuuteen ennen kuin sitä on yritetty selvittää koulussa.”

Ekdahl pohtii tapauksen kertovan myös siitä, miten vahvoja ennakkokäsityksiä journalistitkin liittävät äitiyteen. Äitiä uskotaan herkästi, vaikka kouluyhteisöjen ristiriidat ovat usein monimutkaisia ja hankalia.

 

Kotkan tapaus ei ole ainoa laatuaan. Esimerkiksi kesäkuussa Helsingin Uutiset kertoi, kuinka 14-vuotiaan pojan puhelin oli ryöstetty puukolla uhaten Helsingin Malminkartanossa. Tarina oli keksitty.

Helsingin Uutisten juttu perustui paikallisesta Facebook-ryhmästä löydettyyn pojan äidin kertomukseen tapahtumista.

Helsingin Uutisten, Länsiväylän ja Vantaan Sanomien päätoimittaja Mikko Heino kertoo, että uutinen julkaistiin vasta, kun poliisi vahvisti, että rikosilmoitus oli tehty.

Alaikäisiltä itseltään tai vanhemmilta toisen käden tietona saatuihin tietoihin suhtaudutaan lehdissä Heinon mukaan samoin kuin muidenkin kertomuksiin. Vahvistusta haetaan myös muualta, kuten viranomaisilta tai silminnäkijöiltä.

 

Julkisuudessa on ollut viime vuosina muitakin alaikäisiin liittyviä rikosepäilyjä, jotka poliisi on myöhemmin todennut kokonaan tai osin perättömiksi.

Kesken tutkinnan on uutisoitu esimerkiksi siepatusta ja puroon sidottuna jätetystä 16-vuotiaasta ja tuntemattomien Airsoft-aseella ruhjomasta 8-vuotiaasta.

Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen toivoo toimittajien aina punnitsevan, onko julkisuudesta lapselle enemmän haittaa kuin hyötyä. Julkisesti kerrotut asiat seuraavat lasta arkeen – olivat ne pötyä tai täyttä totta.

”Seuraukset voivat olla paljon isommat kuin se keksitty asia”, Heinonen sanoo.

Jos lasta haastattelee, siihen täytyy varata aikaa. Kysymyksien pitää olla avoimia.

Silti alaikäisillä on oikeus tulla kuulluiksi. Siihen Heinonen kannustaa toimittajia.

”Meillä on parantamisen varaa siinä, että lapsia kuultaisiin moniäänisemmin ja moninaisemmissa tilanteissa.”

JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa

Lapsella on oikeus omaan mielipiteeseen. Vaikka aloite tai lupa esiintyä mediassa olisi saatu huoltajilta, on hyvä kysyä myös lapsen oma kanta. Toimittajan on lisäksi pyrittävä varmistamaan, että alaikäinen ymmärtää mediajulkisuuden seuraukset. Päävastuu kuuluu aina toimituksille, koska vanhemmatkaan eivät voi aina tietää, miten julkisuus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin.

Lue koko lausuma: jsn.fi



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta