Keksitystä paisui iso uutinen

JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa

Lapsella on oikeus omaan mielipiteeseen. Vaikka aloite tai lupa esiintyä mediassa olisi saatu huoltajilta, on hyvä kysyä myös lapsen oma kanta. Toimittajan on lisäksi pyrittävä varmistamaan, että alaikäinen ymmärtää mediajulkisuuden seuraukset. Päävastuu kuuluu aina toimituksille, koska vanhemmatkaan eivät voi aina tietää, miten julkisuus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin.

Lue koko lausuma: jsn.fi

JOURNALISTI
28.9.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Kun alaikäinen kertoo joutuneensa rikoksen uhriksi, uutisia pitäisi malttaa harkita ja vanhempien kertoma tulisi tarkistaa tavallistakin huolellisemmin.

Elokuussa uutisoitiin kiusaamistapauksesta, jossa 15-vuotias kotkalainen yläkoululainen pakotettiin laittamaan suuhunsa paristoja. Poliisi kertoi tutkivansa asiaa.

Ensimmäisen jutun teki Iltalehti, pojan äidin kertoman ja hoitodokumenttien perusteella. Perässä tulivat Yle, Helsingin Sanomat ja moni muu. Sosiaalisessa mediassa jaettiin tuomioita.

Kotkalainen Kymen Sanomatkin tarttui aiheeseen, mutta ei julkaissut aluksi mitään. Toimitusta mietitytti, että jutut nojasivat aikuisten toisen käden tietoihin tapahtumista.

”Me olimme heti varuillamme”, päätoimittaja Heidi Ekdahl kertoo.

Toimitus pyysi asiasta luottamuksella vinkkejä paikallisessa Facebook-ryhmässä. Niiden myötä vahvistui aavistus, ettei kaikki uutisoitu vastannut totuutta.

Paria päivää Iltalehden uutisen jälkeen Kymen Sanomat oli julkaissut asiasta vain Helsingin Sanomien lyhyen jutun. Linjaus kummastutti osaa lukijoista.

”Tietenkin oli painetta, kun levikkialueella tapahtuu ja ihmiset käyvät kuumana, että miksi oma lehti ei kirjoita kiusaamistapauksesta”, Ekdahl sanoo.

”Uskoimme kuitenkin, että pitkällä aikavälillä meille olisi eduksi, jos pidämme pään kylmänä.”

Niin kävi. Kymen Sanomat julkaisi viikonloppuna keskustelua rauhoittelevan juttukokonaisuuden. Seuraavalla viikolla poliisi kertoi, ettei rikosta enää epäillä.

Yläkoululainen oli laittanut pariston suuhunsa itse, todistajien mukaan yllyttämättä.

Ekdahlia kummastuttaa varomattomuus asiassa, joka voi vaikeuttaa nuoren muutenkin hankalaa elämäntilannetta.

”En usko, että on koskaan nuoren etu, jos hänen asiansa nousee julkisuuteen ennen kuin sitä on yritetty selvittää koulussa.”

Ekdahl pohtii tapauksen kertovan myös siitä, miten vahvoja ennakkokäsityksiä journalistitkin liittävät äitiyteen. Äitiä uskotaan herkästi, vaikka kouluyhteisöjen ristiriidat ovat usein monimutkaisia ja hankalia.

 

Kotkan tapaus ei ole ainoa laatuaan. Esimerkiksi kesäkuussa Helsingin Uutiset kertoi, kuinka 14-vuotiaan pojan puhelin oli ryöstetty puukolla uhaten Helsingin Malminkartanossa. Tarina oli keksitty.

Helsingin Uutisten juttu perustui paikallisesta Facebook-ryhmästä löydettyyn pojan äidin kertomukseen tapahtumista.

Helsingin Uutisten, Länsiväylän ja Vantaan Sanomien päätoimittaja Mikko Heino kertoo, että uutinen julkaistiin vasta, kun poliisi vahvisti, että rikosilmoitus oli tehty.

Alaikäisiltä itseltään tai vanhemmilta toisen käden tietona saatuihin tietoihin suhtaudutaan lehdissä Heinon mukaan samoin kuin muidenkin kertomuksiin. Vahvistusta haetaan myös muualta, kuten viranomaisilta tai silminnäkijöiltä.

 

Julkisuudessa on ollut viime vuosina muitakin alaikäisiin liittyviä rikosepäilyjä, jotka poliisi on myöhemmin todennut kokonaan tai osin perättömiksi.

Kesken tutkinnan on uutisoitu esimerkiksi siepatusta ja puroon sidottuna jätetystä 16-vuotiaasta ja tuntemattomien Airsoft-aseella ruhjomasta 8-vuotiaasta.

Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen toivoo toimittajien aina punnitsevan, onko julkisuudesta lapselle enemmän haittaa kuin hyötyä. Julkisesti kerrotut asiat seuraavat lasta arkeen – olivat ne pötyä tai täyttä totta.

”Seuraukset voivat olla paljon isommat kuin se keksitty asia”, Heinonen sanoo.

Jos lasta haastattelee, siihen täytyy varata aikaa. Kysymyksien pitää olla avoimia.

Silti alaikäisillä on oikeus tulla kuulluiksi. Siihen Heinonen kannustaa toimittajia.

”Meillä on parantamisen varaa siinä, että lapsia kuultaisiin moniäänisemmin ja moninaisemmissa tilanteissa.”

JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa

Lapsella on oikeus omaan mielipiteeseen. Vaikka aloite tai lupa esiintyä mediassa olisi saatu huoltajilta, on hyvä kysyä myös lapsen oma kanta. Toimittajan on lisäksi pyrittävä varmistamaan, että alaikäinen ymmärtää mediajulkisuuden seuraukset. Päävastuu kuuluu aina toimituksille, koska vanhemmatkaan eivät voi aina tietää, miten julkisuus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin.

Lue koko lausuma: jsn.fi



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta