Järjestölehden toimittaja voi joutua taiteilemaan

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
28.9.2018

Maria Pettersson

Twitter: @mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Suomessa toimii runsaasti laadukkaita järjestö-, ammatti- ja yhdistyslehtiä, jotka ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin – mutta joiden taustayhteisöt eivät ohjeita tunne. Monissa lehdissä taiteilu journalismin, viestinnän ja tiedottamisen rajalla on arkipäivää, ja toimittajat joutuvat työssään pohtimaan, mitä ja milloin voivat julkaista noudattaakseen sekä Journalistin ohjeita että kustantajan toiveita.

Monet järjestöt ymmärtävät, että journalistisin perustein toimitettu lehti on lukijoiden eli jäsenten etu. Toisinaan toimituksissa ollaan kuitenkin ahtaalla. Kaikki kustantajat eivät ymmärrä eroa viestinnän ja journalismin välillä, eivätkä tiedä, mitä tarkoittaa aiheiden tai näkökulmien valinta journalistisin perustein. Lehdet maksetaan usein viestintäbudjetista, ja järjestöjen johto saattaa ihmetellä, miksi isolla rahalla painettava lehti ei viesti asioista niin kuin johto toivoisi.

Usein lehden ja järjestön tavoite on sama – jäsenten etu. Ongelmia tulee, jos jäsenten edusta on ristiriitaisia näkemyksiä. Otetaan esimerkki: järjestö on sijoittanut epäeettisesti toimivan yrityksen osakkeisiin ja johto ajattelee, että asian pöyhiminen on järjestölle ja sitä kautta jäsenille haitallista. Lehti sen sijaan voi katsoa, että jäsenten etu on tietää, miten heidän rahansa on sijoitettu.

Aikakausmedian selvityksessä ammatti- ja järjestölehtien tekijöiltä kysyttiin, millaisia muutoksia he arvelevat painetussa lehdessä lähivuosina tapahtuvan. 66 prosenttia vastaajista arveli, että journalistinen ote korostuu. Tekijöillä on siis vahva luottamus siihen, että järjestöt arvostavat journalistisesti tuotettua lehteä. Viidennes vastaajista kuitenkin arveli, että tiedotuksellinen ote korostuu. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että hienoista lehdistä tulee kuivia mainoslehdyköitä.

Journalistin ohjeiden valossa toimituksilla on vain yksi vaihtoehto: lehti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen – ei kustantajalle. Onneksi lukijat kertovat kyselystä toiseen selvin numeroin, mitä toivovat järjestöltä: hyvää, ammattimaisesti toimitettua lehteä. Monille lehti on yksi tärkeimmistä syistä kuulua järjestöön ja sen suosituin jäsenpalvelu. Tämä muistetaan toivottavasti myös järjestöissä, joissa kasataan parhaillaan ensi vuoden viestintäbudjettia.

Kollegat hädässä Valko-Venäjällä

Minskiin on Helsingistä yhtä pitkä matka kuin Rovaniemelle. Sen kauempana ei ole Euroopan lehdistönvapauden pahnanpohjimmainen. Viime vuonna yli sata journalistia pidätettiin työnsä takia. Elokuussa poliisi tunkeutui yhden ainoan päivän aikana kolmeen eri toimitukseen ja pidätti 17 toimittajaa.

Miten suomalainen journalisti voi tukea toimittajia Valko-Venäjällä? Kysymykseen vastasi viime vuonna Suomessa vieraillut valkovenäläinen kollega.

”Tehkää sitä, missä olette parhaita: välittäkää tietoa, älkää vaietko.”

Tukalan tilanteen esillä pitäminen ja solidaarisuuden osoitukset saattavat vaikuttaa vähäisiltä, mutta ahdistetut toimittajat toisensa jälkeen kertovat, kuinka tärkeältä tuki ulkomailta tuntuu. Viimeksi kollegoita asettuivat puolustamaan Pohjoismaiden freeyhdistykset, jotka viime viikolla vaativat Valko-Venäjän viranomaisia lopettamaan freelance-journalistien häiritsemisen. Se oli tärkeä viesti: Olette meikäläisiä, me emme unohda teitä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta