Järjestölehden toimittaja voi joutua taiteilemaan

JOURNALISTI
28.9.2018

Maria Pettersson

Twitter: @mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Suomessa toimii runsaasti laadukkaita järjestö-, ammatti- ja yhdistyslehtiä, jotka ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin – mutta joiden taustayhteisöt eivät ohjeita tunne. Monissa lehdissä taiteilu journalismin, viestinnän ja tiedottamisen rajalla on arkipäivää, ja toimittajat joutuvat työssään pohtimaan, mitä ja milloin voivat julkaista noudattaakseen sekä Journalistin ohjeita että kustantajan toiveita.

Monet järjestöt ymmärtävät, että journalistisin perustein toimitettu lehti on lukijoiden eli jäsenten etu. Toisinaan toimituksissa ollaan kuitenkin ahtaalla. Kaikki kustantajat eivät ymmärrä eroa viestinnän ja journalismin välillä, eivätkä tiedä, mitä tarkoittaa aiheiden tai näkökulmien valinta journalistisin perustein. Lehdet maksetaan usein viestintäbudjetista, ja järjestöjen johto saattaa ihmetellä, miksi isolla rahalla painettava lehti ei viesti asioista niin kuin johto toivoisi.

Usein lehden ja järjestön tavoite on sama – jäsenten etu. Ongelmia tulee, jos jäsenten edusta on ristiriitaisia näkemyksiä. Otetaan esimerkki: järjestö on sijoittanut epäeettisesti toimivan yrityksen osakkeisiin ja johto ajattelee, että asian pöyhiminen on järjestölle ja sitä kautta jäsenille haitallista. Lehti sen sijaan voi katsoa, että jäsenten etu on tietää, miten heidän rahansa on sijoitettu.

Aikakausmedian selvityksessä ammatti- ja järjestölehtien tekijöiltä kysyttiin, millaisia muutoksia he arvelevat painetussa lehdessä lähivuosina tapahtuvan. 66 prosenttia vastaajista arveli, että journalistinen ote korostuu. Tekijöillä on siis vahva luottamus siihen, että järjestöt arvostavat journalistisesti tuotettua lehteä. Viidennes vastaajista kuitenkin arveli, että tiedotuksellinen ote korostuu. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että hienoista lehdistä tulee kuivia mainoslehdyköitä.

Journalistin ohjeiden valossa toimituksilla on vain yksi vaihtoehto: lehti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen – ei kustantajalle. Onneksi lukijat kertovat kyselystä toiseen selvin numeroin, mitä toivovat järjestöltä: hyvää, ammattimaisesti toimitettua lehteä. Monille lehti on yksi tärkeimmistä syistä kuulua järjestöön ja sen suosituin jäsenpalvelu. Tämä muistetaan toivottavasti myös järjestöissä, joissa kasataan parhaillaan ensi vuoden viestintäbudjettia.

Kollegat hädässä Valko-Venäjällä

Minskiin on Helsingistä yhtä pitkä matka kuin Rovaniemelle. Sen kauempana ei ole Euroopan lehdistönvapauden pahnanpohjimmainen. Viime vuonna yli sata journalistia pidätettiin työnsä takia. Elokuussa poliisi tunkeutui yhden ainoan päivän aikana kolmeen eri toimitukseen ja pidätti 17 toimittajaa.

Miten suomalainen journalisti voi tukea toimittajia Valko-Venäjällä? Kysymykseen vastasi viime vuonna Suomessa vieraillut valkovenäläinen kollega.

”Tehkää sitä, missä olette parhaita: välittäkää tietoa, älkää vaietko.”

Tukalan tilanteen esillä pitäminen ja solidaarisuuden osoitukset saattavat vaikuttaa vähäisiltä, mutta ahdistetut toimittajat toisensa jälkeen kertovat, kuinka tärkeältä tuki ulkomailta tuntuu. Viimeksi kollegoita asettuivat puolustamaan Pohjoismaiden freeyhdistykset, jotka viime viikolla vaativat Valko-Venäjän viranomaisia lopettamaan freelance-journalistien häiritsemisen. Se oli tärkeä viesti: Olette meikäläisiä, me emme unohda teitä.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta