Hamstraaja pelasti kirjoituskoneet

Somerolaisessa navetassa lojui linnunkakan alla tuhat kirjoituskonetta. Armas Töykkälän oli pakko puuttua asiaan.

Koneet rivissä. Somerolaisilla on tapana kerätä kaikenlaista, sanoo toimittaja Armas Töykkälä, joka on hurahtanut kirjoituskoneiden keräämiseen.

Armas Töykkälä

32-vuotias freelancetoimittaja. Syntynyt Hyvinkäällä, asunut Somerolla 12 vuotta.

Kirjoitti 17-vuotiaana ylioppilaaksi, minkä jälkeen oppinut ammattinsa töitä tekemällä.

Työskennellyt freelancerina nelisen vuotta. Asiakkaina muun muassa Somero-lehti, Forssan Lehti ja Salon Seudun Sanomat.

Keräilee esineitä, kuten kirjoituskoneita. Säveltää musiikkia, laulaa ja soittaa kitaraa. Rakentaa kartanoa ja omistaa Someron vanhan adventtikirkon, jossa on järjestänyt musiikkitapahtumia ja näyttelyitä.

JOURNALISTI
28.9.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Katri Lehtola, kuva

”Someron juttu on, että ihmiset keräilevät kaikkea outoa ja esittelevät niitä toisilleen. Minä olen ihan samanlainen”, sanoo Armas Töykkälä.

32-vuotiaan somerolaisen keräilyharrastus alkoi jo lapsena. Töykkälä on kerännyt kaikkea: rahoja, postimerkkejä, karttoja, lp-levyjä. Pienenä hän päätti, että pullonkorkit ovat ainoa asia, jota hän ei keräisi.

”Päädyin keräämään niitä vain vähäksi aikaa.”

Tammikuussa 2017 Töykkälä lähti juttuaiheiden toivossa katsomaan, mitä Somero-Seura puuhaa. Seura oli ostanut joitakin vuosia aiemmin Harjun kartanon navetan, jonne se hamstraa muun muassa vanhoja koneita, esineitä ja tilataideteoksia. Töykkälä oli kuullut, että seura oli saanut lahjoituksena vanhoja kirjoituskoneita.

“Kun kävelin navettaan sisälle, olin lentää perseelleni. Näky oli järkyttävä.”

Vetoisessa navetassa makasi röykkiöittäin vanhoja kirjoituskoneita pölyn ja linnunkakan kuorruttamana. Vesi ja villat tippuivat katosta.

“Ajattelin, että eihän näin voi olla.”

 

Kukaan ei tiennyt, paljonko kirjoituskoneita oli paikallisen eläkeläisen jäämistössä. Töykkälä alkoi luetteloida ja järjestellä koneita seuran aktiivien kanssa. Aluksi hyllyille ja luetteloon luokiteltiin 500 vanhempaa, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kirjoituskonetta. Homma oli vasta puolivälissä, kun muut kyllästyivät työhön. Loput koneet olivat matkakirjoituskoneita, joihin Töykkälä viehättyi. Hän alkoi tuoda 1950 – 70-lukujen koneita autotalliinsa ja puhdistaa niitä.

”Ne ovat designaikakauden hienoja, värikkäitä erimerkkejä. Osa ei edes näytä kirjoituskoneilta vaan ne muistuttavat esimerkiksi lentokoneen mustaa laatikkoa.”

Koneiden mekaniikka ei Töykkälää kiinnosta, ainoastaan ulkonäkö. Tähän mennessä hän on puhdistanut joitakin kymmeniä koneita. Kaikkiaan niitä on arviolta 500.

Töykkälä myöntää, ettei ole edes varsinaisesti keräilijä vaan ennemminkin hamstraaja. Hän ei etsi tiettyä esinettä vaan häntä kiinnostaa omistaa isoja määriä samanlaisia tavaroita.

”Kirjoituskoneissakin minua kiinnostaa se, että ne ovat kaikki niin samanlaisia, mutta silti erilaisia.”

 

Pienen kaupungin kulttuuriaktiivina Töykkälälle on tyypillistä, että harrastuksista tulee työ ja töistä harrastuksia. Hän miettii kirjoituskoneillekin hyötykäyttöä. Kesällä hän järjesti kirjoituskoneista näyttelyn omistamassaan Someron entisessä adventtikirkossa.

Seuraava näyttely on suunnitteilla talvelle, kun “yliaktiivisen kesän jälkeen pienen paikkakunnan ihmiset ryömivät koloihinsa eikä mitään tapahdu”. Työtä matkakirjoituskoneiden puhdistamisessa ja luetteloinnissa riittää useammaksi vuodeksi.

”Jossain vaiheessa tila loppuu kesken. Pitää miettiä, mitä koneille sitten teen.”

Armas Töykkälä

32-vuotias freelancetoimittaja. Syntynyt Hyvinkäällä, asunut Somerolla 12 vuotta.

Kirjoitti 17-vuotiaana ylioppilaaksi, minkä jälkeen oppinut ammattinsa töitä tekemällä.

Työskennellyt freelancerina nelisen vuotta. Asiakkaina muun muassa Somero-lehti, Forssan Lehti ja Salon Seudun Sanomat.

Keräilee esineitä, kuten kirjoituskoneita. Säveltää musiikkia, laulaa ja soittaa kitaraa. Rakentaa kartanoa ja omistaa Someron vanhan adventtikirkon, jossa on järjestänyt musiikkitapahtumia ja näyttelyitä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta