Hamstraaja pelasti kirjoituskoneet

Somerolaisessa navetassa lojui linnunkakan alla tuhat kirjoituskonetta. Armas Töykkälän oli pakko puuttua asiaan.

Koneet rivissä. Somerolaisilla on tapana kerätä kaikenlaista, sanoo toimittaja Armas Töykkälä, joka on hurahtanut kirjoituskoneiden keräämiseen.

Armas Töykkälä

32-vuotias freelancetoimittaja. Syntynyt Hyvinkäällä, asunut Somerolla 12 vuotta.

Kirjoitti 17-vuotiaana ylioppilaaksi, minkä jälkeen oppinut ammattinsa töitä tekemällä.

Työskennellyt freelancerina nelisen vuotta. Asiakkaina muun muassa Somero-lehti, Forssan Lehti ja Salon Seudun Sanomat.

Keräilee esineitä, kuten kirjoituskoneita. Säveltää musiikkia, laulaa ja soittaa kitaraa. Rakentaa kartanoa ja omistaa Someron vanhan adventtikirkon, jossa on järjestänyt musiikkitapahtumia ja näyttelyitä.

JOURNALISTI
28.9.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Katri Lehtola, kuva

”Someron juttu on, että ihmiset keräilevät kaikkea outoa ja esittelevät niitä toisilleen. Minä olen ihan samanlainen”, sanoo Armas Töykkälä.

32-vuotiaan somerolaisen keräilyharrastus alkoi jo lapsena. Töykkälä on kerännyt kaikkea: rahoja, postimerkkejä, karttoja, lp-levyjä. Pienenä hän päätti, että pullonkorkit ovat ainoa asia, jota hän ei keräisi.

”Päädyin keräämään niitä vain vähäksi aikaa.”

Tammikuussa 2017 Töykkälä lähti juttuaiheiden toivossa katsomaan, mitä Somero-Seura puuhaa. Seura oli ostanut joitakin vuosia aiemmin Harjun kartanon navetan, jonne se hamstraa muun muassa vanhoja koneita, esineitä ja tilataideteoksia. Töykkälä oli kuullut, että seura oli saanut lahjoituksena vanhoja kirjoituskoneita.

“Kun kävelin navettaan sisälle, olin lentää perseelleni. Näky oli järkyttävä.”

Vetoisessa navetassa makasi röykkiöittäin vanhoja kirjoituskoneita pölyn ja linnunkakan kuorruttamana. Vesi ja villat tippuivat katosta.

“Ajattelin, että eihän näin voi olla.”

 

Kukaan ei tiennyt, paljonko kirjoituskoneita oli paikallisen eläkeläisen jäämistössä. Töykkälä alkoi luetteloida ja järjestellä koneita seuran aktiivien kanssa. Aluksi hyllyille ja luetteloon luokiteltiin 500 vanhempaa, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kirjoituskonetta. Homma oli vasta puolivälissä, kun muut kyllästyivät työhön. Loput koneet olivat matkakirjoituskoneita, joihin Töykkälä viehättyi. Hän alkoi tuoda 1950 – 70-lukujen koneita autotalliinsa ja puhdistaa niitä.

”Ne ovat designaikakauden hienoja, värikkäitä erimerkkejä. Osa ei edes näytä kirjoituskoneilta vaan ne muistuttavat esimerkiksi lentokoneen mustaa laatikkoa.”

Koneiden mekaniikka ei Töykkälää kiinnosta, ainoastaan ulkonäkö. Tähän mennessä hän on puhdistanut joitakin kymmeniä koneita. Kaikkiaan niitä on arviolta 500.

Töykkälä myöntää, ettei ole edes varsinaisesti keräilijä vaan ennemminkin hamstraaja. Hän ei etsi tiettyä esinettä vaan häntä kiinnostaa omistaa isoja määriä samanlaisia tavaroita.

”Kirjoituskoneissakin minua kiinnostaa se, että ne ovat kaikki niin samanlaisia, mutta silti erilaisia.”

 

Pienen kaupungin kulttuuriaktiivina Töykkälälle on tyypillistä, että harrastuksista tulee työ ja töistä harrastuksia. Hän miettii kirjoituskoneillekin hyötykäyttöä. Kesällä hän järjesti kirjoituskoneista näyttelyn omistamassaan Someron entisessä adventtikirkossa.

Seuraava näyttely on suunnitteilla talvelle, kun “yliaktiivisen kesän jälkeen pienen paikkakunnan ihmiset ryömivät koloihinsa eikä mitään tapahdu”. Työtä matkakirjoituskoneiden puhdistamisessa ja luetteloinnissa riittää useammaksi vuodeksi.

”Jossain vaiheessa tila loppuu kesken. Pitää miettiä, mitä koneille sitten teen.”

Armas Töykkälä

32-vuotias freelancetoimittaja. Syntynyt Hyvinkäällä, asunut Somerolla 12 vuotta.

Kirjoitti 17-vuotiaana ylioppilaaksi, minkä jälkeen oppinut ammattinsa töitä tekemällä.

Työskennellyt freelancerina nelisen vuotta. Asiakkaina muun muassa Somero-lehti, Forssan Lehti ja Salon Seudun Sanomat.

Keräilee esineitä, kuten kirjoituskoneita. Säveltää musiikkia, laulaa ja soittaa kitaraa. Rakentaa kartanoa ja omistaa Someron vanhan adventtikirkon, jossa on järjestänyt musiikkitapahtumia ja näyttelyitä.



12 2018
Arkisto

Median elinkautinen

Rikokseen syyllistyneiden nimet pyörivät tiedotusvälineiden nettiarkistossa, vaikka ne olisi jo pyyhitty rikosrekisteristä. Mediassa ollaan uuden äärellä: Onko elinkautinen julkisuusrangaistus oikein? Onko juttujen poistaminen historian vääristelyä?

Katse eteenpäin. Tomi Einonen sanoo, että digitaalisuus korostuu Maikkarin uusissa uutisissa. Myös lisää väkeä palkataan.

Tunnelissa myös valoa

MTV palkkaa toimittajia, journalistien ansiot ovat nousussa ja palkkatasa-arvo etenee.

Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Förstående. Varken Åbo Underrättelsers nyhetschef Pia Heikkilä eller kollegerna vid de andra lokalredaktionerna har märkt någon stor skillnad mellan SPT:s och FNB:s material annat än att mängden numera är mindre. Samtidigt har man stor förståelse för att det har varit ett hektiskt första år för SPT:s personal.

Rivstart för nya SPT – byrån söker sin form

Nyhetsbyrån SPT har, med hjälp av externt stöd, nästan tiodubblat sin omsättning under sitt första år. Nu ska den handplockade vd:n och chefredaktören Pär Landor också se till att antalet betalande kunder ökar.

Digiennustaja

Sosiaalinen media muutti journalismin läpikotaisin, mutta tekoäly mullistaa media-alan, sanoo professori Emily Bell.

Median nuorallatanssin vuosi

Lokakuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja paisui maailmanlaajuiseksi. Miten suomalaismedia on onnistunut kampanjan uutisoinnissa?

Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Häirintää kokenut ei ole sirkuseläin

Häirintää kokeneiden pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan traumaattisista kokemuksistaan, jotta yleisö saisi kauhistella ja moralisoida kyllikseen, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Suoraan asiaan. Siinä missä radion keskusteluohjelmissa usein ”aloitellaan”, podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä, sanovat Olli Sulopuisto ja Veera Luoma-aho.

Ääniyrittäjät

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto suunnittelivat myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Nyt tietämys siitä, millainen on hyvä podcast, kasvattaa liikevaihtoa kohisten.

Sisällä ja ulkona. Tuomas Karemo kuunteli Mika Vainio -juttua tehdessään paljon tämän levyjä. Toisaalta se, ettei Karemo ollut täydellinen Vainio-hifistelijä, helpotti tämän tarinan avaamista muillekin kuin elektronisen musiikin faneille. ”Kulttuuritoimittajan työhän on nimenomaan avata taiteen sisäpiirejä.”

Kuolleen taiteilijan tarina

Elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio ehti kuolla ennen kuin Tuomas Karemo teki haastattelun. Lopulta juttu syntyi, kun Karemo uskalsi antaa Vainion läheisten, työtoverien ja ystävien olla jutussa äänessä.

Suosittelubotti päättää, mitä luet

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?

Uutisinnostujan unelmapaikka

Minna Holopainen on aloittanut lokakuun alussa STT:n vastaavana päätoimittajana.

Vittu pannasta

Kielentutkijalle voimasanat ovat herkkua, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Vitun rumuus ei ole sanassa eikä sen käytöissäkään, se on korviemme välissä, jos jossakin.”

Vapaa agentti. Lontoossa jalkapallotoimittajana työskentelevän Lari Seppisen työssä parasta on vapaus suunnitella itse työnsä rytmi ja sisällöt.

Tehtävä Lontoossa

23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille.

Tulevaisuutta etsimässä. Media-alan opiskelijat Roosa Savo (vas.), Krista Kierikka ja Johannes Roviomaa osallistuivat Helsingin Lasipalatsissa järjestettyyn Journalismin päivään.

Isojen kysymysten äärellä

Alan opiskelijoilta kiinnostivat Journalismin päivässä kuvat, vuoropuhelu ja rakentava journalismi.

Rekrytering med besk eftersmak

”När Nyhetsbyrån SPT grundades för ett år sedan gav hela processen sken av att vara en handfull människors dröm som gick i uppfyllelse”, skiver Lina Laurent.

Endast professor ser ett jävsproblem

Enligt SPT:s styrelse är äktenskapet mellan en styrelseledamot och vd:n, samt tillträdande chefredaktören, inget problem. Johan Bärlund, professor i juridik och nyvald rektor för Svenska social- och kommunalhögskolan, är av annan åsikt.

Motsvarar SPT:s ansökan om presstöd verkligheten?

En del av de uppgifter SPT uppgett i ansökan för 2018 ger intryck av att vara mer en målsättning än en beskrivning av verkligheten i dag.

Sukkakeikalla

Kun haluat tietää, millaisia ovat yhteiskuntamme pohjavireet, kysy valokuvaajalta. Miksikö? Koska hän on käynyt monessa kodissa juttelemassa, kirjoittaa Lauri Rotko kolumnissaan.

Yksi kysymys unohtui

Tuomo Lappalainen keksi pyytää Matti Vanhaselta haastattelua ja innostui heti, kun juttu sopi tehdä Vanhasen kotona. Mutta sitten suunnitelma muuttui.

Opetuksen tila. Vapaamuurarien temppelit ovat aina samanlaisia, Heikki Hakala kertoo. Lattian mustavalkoruudukko symboloi elämää ja kuolemaa. Katossa ledit muodostavat tähtitaivaan.

Itsetutkiskelua miesten kesken

Vapaamuurareilla on myyttinen maine, vaikka kyse on järjestön mukaan miesten henkisestä kehittämisestä. Heikki Hakalaa siinä viehättää pysyvyys.

Elävä kuva taloustoimittajista

Jouni Yrjänän historiateos Rahan perässä, vallan kintereillä kertoo paitsi kotimaisen talousjournalismin kehityksestä, myös talousvaikuttajien välillä kitkerästä mediasuhteesta.

Liiton historia julki

Journalistiliiton historiateos Ei mikään yhden illan juttu on julkaistu.

Vd firade genom att börja blogga

Sevendays stall av bloggare har fått förstärkning av HSS Medias vd Anna-Mari Karhunen.

Journalister tar plats på bokmässan

Det blir som tidigare år en hel del journalistframträdanden på bokmässan i Helsingfors.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta